Full download test bank at ebook textbookfull.

com

Computational Modelling of Concrete

Structures: Proceedings of the
Conference on Computational
Modelling of Concrete and Concrete
Structures 1st Edition Günther
CLICK LINK TO DOWLOAD

https://textbookfull.com/product/computationa
l-modelling-of-concrete-structures-
proceedings-of-the-conference-on-
computational-modelling-of-concrete-and-
concrete-structures-1st-edition-gunther-
meschke/

textbookfull
More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...

Durability of reinforced concrete structures 1st

Edition Paul Chess

https://textbookfull.com/product/durability-of-reinforced-
concrete-structures-1st-edition-paul-chess/

Precast Concrete Structures Second Edition Kim S.

Elliott

https://textbookfull.com/product/precast-concrete-structures-
second-edition-kim-s-elliott/

Self sensing concrete in smart structures 1st Edition

Baoguo Han

https://textbookfull.com/product/self-sensing-concrete-in-smart-
structures-1st-edition-baoguo-han/

Strengthening of concrete structures using fiber

reinforced polymers frp 1st Edition Hwai-Chung Wu

https://textbookfull.com/product/strengthening-of-concrete-
structures-using-fiber-reinforced-polymers-frp-1st-edition-hwai-
chung-wu/
Reinforced Concrete Structures Analysis and Design (2nd
Edition) David A Fanella

https://textbookfull.com/product/reinforced-concrete-structures-
analysis-and-design-2nd-edition-david-a-fanella/

Steel-Reinforced Concrete Structures: Assessment and

Repair of Corrosion, Second Edition Mohamed Abdallah
El-Reedy

https://textbookfull.com/product/steel-reinforced-concrete-
structures-assessment-and-repair-of-corrosion-second-edition-
mohamed-abdallah-el-reedy/

Steel Fiber Reinforced Concrete Behavior Modelling and

Design 1st Edition Harvinder Singh (Auth.)

https://textbookfull.com/product/steel-fiber-reinforced-concrete-
behavior-modelling-and-design-1st-edition-harvinder-singh-auth/

Second RILEM International Conference on Concrete and

Digital Fabrication Digital Concrete 2020 Freek P. Bos

https://textbookfull.com/product/second-rilem-international-
conference-on-concrete-and-digital-fabrication-digital-
concrete-2020-freek-p-bos/

Durability and Sustainability of Concrete Case Studies

for Concrete exposures Nausherwan Hasan

https://textbookfull.com/product/durability-and-sustainability-
of-concrete-case-studies-for-concrete-exposures-nausherwan-hasan/
COMPUTATIONAL MODELLING OF CONCRETE STRUCTURES
PROCEEDINGS OF THE CONFERENCE ON COMPUTATIONAL MODELLING OF
CONCRETE AND CONCRETE STRUCTURES (EURO-C 2018), 26 FEBRUARY – 1 MARCH 2018,
BAD HOFGASTEIN, AUSTRIA

Computational Modelling of Concrete

Structures

Editors
Günther Meschke
Ruhr University Bochum, Bochum, Germany

Bernhard Pichler
Vienna University of Technology, Vienna, Austria

Jan G. Rots
Delft University of Technology, Delft, The Netherlands
CRC Press/Balkema is an imprint of the Taylor & Francis Group, an informa business

© 2018 Taylor & Francis Group, London, UK

Typeset by V Publishing Solutions Pvt Ltd., Chennai, India

Printed and bound in Great Britain by CPI Group (UK) Ltd, Croydon, CR0 4YY

All rights reserved. No part of this publication or the information contained herein may be reproduced,
stored in a retrieval system, or transmitted in any form or by any means, electronic, mechanical,
by photocopying, recording or otherwise, without written prior permission from the publisher.

Although all care is taken to ensure integrity and the quality of this publication and the information
herein, no responsibility is assumed by the publishers nor the author for any damage to the property or
persons as a result of operation or use of this publication and/or the information contained herein.

Published by: CRC Press/Balkema

Schipholweg 107C, 2316 XC Leiden, The Netherlands
e-mail: [email protected]
www.crcpress.com – www.taylorandfrancis.com

ISBN: 978-1-138-74117-1 (Hbk)

ISBN: 978-1-315-18296-4 (eBook)
 Computational Modelling of Concrete Structures – Meschke, Pichler & Rots (Eds)
© 2018 Taylor & Francis Group, London, ISBN 978-1-138-74117-1

Table of contents

Preface xiii

Plenary lectures
Molecular dynamics-based structural mechanics of buildings’ resilience 3
F.-J. Ulm, K. Keremidis, R.J.-M. Pellenq & M.J.A. Qomi
Century-long durability of concrete structures: Expansiveness of hydration
and chemo-mechanics of autogenous shrinkage and swelling 15
Z.P. Bažant & S. Rahimi-Aghdam
Regularized continuum damage formulations acting as localization limiters 25
M. Jirásek
Erection of bridges and shells without formwork—challenges for the computational modelling 43
J. Kollegger, B. Kromoser & D. Suza
Network modelling of fracture processes in fibre-reinforced quasi-brittle materials 55
P. Grassl & A. Antonelli
New damage model to simulate ballistic impact on concrete targets 63
L. Pereira, L.J. Sluys & J. Weerheijm

Multiscale cement and concrete research: Experiments and modeling

Fishnet model for failure probability of nacre-like imbricated lamellar materials
and Monte Carlo verification 73
Z.P. Bažant & W. Luo
Phase-field modeling of cement paste: Where particle physics meets continuum mechanics 79
T. Petersen & F.-J. Ulm
Towards a mesoscale model of geopolymers: Interaction potential from the molecular scale 87
F. Lolli & E. Masoero
Nanoscale simulations of cement hydrates precipitation mechanisms: Impact on macroscopic
self-desiccation and water sorption isotherms 93
E. Masoero, I. Shvab, G. Di Luzio & G. Cusatis
Atomistic modeling of early hydration of C3S 103
K.M. Salah Uddin & B. Middendorf
Modeling the evolution of C3S-C3S grain interface over hydration time 109
A. Alex & P. Ghosh
Fracture properties of cement hydrates determined from microbending tests and
multiscale modeling 113
J. Němeček, V. Šmilauer, J. Němeček, F. Kolařík & J. Maňák
Testing and modelling of micro cement paste cube under indentation splitting 121
H. Zhang, E. Schlangen & B. Šavija
An adaptive concurrent two-scale FE model to predicting crack propagation in concrete 127
O.L. Manzoli, E.A. Rodrigues, L.A.G. Bitencourt Jr., T.N. Bittencourt & M. Sánchez

v
Multi-scale modelling of the mechanics of concrete based on the cement paste properties 137
G. Lifshitz Sherzer, E. Gal, E. Schlangen & G. Ye
Sensitivity estimation of cement paste properties in the microstructural characteristics 141
J.-S. Kim & T.-S. Han
Elastic-plastic multi scale approach for localization problems—the embedded unit cell 149
M. Grigorovitch & E. Gal
A continuum damage model for the simulation of concrete under cyclic loading 155
V. Kindrachuk, T. Titscher, V. Hirthammer & J.F. Unger
From slender columns to branching structures 165
R. Krč, J. Podroužek & R. Wan-Wendner

Aging concrete: From very early ages to decades-long durability

Assessing the flow characteristics of self-compacting concrete via numerical simulations
of flow tests 173
S. Kulasegaram & B.L. Karihaloo
Mixing and extrusion of printing concrete 183
Y. Yuan & Y. Tao
Formulation, validation and application of a new shotcrete model 189
M. Neuner, M. Schreter, G. Hofstetter & T. Cordes
Aging behavior of normal and high strength concretes 197
L. Czernuschka, K. Nincevic, I. Boumakis, L. Wan-Wendner & R. Wan-Wendner
A multiscale framework for the prediction of concrete self-desiccation 203
M. Pathirage, D.P. Bentz, G. Di Luzio, E. Masoero & G. Cusatis
Effect of drying on the mechanical performances of concrete 209
F. Benboudjema, F. Soleilhet, X. Jourdain & F. Gatuingt
Temperature and humidity-driven ageing of the VeRCoRs mock-up 215
J.-P. Mathieu, L. Charpin, P. Sémété, C. Toulemonde, G. Boulant, J. Haelewyn,
F. Hamon, S. Michel-Ponnelle, J.-M. Hénault & F. Taillade
Reassessment of the very long term basic creep of concrete 225
J.-M. Torrenti
Interaction between damage and time-dependent deformation of mortar in concrete:
3D FE parametric study at meso-scale 229
J. Ožbolt & S. Gambarelli
Prediction of air permeability in large RC structures using a stochastic FE THM
modeling strategy 237
E.M. Bouhjiti, J. Baroth, F. Dufour & B. Masson
Simplified modelling strategy for the thermos-mechanical analysis of massive reinforced
structures at early age 249
J. Mazars, M. Briffaut & S. Grange
Multiscale quantification of thermal expansion of concrete and thermal stresses
of concrete structures 257
H. Wang, H.A. Mang, Y. Yuan & B. Pichler
Translating environmentally-induced eigenstresses to risk of fracture for design
of durable concrete pavements 265
A. Louhghalam, T. Petersen & F.-J. Ulm
Simulation of permeable concrete to assess interrelationship between strength and permeability 275
P. Modi, M. Dave, A. Dodhiya, Y. Dadi, M. Mungule & M. Langhi

vi
A coupled chemo-mechanical damage-healing model for cementitious materials 285
A.D. Jefferson & R.E. Davies
Flow in fibrous composite materials: Numerical simulations 289
J. Kang & J. Bolander
Modeling water absorption in cement-based composites with SAP additions 295
C. Romero Rodríguez, S. Chaves Figueiredo, E. Schlangen & D. Snoeck
Full coupling between diffusion and mechanical analysis in a discrete computational
framework 305
F. Bousikhane, W. Li, G. Di Luzio & G. Cusatis
Alternative parameter to characterize pore distribution in cement paste, and its relation
to mechanical properties 311
T.-S. Han & J.-S. Kim
Influence of air voids in multiphase modelling for service life prediction of partially
saturated concrete 317
D. Eriksson & T. Gasch
Concrete frost damage due to cyclic environmental loading—experimental and numerical study 327
M. Koniorczyk, D. Gawin, A. Wieczorek & F. Pesavento
Computational modeling of combined frost damage and alkali-silica reaction to
the durability of RC bridge decks 335
F. Gong, Y. Takahashi & K. Maekawa
Multiscale modelling of ASR induced degradation in concrete 345
T. Iskhakov, J.J. Timothy & G. Meschke
Nonlinear coupling models of alkali-silica reaction and multi-directional cracked
reinforced concrete 353
Y. Takahashi, S. Ogawa, Y. Tanaka & K. Maekawa
Coupled C-M meso-scale model for ASR expansion in concrete 363
J. Liaudat, C.M. López & I. Carol
Numerical strategies for the modelling of reinforced concrete structures affected by internal
swelling in variable thermo-hydric conditions 371
B. Nedjar & C. Rospars
A finite element implementation of delayed ettringite formation in concrete structures 377
M. Malbois, B. Nedjar, L. Divet, S. Lavaud & J.-M. Torrenti
Determination of critical anodic and cathodic areas in corrosion processes of steel
reinforcement in concrete 387
J. Ožbolt, E. Sola & G. Balabanić
Challenges in corrosion detection based on numerical and experimental studies 395
M. Kwapisz, A. Vorwagner, A. Lechner & M. Rebhan

Advances in material modeling of plane concrete

Concrete mesoscopic failure analysis with the Virtual Element Method 403
G. Etse, M. Benedetto & A. Caggiano
A cyclic triaxial concrete microplane model with gradient regularization 413
I. Zreid & M. Kaliske
Simulation of cracking susceptibility in recycled concrete aggregate systems 421
A. Jayasuriya, M.J. Bandelt & M.P. Adams
On boundary layer arising from tessellation in discrete models 429
J. Eliáš

vii
Size effect in concrete under splitting tension 437
J. Suchorzewski & J. Tejchman
Numerical prediction of deterministic size effect in concrete bars and beams 447
A. Wosatko, J. Pamin & A. Winnicki
Numerical investigations on early indicators of fracture in concrete at meso-scale 457
M. Nitka & J. Tejchman
Incremental sequentially linear analysis of a notched beam 465
C. Yu, P.C.J. Hoogenboom & J.G. Rots
Cohesive crack model in discontinuous Galerkin method 473
J. Jaśkowiec
Mesoscopic simulations of crack propagation in concrete using cohesive elements 481
W. Trawiński, J. Tejchman & J. Bobiński
Configurational forces for modelling cohesive fracture in concrete 491
C.J. Pearce, A. Amar & Ł. Kaczmarczyk
A constitutive law for concrete with smooth transition from continuous into discontinuous
cracks’ description 499
J. Bobiński & J. Tejchman
Nonlocal damage formulation with evolving internal length: The Eikonal
nonlocal approach 509
G. Rastiello, C. Giry, F. Gatuingt, F. Thierry & R. Desmorat
Response scatter control for discrete element models 517
J. Podroužek, M. Marcon, J. Vorel & R. Wan-Wendner
Enhancement of multifiber beam elements in the case of reinforced concrete structures for
taking into account the lateral confinement of concrete due to stirrup 525
N. Khoder, S. Grange & Y. Sieffert

Analysis of reinforced concrete structures

Modelling of the proof load test on viaduct De Beek 535
E.O.L. Lantsoght, A. de Boer, C. van der Veen & D.A. Hordijk
Organizing an international blind prediction contest for improving a guideline for the
nonlinear finite elements analysis of concrete structures 545
A. de Boer, M.A.N. Hendriks, C. van der Veen & B. Belletti
Ultimate limit state design of three-dimensional reinforced concrete structures:
A numerical approach 553
H. Vincent, M. Arquier, J. Bleyer & P. de Buhan
Computational buckling response of reinforcing bars embedded in Hybrid Fiber
Reinforced Concrete (HyFRC) 561
I.D. Williams, C.P. Ostertag & C.A. Arteta
Analysis of RC frame corners using CDP model 569
M. Szczecina & A. Winnicki
Probabilistic cracking model for macrocrack propagation in reinforced concrete structures 579
P. Rossi, C. Nader & J.L. Tailhan
Numerical simulation of shear strength in a short reinforced concrete corbel strengthened
with composite material compared with experimental results 585
I. Ivanova, J. Assih, V. Stankov & D. Dontchev
Computational modeling and experimental testing of shear and flexure performance
of prestressing concrete T-shaped beams—safety formats 595
A. Strauss, B. Krug, O. Slowik, D. Novák & L. Novák

viii
Characterising the shear behaviour of steel fibre-reinforced concrete 605
S. Zeranka & G.PA.G. van Zijl
Shear behavior of full-scale RC slabs without shear stirrups in nuclear buildings: Experimental
and numerical modeling 615
W.S.A. Nana, S. Limam, T.T. Bui, A. Limam & S. Abouri
Numerical lower bound analysis of plate bending problems containing requirements on
shear capacity and shear-bending interaction 625
T.W. Jensen, P.N. Poulsen & L.C. Hoang
Simulation of reinforced HPFRCC deformation capacity under flexure- and
shear-dominated stress states 633
M. Pokhrel & M.J. Bandelt
Computer-aided stress field analysis of discontinuity concrete regions 641
J. Mata-Falcón, D.T. Tran, W. Kaufmann & J. Navrátil
Investigations on strength and fracture in RC beams scaled along height or length 651
J. Suchorzewski, I. Marzec, J. Tejchman & E. Korol
Modeling of quasi-brittle materials cracking using a lattice discrete element approach 661
E. Zafati, C. Oliver-Leblond & F. Ragueneau
Evaluation of safety formats for structural assessment based on nonlinear analysis 669
J. Červenka, V. Červenka, M. Sýkora & J. Mlčoch
Modelling boundary conditions imposed by loads and supports in 3D D-regions 679
C. Meléndez & P.F. Miguel
Parameter identification as the basis for finite element simulations of ultimate limit states
of concrete hinges 689
J. Kalliauer, T. Schlappal, H.A. Mang & B. Pichler
Rotational capacity of concrete beams using a crack process band 697
J.P. Ulfkjaer
An embedded rebar model for computational analysis of reinforced concrete structures
with applications to longitudinal joints in precast tunnel lining segments 705
V.E. Gall, S.N. Butt, G.E. Neu & G. Meschke
Robust design of hybrid steel fiber reinforced concrete tunnel lining segments 715
G.E. Neu, V.E. Gall, S. Freitag & G. Meschke
Structural analysis of segmented tunnel rings: A combination of transfer relations
with an interface law 725
J.L. Zhang, H.A. Mang, X. Liu, Y. Yuan & B. Pichler

Steel-concrete interaction, fiber-reinforced concrete, and masonry

Investigation of dowel action on a steel-concrete bond model for reinforced
concrete structures 737
C. Turgut, L. Jason, L. Davenne & A. Pirard
Multi-scale tension stiffening approach for the minimum reinforcement of hybrid
concrete beams 745
A.P. Fantilli, A. Gorino & B. Chiaia
Investigation of effect of local bond model on crack propagation in RC using 3D RBSM 755
L. Eddy, K. Matsumoto, K. Nagai & Z. Wang
Modeling of bond fatigue in reinforced concrete based on cumulative measure of slip 767
A. Baktheer & R. Chudoba
Fatigue life assessment of reinforced concrete members considering bond-slip 777
S. Bhowmik & S. Ray

ix
Simulation of interface behavior between steel and concrete to study loss of bond due
to reinforcement corrosion 785
B. Sanz, J. Planas & J.M. Sancho
Modeling of localization and softening behavior of passively confined concrete using
coupled RBSM and nonlinear shell FEM 795
R. Mendoza Jr., Y. Yamamoto, H. Nakamura & T. Miura
Simulation of reinforced ductile cement-based composite beams under cyclic loads 805
S.L. Billington, Y. Shao, T.E. Frank, M.J. Bandelt & D.M. Moreno
The use of trilinear softening functions for modelling the cracking of fibre reinforced concrete 813
A. Enfedaque, M.G. Alberti & J.C. Gálvez
Model comparisons for a shell structure made of textile reinforced concrete 819
T. Senckpiel & U. Häussler-Combe
Finite element research of reinforced concrete structures strengthened with Textile
Reinforced Concrete (TRC) 829
A. Schumann, R. Zobel & M. Curbach
Probabilistic multiple cracking model of elastic-brittle matrix composite reflecting
randomness in matrix, reinforcement and bond 839
M. Vořechovský, R. Chudoba, Y. Li & R. Rypl
Numerical modelling of textile reinforced concrete sandwich panels 849
I.G. Colombo, M. Colombo & M. di Prisco
A two-phased and multi-scale finite element analysis of the tensile creep behavior
of polypropylene fiber reinforced concrete 857
R. Vrijdaghs, E. Verstrynge, L. Vandewalle & M. di Prisco
Numerical simulation of the fracture behaviour of glass fibre reinforced cement:
A cohesive crack approach 867
A. Enfedaque, M.G. Alberti & J.C. Gálvez
Multiscale modeling of steel fiber reinforced concrete based on the use of coupling finite
elements and mesh fragmentation technique 877
L.A.G. Bitencourt Jr., Y.T. Trindade, T.N. Bittencourt, O.L. Manzoli & E.A. Rodrigues
Nonlinear finite element analysis of steel fiber-reinforced concrete coupling beams 889
S.-W. Kim, H.-D. Yun, S.-J. Jang, W.-S. Park, Y.-I. Jang & C.-S. Choi
Micromechanics based modelling of fibre reinforced cementitious composites 895
I.C. Mihai, A.D. Jefferson & P. Lyons
Tensile viscous response of Strain Hardening UHPFRC under high restraint
and isothermal conditions 903
M.A. Hafiz & E. Denarié
A beam-particle model to identify constitutive laws for quasi-brittle materials under complex
loading: From concrete to masonry 913
C. Oliver-Leblond, C. Giry, C. Limoge, M. Vassaux, E. Anglade & F. Ragueneau
The adobe delta damage model 921
T. Li Piani, J. Weerheijm, L. Koene & L.J. Sluys
Non-proportional loading for 3-D stress situations in sequentially linear analysis 931
M. Pari, J.G. Rots & M.A.N. Hendriks
Shear-sliding behavior of masonry: Numerical micro-modeling of triplet tests 941
F. Ferretti, C. Mazzotti, R. Esposito & J.G. Rots

Dynamic behavior: From seismic retrofit to impact simulation

Mechanical model of adhesive post-installed anchor subjected to combined force 955
Y. Takase, M. Mizoguchi & T. Wada

x
FEM analysis of post-installed adhesive anchors under combined stress 963
Y. Ishida, H. Sakata, Y. Takase, Y. Maida, Y. Shirai & T. Sato
Mechanical model of shear stress transfer of roughened concrete surface for R/C
existing member 973
T. Isozaki, U. Musya, Y. Takase, T. Abe, K. Sakamoto, T. Hiwatashi & K. Katori
A practical design method to retrofit existing RC buildings with viscous dampers 983
R. Gobirahavan & A.C. Wijeyewickrema
An improved RSA procedure to compute shear force in tall RC shear wall buildings 993
K. Khy, C. Chintanapakdee & A.C. Wijeyewickrema
Introduction of shear warping in fibre beam elements for the computation of
the nonlinear behaviour of concrete beams 1003
S. Capdevielle, S. Grange, F. Dufour & C. Desprez
Characterization of cracks of damaged concrete structures in dynamics 1009
R. Akiki, C. Giry & F. Gatuingt
High-dynamic strengthening of cementitious materials subjected to uniaxial compression 1017
E. Binder, H.A. Mang, Y. Yuan & B. Pichler
Modelling of reinforced concrete members for high impulsive loading 1023
Y. Lu & J. Xu

Author index 1031

xi
 Computational Modelling of Concrete Structures – Meschke, Pichler & Rots (Eds)
© 2018 Taylor & Francis Group, London, ISBN 978-1-138-74117-1

Preface

EURO-C 2018 represents the continuation of a series of conferences on computational methods and
numerical models for the analysis of concrete and concrete structures. EURO-C 2018 is dedicated
to Nenad Bićanić († 2016), who was one of the founding fathers of this conference series and whose
contributions significantly enriched the field of computational concrete modelling and whose influences
are still felt today. Nenad was not only an inspirational scientist, but also a warm-hearted colleague and
a dear friend. Ever since the first conference in 1984 in Split, Croatia, he was always curious about new
trends in computational modelling. He enjoyed bringing together the concrete mechanics community by
organizing unforgettable sessions, such as the “Betonstüberl” discussions, and the traditional EURO-C
skiing races. Nenad’s passing has been a great loss to his family and to all of us.

We are trying to keep his spirit alive! EURO-C 2018 will take place in Austria, in Bad Hofgastein,
from February 26 to March 1, 2018, maintaining the tradition of previous successful conferences in the
EURO-C conference series (Innsbruck 1994, Bad Gastein 1998, St. Johann im Pongau 2003, Mayrhofen
2006, Schladming 2010, St. Anton am Arlberg 2014). This series emerged as a joint activity, following
early developments in nonlinear finite element analysis and softening models for concrete, generated at
the time of the ICC 1984 conference in Split, the SCI-C conference in Zell am See and the two IABSE
Concrete Mechanics Colloquia in Delft, 1981 and 1987.
The Proceedings of EURO-C 2018 comprise 6 papers of Plenary Lecturers as well as 112 contributed
papers, grouped into 6 sections: (1) Multi-scale cement and concrete research: experiments and modelling,
(2) Aging concrete: from very early ages to decades-long durability, (3) Advances in material modelling
of plane concrete, (4) Analysis of reinforced concrete structures, (5) Steel-concrete interaction, fibre-
reinforced concrete, and masonry, as well as (6) Dynamic behavior: from seismic retrofit to impact simula-
tion. As compared to previous conferences, there are still many contributions on robustness and precision
of numerical models at the structural scale. However, trends towards the materials scale with new fibres
and 3D printable concretes, multi-scale and multi-physics frameworks, and life-cycle oriented models for
ageing and durability of existing and new concrete infrastructure are clearly visible.
We are grateful to the members of the Scientific Advisory Committee (Zdenek Bažant, Sarah Billington,
Gianluca Cusatis, Guillermo Etse, Dariusz Gawin, Christian Hellmich, Günter Hofstetter, Tony Jefferson,
Milan Jirásek, Koichi Maekawa, Jacky Mazars, Javier Oliver, Chris Pearce, Gilles Pijaudier-Cabot,

xiii
Marco Di Prisco, Ekkehard Ramm, Victor Saouma, Bert Sluys, Jean-Michel Torrenti, Franz-Josef Ulm,
Kaspar Willam, Yong Yuan) for their support and substantial efforts in the reviewing process of over
150 abstracts.
In addition to a special memorial session for Prof. Nenad Bićanić, the role of Prof. Zdenek Bažant as
the founding father of concrete fracture mechanics and a key contributor to all previous EURO-C events
will be recognized in the context of his 80th birthday.
We sincerely hope that the EURO-C 2018 Proceedings will serve as a major reference, stimulating new
research directions in the field of computational modelling of concrete and its application to the analysis
of concrete structures.

Günther Meschke, Bernhard Pichler & Jan Rots, Conference Chairmen

René de Borst & Herbert Mang, Honorary Chairmen
Bochum/Vienna/Delft/Sheffield/Vienna,
February 2018

xiv
Plenary lectures
 Computational Modelling of Concrete Structures – Meschke, Pichler & Rots (Eds)
© 2018 Taylor & Francis Group, London, ISBN 978-1-138-74117-1

Molecular dynamics-based structural mechanics of buildings’ resilience

F.-J. Ulm, K. Keremidis & R.J.-M. Pellenq

Massachusetts Institute of Technology, Cambridge MA, USA

M.J.A. Qomi
University of California, Irvine, Irvine CA, USA

ABSTRACT: Making use of the tool-box of statistical physics, a Molecular Dynamics (MD) -based
Structural Mechanics approach is proposed that is suitable for the assessment of resilience of buildings.
The paper summarizes recent developments of the approach; namely Potential of Mean Force (PMF)
expressions suitable for structural members for both two-body (stretch) and three-body (bending) interac-
tions; an original potential parameter calibration procedure based on frequency spectra of structures; an
illustration of the approach for a large-scale structure for the identification of the progressive structural
collapse and fragility curves. It is shown that the proposed MD approach through its focus on interaction
potentials is able not only to reproduce classical structural dynamics results. Most importantly, by redefin-
ing structural mechanics within the context of statistical physics, the approach provides a powerful means
of determining a damage (bond-loss) inventory of buildings required for the assessment of resilience of
buildings.

1 INTRODUCTION non-structural members (incl. windows, roofs,

etc.), and of the impact of this loss of function-
With more than 75% of catastrophic losses in the ality on residual robustness, rate of recovery, and
United States in the period of 1993–2012 caused the level of restoration of said functionality. This
by windstorms (III 2016), there is an urgent need motivates the development of an approach that
to enhance the resilience capacity of our built envi- can address both the complexity of buildings and
ronment vis-à-vis windstorms. In particular, the 18 the loss of integrity at both the component and the
coastal states on the Atlantic Ocean and Mexican system level.
Gulf, and the majority of states east of the Rocky At the core of our approach is the realization
Mountains face wind vulnerability; 45% of the that the complexity of buildings is akin to molec-
value of the US’s built environment is in the 18 ular complexity, in which many strong and weak
coastal states (Papadopoulos 2016). This economic interacting atoms define the very physical proper-
impact calls for revisiting engineering approaches ties of materials ranging from thermal properties
to structural and functional integrity of build- to mechanical and structural properties. Thus,
ings. In fact, classical systems approaches, such rather than considering a building as an ensem-
as the Federal Emergency Management Agency’s ble of elements (beams, plates, walls), we propose
HAZUS-MH (FEMA 2016), or structural engi- to consider a building as an ensemble of discrete
neering approaches at building scale (see e.g., Bar- mass points (‘atoms’) that interact via effective
bato et al. 2013, Walker 2011), condense potential bond-forces and moments, that capture all possible
wind-damage into structural fragility curves for energy states of a building from the equilibrium
specific building types and components to evalu- state to failure when subject to load. With its focus
ate the risk of damage and loss of functionality on the interaction potentials, the approach aims at
that occur due to, e.g., a windstorm, earthquake, moving beyond the limitations of continuum-ele-
flooding and so on. On a building element scale, ment-based structural mechanics approaches for
structural mechanics approaches evaluate poten- the application to buildings composed of “strong”
tial structural damage in relation to a code design interacting members (structural elements), and
limit state of structural members (see e.g. Yeo “weak” interacting members (non-structural ele-
2011). Thus, neither the system approach nor the ments). The Molecular Dynamics-based structural
case study approach provide a quantitative means mechanics approach is first presented, and a cali-
to assess the actual partial loss of functional- bration scheme for the potential energy parameters
ity of buildings due to failure of structural and are provided. The approach is then employed for

3
some sample structures showing both the com- where −ε i0 defines the well depth of the poten-
monality and the added value of the MD-based tial in the reference configuration, while ε ijn is
approach w.r.t. classical approaches for the assess- the energy parameter activated by two-pair  inter-  ij
ment of fragility curves of buildings subject to actions due to the stretch
 ij  λ ij = ( / lij )( rij − rij ) en
0

wind loads. in the link direction en rij / rij . The interaction

force at point i is readily obtained from the r.h.s.
of Eq. (3):
2 MD-BASED STRUCTURAL MECHANICS
APPROACH  N ∂U N ε ij 
ijj n
Fi = − ∑ j s = ∑ λiij enij (4)
Consider thus a structure discretized in mass ∂ri lij
points i = 1, N. The interaction energy between
these mass points is written as a series expansion We thus readily recognize that for a beam-type
of functional terms of one, two, three,... mass structure close to its equilibrium state ε ijn / liij is
points; so that the total (internal) energy of the nothing but the axial stiffness energy, EA (with
system can be written as: E = Young’s modulus and A = cross-section area).
But the concept of potential of mean force (PMF)
  
U ∑
N
i
U i (ri ) ∑
N
i j
(
U ij rij = rj − ri ) herein employed is far reaching, as it applies to
   any interactions that can be captured by energy
+ ∑i
N
j ,k
U ijk
( )
ri rj , rk + … (1) expressions. For instance, the Taylor expansion of
most non-linear expressions of potentials generate

Herein, U i (ri ) stands for the one-body term (the around the equilibrium state to harmonic expres-
ground-state energy) of the energy of mass points i = 1, sions; for instance the Morse-Potential:
   
N defined by position vector ri ; U ij (rij rj − ri )
describes two-body interactions between mass
  
points i and j; U ijk (ri rj rk ) three-body interac-
U i U sij = ε i (( − (− iij ij )) − 1)
2
(5)
tions between i, j and k; and so on. The interac-
(
where β ij ε ijn / ( ε i ) )
1/ 2
tion potentials are assumed to carry all the relevant is such that a Taylor
physics information to define the force vector at expansion of Eq. (5) around the equilibrium state
each mass point i satisfying the linear momentum (| λij | ) yields the harmonic expression (3); for
balance equation: details see e.g. Laubie et al. (2017a,b). This is illus-
  trated in Figure 1. In turn, the force that derives

∀i = 1, N ; mi
d 2 ri
dt 2
= Fi = −∇
∇ riU ri =1, N ( ) (2)
from the Morse-potential is given by:


where mi is the mass of mass point i. The key input
∂U ij
Fi =− s = 4F
∂ri
j
Fi ,max e p ( β ij λij )( ( ij ij )) e
ij
n

to the approach are thus the two-body and three

body interaction potentials, Ui, Uij and Uijk (6)

2.1 Potential-of-Mean-Force (PMF) approach

2.1.1 Two-body interactions
With a focus on making a handshake of the
molecular approach with structural mechanics
theory, it is useful to concentrate all interactions
between mass points into two body-interactions
between mass point i and j, with two-body inter-
actions defining the stretch potential between
these mass points. The simplest form of interac-
tion potentials is a harmonic potential that defines
energy states  around the equilibrium position,
that is  rij || / ij (1), defined by the rest-length
lij || rij0 || . It consists of a quadratic expansion of Figure 1. Normalized two-pair interaction energy,
the displacement arguments of the form: (U i U sij )/ ε i0 (bottom), and normalized force, Fi j / Fi ,jmax
(top), vs. normalized stretch, λij β ij / ln 2, showing that
around the equilibrium position the Morse potential
1
( )
2
U i U sij = −ε i0 + ε iijn λiij (3) (thick line) degenerates into a harmonic potential, asso-
2 ciated with a linear force-stretch relation (thin lines).

4
where Fi , max β ijj ε i0 lij ) is the maximum force 
 ϑ jjk
occurring at λij β ij , which provides a link M i jk m i ;
with strength and/or fracture behavior. ϑ i jjk

)((1 − exp (−β ))

 
2.1.2 Three-body interactions m 4m (
mmax exp − β ijk ϑ i jjkk ijk ϑ i jjk
A similar approach can be employed for three-
body interactions representing bending and tor- (11)
sional energy contribution of a link i, j and k. Such where mmax = β ε / 2 is the extremum of m at
0
three-body interactions are nothing but (linear  ijk i
ϑi k β ijk , much akin to Eq. (6) and dis-
or non-linear) rotational springs defined along played in Figure 1.
3 orthogonal axis; so that the energy reads in the
harmonic case as (see Appendix II):
2.2 Calibration
1 
U ijk = ϑ i jkj ⋅ C ijk ⋅ ϑ i jjk (7) The potential-of-mean-force approach thus
2 requires calibration of the energy parameters for
each link; that is, the bond energy, ε i0 , the stretch
where C ijk is the second order tensor of rotational
energy parameter, ε ijn , and the bending and tor-
stiffness defined in the local orthogonal coordinate
 sion energy parameters ( ij(t b) , κ ij ), or the rota-
system of the three-body link system ( n , ebij , t )
tional stiffness values C ijk . While for simple beam
and ( nk , ebik , t k ) :
or truss-types structure, these energy parameters
can be easily reconstructed from linear elastic free
⎡ 1  1   1  
−1
C ijk = 6 ⎢ b t ⊗ etij + t bij ⊗ ebij + b tikk ⊗ etik energy expressions, a more general approach is
⎣ ε ij ε ij ε ik needed to generalize the approach for any struc-
1  1  ij  ij 1  ikk  ik ⎤ tural discretization. In return, since ε ijn and C ijk
+ t b ⊗ ebik + n ⊗ en + n ⊗ en ⎥ are defined close to the (undeformed) equilibrium
ε ik 2κ ij 2κ ik ⎦ position, it is recognized that these parameters can
(8) be obtained from an analysis of the linear elastic
response of the system. In return, the bond energy
with ( ij , ε , ij ) and ( ik, ε , ik ) the bending and
b
ij
b
ik ε i0 requires consideration of the rupture of the
torsional link energies of link ij and ik, respec- bonds, associated with fracture mechanisms.
tively. For instance, for a straight beam element,
ε ijb 12 EI bb / lij , ε tij EItt / liij , κ ij = GJ / liij , with E = 2.2.1 Elastic calibration from eigenfrequencies
Young’s modulus, G = shear modulus, Ibb, Itt, J the Consider thus a structure composed of N mass
second-order (bending and torsional) moments of points. The system has thus 3 N degrees of freedom,
geometric inertia of the beam in the local coordinate associated with 3 N eigenfrequencies ωk (k = 1,3 N)
system. Analogously to the pair-interaction, non- that can be determined from solving the eigenvalue
harmonic expressions can be employed for three- problem considering harmonic potentials:
point interactions as well; e.g. a Morse potential:
det ([ k ] ω k2 [ m ]) = 0 (12)
⎛
( (

)) ⎞
2
U ijk
= εi − − β iijk ϑ i jjk ⎟⎠ (9)
⎝ where [m] and [k] stand for respectively the
   (3 N × 3 N) mass matrix and stiffness matrix that
where ϑ i jk ( (ϑ i jk ⋅ ϑ i jk )1/ 2 , with the Morse are obtained from the linear momentum balance
parameter β ijk ijk ε i0 )1/ 2 chosen such that equation (2), with [k] the Hessian matrix of the
a Taylor expansion around the equilibrium state overall energy of the system evaluated around the
entails the harmonic expression (7). The contri- equilibrium position:
bution of the three-point interaction to the right-
hand-side of Eq. (2) is readily found to be: ∂ 2U
[k ] = |
2 ri 0
(13)
 
 δ {u}
N ∂U
ijk
∂ϑ i jjk  jk ∂U ijk
Fi = − ∑ j k  = ∑ j k M i ⋅  ; M i = −  jjk
N
jk
∂ri ∂ri ∂ϑ i with {u} the vector assembling all displacement
(10) degrees of freedom of the mass points. Defined
 around the equilibrium position (for which non-
jk
with M i the moment vector, which is entirely harmonic potentials degenerate to harmonic
defined by the PMF expression; for instance, in expressions), [k] is thus a unique function of the
case of the Morse potential (9): local stretch and rotational energies; ε ijn and C ijk .

5
 Consider thus a ‘measured’ discrete frequency
Gcδ Γ ij ε0 1
spectrum of a structure, ω lexxp (l M ). This meas- λij ≤ 2 = 2 i = (16)
urement can be obtained either from the Fourier ε ij
n
ε ij β ij
analysis of actual dynamic measurements on the
structure, or from a frequency analysis obtained by Similar stretch-based rupture relations can be
other continuum-element based linear-elastic anal- derived for non-harmonic potentials; for instance,
ysis of a structure, such as Finite Element Method. for the Morse potential, Eq. (5),
Provided that the measured frequency spectrum
has a sufficient number of frequencies, a minimi- 1 Gcδ Γ ij
zation of the error between ‘measured’ and ‘model’ λij ≤ − ln(1 − α i ) α i = (17)
frequencies thus provides a means to calibrate 3 N β ij ε i0
local stretch and bending energies, ε ijn and C ijk:
Otherwise said, knowledge of the critical stretch
∑ (ω ) and the (material) fracture energy provides a means
3N 2
min ω exp
x (14)
ε ijn ,C ijk m =1 m n
to calibrate the ground-state energy ε i0 (noting that
the two-body stretch energy ε ijn is known from the
where ω nexxp is the ‘experimental’ frequency asso- frequency calibration; see Section 2.2.1).
ciated with the n-th experimental eigenmode, for A similar approach can be employed for rupture
 exp
x of the three-body interactions leading to restrict-
which the experimental eigenvector,  vn pairs
with the m-th model eigenvector vm ; that is, mak- ing the angle norm to a critical value; e.g. for a har-
ing use of the orthogonality of eigenvectors: monic potential (7):

n argma
g xl ,M (vnexpx vm ) (15)  ε0
ϑ i jk ≤ 2 i =
1
(18)
C ijk : 1 β ijk
Since frequency values are integrated values that
account for a large range of eigenmodes ranging Similarly for the Morse potential (9):
from collective to local eigenmodes, the discre-
tized structure thus captures the same frequency  1 Gcδ Γ ij
content as the “real” structure within the limits ϑ i jk ≤ − ln(1 − α i ) α i = (19)
imposed by the level of mass point discretization. β ijk ε i0
This approach for potential parameter calibra-
tion has much in common with what is known, in
solid state physics, as the vibrational densities of 2.3 Examples
state (or phonon density of state) at low tempera-
The relevance of the PMF approach for struc-
tures (see e.g. Qomi et al. 2015). These collective
tural elements is illustrated here for two types of
harmonic vibrations, the so-called phonons, are
structural elements, namely for bending moment
closely related via the Hessian (i.e. Eq. 13) to the
bearing fastener connections employed in timber
free energy of a molecular system, and thus to the
and steel structures; and steel-reinforced concrete
energy parameters of the system. Which is why the
sections.
frequency approach (Eqn. 14 and 15), employed
here—by analogy—for structural systems, pro-
2.3.1 Timber-moment connections
vides a convenient way to calibrate the energy
In timber structures, connections are critical struc-
parameters of the structural system that define the
tural elements which often limit the load bearing
(close-to-) equilibrium state.
capacity of the members they connect. Such con-
nections are achieved with different fastener tech-
2.2.2 Fracture property calibration niques ranging from riveted nail connections (see
When a link ruptures, the energy that is stored Fig. 2), to dowels and bolted connections. Given
into the link between the equilibrium position the importance of these connections, a wealth
and rupture is dissipated into the creation of frac- of experimental research has been dedicated to
ture surface δΓij, with GcδΓij the dissipated energy assessing the moment-angle relations ( )
per link rupture, entailing a release of the energy of such connections (Hattar et al. 1995; Gehloff
U i U sij → 0. That is, if the stretch potential et al. 2010; Wang et al. 2015). In such tests, two
expression is specified, the dissipated energy pro- timber members connected with a specific fastener
vides a means to define a link-fracture criterion. are subjected to a bending moment and corre-
For purpose of illustration consider the harmonic sponding angles are recorded. A typical example
expression (3). For U i U sij → 0, we readily obtain is shown in Figure 2, together with the Morse-
a stretch criterion for rupture; that is: fit obtained from fitting the experimental energy

6
Figure 2. Illustration of Morse-fit of Moment-angle
relationships for wood connections. Shown is a riveted
connection (composed of a steel plate and nails, shown
in the bottom right, lengths in mm) of two beams made
of glued laminated Alberta spruce, tested by Hattar and
Cheng (1995). The Morse parameters obtained by fit-
ting the energy are βijk = 8.47; ε i0 = 5.18 kNm; αi = 0.52.
The reported maximum experimental moment was max
maxMexp = 22.0 kNm [1 kNm = 1 kJ].

U ijk ∫M expx
dϑ to the Morse-potential expression
(9). The fit provides values for the Morse-curvature
parameter, βijkj , from which the ground-state energy, Figure 3. Moment-Curvature Relationship for a
εi β ijkj , and the dimensionless frac- 0.4 × 0.4 m2 concrete section of concrete compressive
ture parameter, α i ( )
β ijkϑ cexxp , [with ϑ cexxp strength 25 MPa, steel reinforced with ρ = 3.5%,
according to Charif et al. (2015). The Morse energy
the angle at failure], are obtained.
fit is obtained for β ijk ij ε i0 liij0 31.3 kN, and
αi = 0.64. The maximum moment max Mexp = 384 kNm.
2.3.2 Reinforced concrete sections [1 kNm = 1 kJ].
It is common practice in reinforced concrete struc-
tural engineering to represent the moment-load
bearing capacity in terms of non-linear moment-
curvature relations. In contrast to moment-angle moment capacity. The calibrated values, ε i0 / li0j
relationships which define the interaction at a and β ijk liij0 , are then rescaled, in structural simula-
specific structural connection, moment-curvature tions, for a specific mass-point discretization lij0 .
relations are section properties that encapsulate The quality of such an energy calibration using the
the non-linear stress-strain responses of the con- Morse potential is shown in Figure 3 as well.
stituent materials; i.e. concrete and reinforcing These examples thus illustrate that molecular
steel in the case of reinforced concrete members. potentials devised to capture the potential energy
A typical example is shown in Figure 3, com- of interatomic bonds can be effectively employed
posed of an initial linear branch, followed by a for structural elements. Shown here for the har-
monotonic increasing segment up to a maximum monic case and the Morse potential, there is a
moment-section capacity and a descending branch wealth of other potential expressions to capture a
before the section fails. For such section properties, large range of relevant structural behaviors.
it is appropriate
 to calibrate the Morse-potential
by letting || ϑ i jk || κ liij0 in Eqn. (9) and (19), with
κ the curvature. The Morse parameters which are 3 APPLICATION
thus obtained from fitting the three-body interac-
tion energy U ijk lij0 ∫M dκ are the ground state With a closed-system of relations for the calibra-
energy per unit length, ε i ij β ijk liij0 ), tion of the potential parameters thus established,
and the curvature parameter, β ijk liij0 , where max this section aims at applying the MD-inspired
Mexp is the maximum (experimental) section structural mechanics approach to a resilience

7
Figure 4. DOE-inspired office building (top) and dif- Figure 5. Frequency calibration of potential parame-
h lij0 = 5 and
ferent discretization levels (bottom), N h/ ters of DOE-building: Model vs. ‘measured’ fundamental
N = 10 (with h the storey height). periods for different discretization levels, N h/ lij0 .
‘Measured’ frequencies were obtained from finite element
simulations of the structure using beam elements for col-
evaluation of a typical office building, inspired umns and plate elements (with both dispalcement and
from the Department of Energy Reference Build- rotational degrees of freedom, and a FE-discretization
ing Library for Medium Offices (Fig. 4): a 3-storey of N = 5). The average quadratic error vs. discretization
building of slab size 24 × 24 m2, 0.1 m slab thick- level of the calibration is displayed in the inlet, showing
ness, and storey height h = 3.35 m, resting on 16 the convergence of the discrete approach with increasing
columns of cross-sectional area 0.4 × 0.4 m2. Dif- mass discretization.
ferent levels of discretization are herein employed
to check the sensitivity and convergence of the dis- showing the high efficiency of the MD-inspired
crete approach. approach compared to classical continuum-based
approaches around the equilibrium state.
3.1 Calibration
3.2 Progressive collapse due to pressure loading
The building is discretized considering 4 con-
stant discretization lengths (columns and slabs): Figure 6 displays a sample output of one MD-sim-
N h / lij0 = , 5,10 and 15. For the elastic cali- ulations, when the structure is subjected to a pres-
bration, we consider, as ‘experimental’ frequency sure load (modeled as concentrated forces on mass
spectrum, the fundamental frequencies (eigenval- points with a load ramp fast enough to avoid a
ues and eigenvectors) obtained by Finite Element dynamic rebounce). The figure shows the evolution
Analysis of the same structure discretized by beam of the free energy Uijk of all three-body interactions
and plate elements exhibiting both displacement and of the external work achieved by prescribed
and rotational degrees of freedom (in contrast to pressure load along mass point displacements, as
the discrete approach which has only displacement well as the deflection of the top floor in function
degrees of freedom defined by the position vector of the potential energy. Following a quasi-linear
of each mass point). load-displacement response which entails (1) a
Figure 5 displays the results of the frequency quadratic evolution of the potential energy in
calibration procedure, Eqn. (14–15), together function of the prescribed forces respectively dis-
with the average quadratic error in function of placement, the structure reaches (2) its maximum
the discretization level (inlet of Fig. 5). The error capacity to store externally supplied work (by
in frequency reduces with the discretization level pressure forces) into recoverable free energy. As
close to ∼N−2, showing the high convergence rate a consequence, bending bonds break leading to a
of the discrete approach with increase in discreti- successive drop of the bending interaction energy
zation levels. That is, the discrete approach with (curve labeled ‘free energy’), which continues until
∼3N degrees-of-freedom accurately captures the elastic storage capacity is exhausted. This results
frequency spectrum of a structure defined by ∼6N in (3) the external work to approach the potential
displacement and rotational degrees of freedom, energy (1:1 – line).

8
 Figure 7. Progressive collapse analysis of structure:
Potential energy and bond energy release rate vs. number
of (unbroken) bonds. For μ > 0, the bond-rupture
process can be considered as (1) stable as long as the
Figure 6. Sample output of MD-calculations in terms
slope ∂μ/∂Nb ≥ 0; and for (2) ∂μ/∂Nb < 0, is it unstable;
of free (bending) energy, external work by pressure forces
which can be associated with a progressive collapse. (here
applied to mass points, and deflection all in function of
for a potential energy Epot ≈ 1.4 MJ, thus well beyond the
the overall potential energy of the structure.
maximum free energy peak shown in Figure 6).

An important engineering question is what it is mechanics, to which one can refer as bond energy
the load that defines the onset of progressive struc- release rate: it is the thermodynamic driving force
tural failure. In a first approach, it is of interest of the bond breakage dNb ≤ 0, and derives from the
to analyze the evolution of the potential energy systems potential energy Epot = F – WF (with F ≈ U
in function of the number of bonds, Nb. This is the Helmholtz free energy and WF the work by
shown in Figure 7. To fully appreciate the dis- prescribed forces along mass point displacements,
played result, it is of importance to realize that the ri ri 0 . Herein, we assume that the average kinetic
simulation are carried out in the so-called micro- energy of all mass points, Ek, is negligible as far as
canonical or NVE-ensemble, where N stands for the evaluation of the free energy is concerned; that
the number of mass points, V for the volume of is, F = U – TS ≈ U, with T ∼ Ek the temperature
the simulation box and E for the overall energy, i.e. and S the entropy.) With a focus on the bending
potential energy and kinetic energy; all assumed interaction energies, this is precisely what Figure 7
constant in the chosen NVE ensemble. Implicitly, displays: the potential energy of the structure vs.
this ensemble is the “engineering ensemble” of the number of bonds, and the derived bond-energy
choice for structural dynamics simulations. In fact, release rate according to Eq. (20). It is then intrigu-
a constant number of mass points simply means ing to push the fracture mechanics analogy, at the
that no mass can leave the simulation box (closed structural scale, one step further and define the
system), even if all bonds to its neighbors are bro- rules of structural bond breakage by analogy with
ken; a constant volume simply specifies the size fracture mechanics in the form:
of the box in which the structure resides; whereas
a constant energy means that the sole source of d b ≤ 0; ( μ − μ ) dNb = 0
μ − μc ≤ 0 dN (21)
internal energy dissipation is due to irreversible
damage, fracture or plastic evolutions; and that the where μc is the critical bond energy release rate
dissipated energy by bond breakage is transferred (analogue of the fracture energy) at which bond
into kinetic energy. With this “engineering ensem- breakage occurs. It is a structural property defining
ble” definition in mind, it is of interest to consider a structural energy dissipation capacity, such that
two successive states, and calculate the internal dis- −μcdNb is the energy dissipated in the creation of
sipation due to bond breakage; that is—by analogy broken bonds. Consider then a situation in which
with classical fracture mechanics: μ(Nb) = μc. For that any additional bond breakage,
Nb + dNb < Nb occurs in a stable manner, it must
∂E pot be μ(Nb + dNb) ≤ μc; thus, considering a Taylor
dD = − μdN
dNb ≥ 0 μ = (20)
∂N b expansion:

where μ (of dimension of energy) is recognized as ∂μ

μ ( Nb ddNb ) μ (Nb ) + N b ≤ μc
dN (22)
the equivalent of the energy release rate in fracture ∂N b

9
 That is, much akin to the stability analysis of whereas σ is the standard deviation. For purpose of
fracture processes (while noting that dNb < 0): example, we consider a coefficient of variation of
CV = 50% for wood structure with, and CV = 30%
∂μ ∂ 2 E pot for RC structures. The results are displayed in Fig-
= ≥0 (23) ure 8, in terms of the cumulative distribution func-
∂N b ∂N b 2
tion (CDF) of the failure load, expressed here in
corresponding wind-speeds V p.
p An interesting
As the bond-energy release rate thus increases in
observation is that a CV of 30% for RC structures
the process of bond rupture (dNb < 0), the collapse
translates into a CV of the failure load of only 7%
can be considered to be progressive. This is shown
(wind speed CV = 7%); whereas a CV of 50% for
in Figure 7.
wood structures entails a CV of the failure load
of 13% (CV = 3%). This significant reduction in
3.3 Fragility curves uncertainty from the bond-level to the structural
scale highlights the capacity of the structural sys-
With a computationally efficient tool thus in place,
tem to redistribute externally supplied energy (load)
it becomes possible to develop fragility curves by
throughout the system, thus showing the value of
considering—for a typical class of structures—a
heterogeneity on limit loads related to bond fracture.
variability of the bond energy input parameters.
Similar results have been found for highly heteroge-
This is illustrated here for, respectively, a RC—and
neous porous materials (Laubie et al., 2017b,c).
a wood structure, designed—deterministically-
for similar limit loads. To obtain fragility curves,
400 simulations are carried out for each structure
with randomly assigned, normally distributed limit 4 CONCLUDING REMARKS
angles for wood structures and limit curvatures for
RC-structures; that is, The need for accurate predictions of resilience of
buildings subject to extreme events requires a new

ϑ i jk ( )
κ liij0 ≤ ε (ϑ c σ ) (24) generation of engineering tools that permit a damage
assessment below the limit loads for which structures
are classically designed. This damage of structures
where ϑ c is the mean value defined by Eq. (19) of both non-structural and structural members can
calibrated from experimental data (Figs. 2 and 3), be viewed as a sequence of bond breakage. The MD-
inspired method here proposed addresses this bond
breakage explicitly in a discrete way: rather than
extending the classical realm of continuum based
structural members into the non-linear regime, the
MD-approach focusses on the elastic and in-elastic
interactions between mass points that discretize the
bulk of the structure. Provided a sufficient level of
discretization, the MD-approach provides an effi-
cient way to capture the energy transformations
witnessed by a structure when subject to load. The
following points deserves attention:
1. There are several advantages of the MD-
method compared to e.g. Finite-Element-based
continuum approaches; such as the absence of
instabilities in MD, related in FEM to the loss
of positive definiteness of the stiffness matrix
and associated mesh-dependency issues; effi-
ciency (O(N) for MD vs. O(N2) ÷ O(N log (N) of
Figure 8. Example of fragility curves for a a reinforced FEM; ease of bond removal etc., which makes
concrete structure and a wood structure with timber-mo- the MD-based method highly efficient for large-
ment connections. The curves represents the cumulative scale recursive simulations required for e.g. fra-
distribution function (CDF) of the velocity correspond- gility curve determination.
ing to wind limit loads of the structures with randomly
assigned normally distributed rupture angles (for wood)
2. With a focus on internal interaction energy
and rupture curvature (for RC-structures). [For reference, description, the MD-approach permits a
reported wind speeds of the September 19, 2017 Hurri- straightforward link with other energy-based
can Maria that devastated Puerto Rico were 90–125 mph, mechanics approaches, such as elasticity and
with wind gusts of 175 mph]. linear and non-linear fracture mechanics. This

10
 common denominator provides a clear path for support was provided by ICoME2 Labex (ANR-
calibration of the interaction potentials, from 11-LABX-0053) and the A*MIDEX projects
measured frequency spectra for energy parame- (ANR-11-IDEX-0001-02) cofunded by the French
ters defining the equilibrium configuration, and program “Investissements d’Avenir,” which is man-
from almost classical test data (such as moment- aged by the ANR, the French National Research
curvature curves) for bond energy parameters. Agency. All simulations were carried out with the
Existing interatomic potential expressions are open source code LAMMPS (Large-scale Atomic/
readily adapted to permit a representation of Molecular Massively Parallel Simulator), dis-
bond-forces and moments. Similarly, based tributed by Sandia National Laboratories, a US
upon thermodynamics derivations, the occur- Department of Energy laboratory.
rence of progressive collapse mechanisms can be
detected and used for structural optimization.
3. The simulation results presented in this paper REFERENCES
were obtained within the context of NVE-
ensemble simulations. This means that any Barbato M, Petrini F, Unnikrishnan VU, Ciampoli M.
form of energy dissipation is restricted to bond- 2013. Performance-based hurricane engineering
(PBHE) framework. Struct Saf 2013;45:24–35.
breakage, and does not consider other sources Charif A., Shannag M.J., Dghaither S. 2015. Ductility of
of dissipation, such as viscous phenomena. The reinforced lightweight concrete beams and columns.
application of the proposed technique within Lat. Am. J. Solids & Structures 2015, 11, 1251–1274.
the context of other ensembles is a natural exten- Cimellaro GP, Reinhorn AM, Bruneau M. 2010. Frame-
sion. For instance, considering an NVT ensem- work for analytical quantification of disaster resil-
ble (where T stands for the temperature of an ience. Eng Struct 2010;32:3639–49.
outside bath with which the system is in contact) Federal Emergency Management Agency (FEMA), 2016.
would naturally entail consideration of a linear Hazus | FEMA.gov 2016. http://www.fema.gov/hazus
velocity-dependent damping in the equation of Gehloff M., Closen M., Lam F. 2010. Reduced edge
distances in bolted timber moment connections with
motion, which at “low enough prescribed tem- perpendicular to grain reinforcements. World Confer-
perature” would lead to the static response of the ence on Timber Engineering 2010, Paper 123.
system (see Appendix I for temperature consid- Hattar C.P., Cheng, J.J.R. 1995. Development of moment
eration). Here future work is needed in order to connections in glued-laminated Alberta spruce and
identify the link between engineering approach pine timber. Report A5020–121. Canadian Forest
and physics approach enabled through a com- Service and Land and Forest Services, Edmonton,
mon language rooted in energy and dissipation Alberta, Canada.
representations; much akin to recent results Insurance Information Institute 2016. Catastrophes:
obtained in the field of mesoscale poroelasticity Insurance Issues | III 2016. http://www.iii.org/
issue-update/catastrophes-insurance-issues.
of heterogeneous media (Monfared et al. 2017). Laubie, H., Monfared, S., Radjai, F., Pellenq R., Ulm,
4. The fragility curves thus determined can be used F.J. 2017a, Effective potentials and elastic properties in
in convolution expressions with probability of the Lattice-Element Method: Isotropy and Transverse
load occurrence to provide a rational criterion Isotropy, J. Nanomech. Micromech. 7(3): 04017007.
for the probability of failure of structures in spe- Laubie, H., Monfared, S., Radjai, F., Pellenq R., Ulm,
cific environments (Noshadravan et al. 2017). F.J. 2017b, Disorder-induced stiffness degradation
These probabilities have become key to evalu- of highly disordered porous materials, J. Mech. Phys.
ate the resilience of structures and communities, Solids 106207–228.
and become now available for a much larger class Laubie, H., Radjai, F., Pellenq R., Ulm, F.J. 2017c, Stress
transmission and failure in disordered porous materi-
of structures. Ultimately, we envision that such als, Phys. Rev. Lett. 119, 075501.
MD-based structural simulations can be used Laubie, H., Radjai, F., Pellenq R., Ulm, F.J. 2017d,
together with CFD simulations to evaluate the A potential-of-mean-force approach for fracture
resilience of a city’s building stock—an urgent mechanics of heterogeneous materials using the lat-
task in view of the perils of global warming. tice element method. Journal of the Mechanics and
Physics of Solids 105, 116–130.
Monfared, S., Laubie, H., Radjai, F., Pellenq R., Ulm,
ACKNOWLEDGEMENT F.-J. 2017, Mesoscale poroelasticity of heterogeneous
media, J. Nanomech. Micromech. 7(4): 04017016.
Multihazard Mitigation Council 2005. NATURAL
This research was carried out by the Concrete HAZARD MITIGATION SAVES: An Independent
Sustainability Hub (CSHub@MIT), with funding Study to Assess the Future Savings from Mitigation
provided by the Portland Cement Association Activities Volume 1 -- Findings, Conclusions, and
(PCA) and the Ready Mixed Concrete Research & Recommendations. 2005.
Education Foundation (RMC E&F). The CSHub@ Noshadravan, A., Miller T.R., Gregory J.G. 2017, A Life-
MIT is solely responsible for content. Additional cycle Cost Analysis of Residential Buildings Including

11
 Natural Hazard Risk, Journal of Construction Engi- APPENDIX II: FROM 2-BODY
neering and Management 143 (7), 04017017. BENDING INTERACTIONS TO 3-BODY
Papadopoulos A. 2016. Resilience -- The Ultimate INTERACTIONS—LINK WITH BEAM
Sustainability -- Lessons from Failing to Develop a THEORY
Stronger and Safer Built Environment. Resilience
Action Fund.
Qomi MJA., Ulm F.J., Pellenq R. 2015. Physical ori- There are different ways to account for three-body
gins of thermal properties of cement paste. Physical interactions related to bending, namely one that
Review Applied 2015; 3, 064010. starts at the bond level ij, the other by considering
Shinozuka M, Feng MQ, Lee J, Naganuma T. (2000) jumps in angular variations at all mass points. The
Statistical analysis of fragility curves. J Eng Mech first approach forms much of the basis of classical
2000;126:1224–31. beam theory; whereas the second is at the core of
Walker GR. 2011. Modelling the vulnerability of build- MD-type approaches, expressed e.g. by Eq. (7). This
ings to wind—a review. Can J Civ Eng 2011;38:1031–9. appendix shows the formal link between the two
Wang M., Song X., Gu X., Zhang Y., Luo L. 2015. Rota-
tional behavior of bolted beam-to-column connec-
approaches in the context of harmonic potentials.
tions with locally cross-laminated glulam. J. Struct. More specifically, the bond-level approach con-
Eng. 2015, 141(4), 04014121. siders, in addition to the stretch potential, U sij , a
Yeo DH, Simiu E. 2011. High-Rise Reinforced Concrete bending potential, U bij , constructed in a way to
Structures. Database-Assisted Design for Wind. J. satisfy per (mass-less) link ij the force and moment
Struct. Engrg 2011; 137(11): 1340–1349. balance equations (Laubie et al. 2017a):

   ∂(U sij + U bij )

APPENDIX I: ON MASS-POINT Fi j F ji = 0; Fi j = −  (A-4)
∂δ i
DISCRETIZATION WITHIN THE LIMITS
OF “CLASSICAL” MECHANICS      ∂U ij
Mij M ij + rij F ji = 0; M i j = − b (A-5)
∂ϑ i
The employment of a molecular simulation
approach within the framework of classical      
mechanics – as opposed to Quantum Mechanics – with rij rj − ri ; δ i ri − ri 0 stands for  the
requires that the discretization respects the rules displacement vector of mass point i, and ϑ i for
of classical mechanics (i.e. Newton’s law (2)) as the vector of angular rotations. In order to satisfy
expressed by the de Broglie wavelength: (A-4) and (A-5), this requires to develop bending
interactions in function of both  lateral
 displace-
p
h ments θ ijb ij ij
b ( ij ij )  b (δ j
ij
δ i  ij ϑ i ) and
lij0  λ = (A-1) θ ijt ij ( ij ij )  t  (δ j δ i ij ϑ i )andangle
2π m
mkkBT t
 
variations, ϑ ijb (ϑ j − ϑ i ) ⋅ ebij and ϑ ij (ϑ j −ϑ i )⋅ etij
ij
where lij0 is the distance between mass points i and in the link’s local orthonormal basis ( n b , t );
j, h is the Planck constant, m is the particle mass that is, in the case of harmonic expressions while
(typically m ρ A Allij0 with ρ the mass density of neglecting torsion effects (Laubie et al. 2017a):
the material and A the cross-sectional area of the
1 ⎡ 2⎤
( ) 1
( )
2
structural member, kB is the Boltzmann constant, U bij = ε ijb ⎢ θ iijb − ϑ ijtθ iijb + ϑ iijt ⎥
and T the absolute temperature. It thus follows: 2 ⎣ 3 ⎦
1 ⎡ 2⎤
( ) 1
( )
2
+ ε ijt θ iijt − ϑ ijbθ ijt + ϑ ijb ⎥ (A-6)
h2 / 3 2 ⎣ 3 ⎦
lij0  (A-2)
(2πρ A
AT )
1/ 3

Or, alternatively, in terms of the moment vectors:

Considering h = 6.626070040(81) × 10 −34
Js; kB =
1.38064852(79) × 10−23 J/K; hence: 2 ⎡
b ( ( )
M i j t ) − M i j M ij t + M ij ,t ⎤⎥
2 2
U bij
ε iij ⎣ ⎦
1′ / 3
⎛ ρA AT ⎞ 2 ⎡
(
+ t ⎢(M i j b ) − M i j b M ij b + M ij ,b ⎤⎥ )
2 2
lij0 ⎜ 1.7169 × 10 −15 (A-3) ⎣ ⎦
(A-7)
⎝ kg m 2 K ⎟⎠ ε iij

Eqn. (A-1) to (A-3) thus exclude simulations at where ε ijb and ε ijt are bending  inter- 
(or close to) zero (Kelvin) temperature. A similar action energyy parameters,
 and M i j l M i j ⋅ elij
restriction applies to the Lattice Element Method and M j il
M j ⋅ el (l = t,bb) . If we let ε ij =
i ij b

(see Laubie et al. 2017d). 12EII bb / lij , ij 12 EItt / lij , we readily recognize

12
   
that expressions (A-6) and (A-7) are nothing but [of the form Uτij  12 ij (ϑ j ϑ i ) enij = 2κ1iij (M i j n )2
the (free and complementary) bending energy of [with M i j M i j ⋅ enij M ij ⋅ enij the link’s tor-
a linear elastic beam finite element with displace- sion moments satisfying momentum balance], one
ment and rotation degrees of freedom. obtains expression (8) of the rotational stiffness
The previous 2-body bending interaction expres- tensor C ijk .
sions can be recast in terms of a 3-body interaction Since the link energy expressions U bij and Uτij
energy of a mass point i connected to two other satisfy moment equilibrium (A-5), the global angu-
mass points j and k, when equating the energies of lar momentum is automatically satisfied; for which
the two links: reason the MD-approach requires only satisfying
the linear momentum (2) and thus the determina-
1  
U bijk (1 ij
2
) ( )
U b + U bik = ϑ i jkj ⋅ C ijk
2
b
⋅ ϑ i jjk (A-7)
tion of the forces from Eqn. (6) and (10):

 N ∂U
ijj
N ∂U
ijk
   Fi = − ∑ j s + ∑ j 
where ϑ i jk ϑ i j − ϑ ik is the jump in angle at point ∂ri ∂ri
i, whereas C ijk b
is the second order tensor of rota- 
 N  ∂ϑ jjk
= ∑ j Fi j enij + ∑ j M i jk ⋅ i
N
tional stiffness that relates to the link energies (A-9)
( ijb , ε ijt , ε ikb , ε ikt ) by: ∂ri
 
⎡1  1   where M i jk = C ijk ⋅ ϑ i jjk ; and, for small rotations
( )
−1
b
C ijk = 6 ⎢ b etij ⊗ etij + t ebij ⊗ ebij (around the equilibrium position, for which
ε
⎣ ij ε iij
harmonic expressions hold; see Fig. 1):
1  ik  k 1  ik  ik ⎤
+ b et ⊗ t + t eb ⊗ eb ⎥ (A-8)    
ε iik ε iik ⎦  rij × riik − rij0 × riik0
ϑ i jk ≅   (A-10)
rij0 riik0
If, in addition, harmonic torsion terms are
considered in the link interaction potential

13
Another random document with
no related content on Scribd:
»Miksi häntä pidetään niin pyhänä?» Ja jo pelkkä tämä kysymys,
kun sitä myötäänsä toisteltiin, synnytti lopulta pohjatonta ja
talttumatonta vihamielisyyttä. Tästä syystä minä luulen, että monet
tuntiessaan hänen ruumiistaan lähtevän mädänneen hajua, vieläpä
niin pian, — sillä ei ollut kulunut vielä päivääkään hänen
kuolemastaan, tulivat hyvin iloisiksi; samoin vanhukselle
myötämielisten ja häntä tähän saakka kunnioittaneitten joukosta
löytyi heti semmoisia, joista tämä tapaus oli miltei persoonallinen
loukkaus ja paha teko heitä itseään kohtaan. Asian asteittain
tapahtuva kehitys taasen oli käynyt seuraavalla tavalla.

Heti kun mätänemistä oli alettu havaita, saattoi jo vainajan

kammioon astuvien munkkien kasvoista päätellä, miksi he olivat
tulleet. Munkki astuu sisälle, seisoo vähän aikaa ja menee ulos
vakuuttamaan pian toisille, ulkona suurin joukoin odottaville, tiedon
todeksi. Jotkut näistä odottavista nyökäyttelivät murheellisesti
päätään, mutta toiset taas eivät enää tahtoneetkaan salata iloaan,
joka selvästi loisti heidän vihamielisistä katseistaan. Eikä kukaan
heitä enää nuhdellut, ei kukaan kohottanut ääntään puhuakseen
hyvää, niin että se oli ihan ihmeellistä, sillä kuolleen
luostarinvanhimman kannattajia oli luostarissa kuitenkin enemmistö:
mutta nähtävästi oli Jumala itse nyt suonut, että tällä kertaa
vähemmistö joksikin aikaa sai vallan. Pian alkoi kammioon ilmestyä
tällä tavoin urkkimaan myös maallikoita, enimmäkseen sivistyneitä
kävijöitä. Rahvasta sen sijaan kävi sisällä vähän, vaikka sitä olikin
suuret joukot erakkomajan portailla. Varmaa on, että nimenomaan
kello kolmen jälkeen maallikkokävijäin lukumäärä suuresti lisääntyi ja
juuri pahennusta herättäneen tiedon johdosta. Ne, jotka kenties eivät
ollenkaan olisi tulleet tänä päivänä eivätkä olleet aikoneetkaan
käydä, tulivat nyt vartavasten; niiden joukossa oli muutamia verraten
korkeassa asemassa olevia henkilöitä. Muuten ulkonaista
sopivaisuutta noudatettiin edelleen, ja isä Paísi jatkoi lujasti ja
selvästi, ankaran näköisenä, evankeliumin lukemista ääneen, aivan
kuin ei olisi huomannut mitä oli tapahtunut, vaikka hän jo kauan
sitten oli nähnyt, että jotakin tavatonta oli tekeillä. Mutta jopa alkoi
hänenkin kuuluviinsa tulla ääniä, ensin varsin hiljaisia, mutta sitten
yhä kovempia ja rohkeampia. »Jumalan tuomio ei siis ole sama kuin
ihmisten», kuuli isä Paísi yhtäkkiä. Tämän lausui ensimmäisenä julki
eräs maallikko, kaupungin virkamiehiä, jo ikämies ja, mikäli hänestä
tiedettiin, sangen jumalinen ihminen, mutta se, minkä hän lausui
ääneen, oli vain sen toistamista, mitä munkit jo pitkän aikaa olivat
kuiskailleet toistensa korvaan. Nämä olivat jo kauan sitten lausuneet
tämän toivottoman sanan, ja pahinta oli, että tätä sanaa lausuttaessa
melkein joka hetki ilmeni ja yhä kasvoi jonkinmoinen voitonriemu.
Pian alettiin kuitenkin mennä jo sopivaisuuden rajojen yli, ja tuntui
siltä, kuin kaikki olisivat katsoneet olevansa jollakin tavoin
oikeutettuja niin tekemään. »Ja miksi saattoikaan tämä tapahtua»,
puhuivat muutamat munkit, alussa ikäänkuin säälien, »hänen
ruumiinsa oli vähäinen, kuihtunut, luihin kiinni kuivettunut, mikä tässä
voi haista?» — »Siis Jumala tahtoi nimenomaan osoittaa», lisäsivät
toiset kiireesti, ja heidän mielipiteensä hyväksyttiin
vastaanväittämättä ja heti, sillä he huomauttivat taas, että jos hajun
tunteminen olikin luonnollista, kuten jokaisesta kuolleesta syntisestä,
niin se kuitenkin olisi ilmennyt myöhemmin eikä näin kovin nopeasti,
ainakin vasta vuorokauden kuluttua, mutta »tämän kohta oli
luonnotonta, siis tässä ei ollut takana kukaan muu kuin Jumala ja
Hänen selvä sormensa. Hän tahtoi antaa osoituksen.» Tämmöinen
mielipide meni toisiin vastustamattomasti. Lempeä pappismunkki isä
Josef, kirjastonhoitaja, vainajan suosikki, alkoi vastata joillekuille
halventajille, että »eihän se kaikkialla ole niinkään» ja ettei
oikeauskoisuudessa ole minään dogmina, että pyhien ruumiit
ehdottomasti eivät mätäne, vaan se on vain eräs mielipide ja että
kaikkein oikeauskoisimmissa seuduissa, esimerkiksi Athos-vuorella,
ei mädänneen haju sanottavasti ahdista mieliä eikä siellä ruumiin
mätänemättömyyttä pidetä tärkeimpänä pelastettujen
oikeauskoisuuden merkkinä, vaan heidän luittensa väriä, kuten
heidän ruumiinsa jo ovat maanneet vuosikausia maassa ja
mädäntyneetkin siinä; jos »luut tulevat keltaisiksi kuin vaha, niin se
on tärkein merkki, että Jumala on kohottanut kuolleen hurskaan
kunniaan, mutta jos ne eivät ole muuttuneet keltaisiksi, vaan
mustiksi, niin silloin Jumala ei ole suonut heille semmoista kunniaa,
— näin Athos-vuorella, kuuluisassa paikassa, jossa oikeauskoisuus
on vanhastaan säilynyt järkkymättömänä ja kirkkaimmassa
puhtaudessaan», lopetti isä Josef. Mutta hiljaisen isän puheet eivät
tehonneet, vaan herättivätpä pilkallista vastustustakin: »Tämä kaikki
on oppineisuutta ja uutuuksia, ei kannata edes kuunnella», päättivät
munkit itsekseen. »Me pidämme kiinni vanhasta; vähänkö nykyjään
esiintyy uutuuksia, voiko niitä kaikkia jäljitellä?» jatkoivat toiset.
»Meillä on ollut pyhiä isiä yhtä paljon kuin heilläkin. He ovat siellä
turkkilaisten alaisina unohtaneet kaiken. Heidän
oikeauskoisuutensakin on kauan sitten himmentynyt, eikä heillä ole
kirkonkellojakaan», lisäsivät kaikkein pilkallisimmat. Isä Josef meni
pois murheellisena, varsinkin kun hän itsekään ei ollut lausunut
mielipidettään julki lujasti, vaan sillä tavoin kuin ei itsekään olisi
siihen täydellisesti uskonut. Mutta surukseen hän näki, että oli
alkamassa jotakin sangen sopimatonta ja että jo suoranainen
tottelemattomuuskin nosti päätään. Vähitellen isä Josefin puheen
jälkeen vaikenivat kaikki järkevät äänet. Ja miten lieneekään käynyt
niin, että kaikki ne, jotka olivat rakastaneet kuollutta
luostarinvanhinta ja hellällä kuuliaisuudella hyväksyneet
luostarinvanhinjärjestelmän, äkkiä hirveästi pelästyivät jotakin ja
kohdatessaan toisensa katsahtivat vain arasti toistensa kasvoihin.
Mutta luostarinvanhinjärjestelmän vastustajat, jotka pitivät sitä
hylättävänä uutuutena, kohottivat ylpeästi päätään. »Luostarinvanhin
Varsonofi-vainajasta ei lähtenyt hajua, vaan suloinen tuoksu»,
muistuttivat he vahingoniloisesti, »mutta hän ei ollut ansainnut sitä
sillä, että oli ollut luostarinvanhin, vaan sillä, että itse oli hurskas». Ja
tämän jälkeen alettiin kohdistaa äskenkuolleeseen
luostarinvanhimpaan arvosteluja ja syytöksiäkin: »Hän ei opettanut
oikein; opetti, että elämä on suurta riemua, eikä kyynelöivää
nöyryyttä», puhuivat jotkut, kaikkein sekavimmat. »Hän uskoi uuden
muodin mukaisesti, ei tunnustanut olevan aineellista tulta
helvetissä», lisäsivät toiset vielä sekavammat. »Paastoon nähden
hän ei ollut ankara, katsoi voivansa nauttia makeita, söi kirsikkahilloa
teen kanssa, piti siitä paljon, rouvat lähettivät hänelle. Sopiiko
lihansakiduttajan juoda teetä?» kuultiin toisten kadehtijain sanovan.
»Ylpeyttä oli hänen sydämessään», muistuttivat säälimättömästi
kaikkein vahingoniloisimmat, »piti itseään pyhimyksenä, hänen
eteensä polvistuttiin, hän otti sen vastaan aivan kuin hänelle
kuuluvana». — »Ripin sakramenttia hän käytti väärin», lisäsivät
ilkeämielisesti kuiskuttaen luostarinvanhinjärjestelmän kiihkeimmät
vastustajat, niiden joukossa myös vanhimpia ja jumalisuudessaan
ankarimpia munkkeja, todellisia paastoojia ja vaikenijoita, jotka olivat
vainajan eläessä olleet vaiti, mutta nyt yhtäkkiä avasivat suunsa,
mikä oli kamalaa, sillä heidän sanansa vaikuttivat voimakkaasti
nuoriin ja vielä vakiintumattomiin munkkeihin. Kovin kuunteli kaikkea
tätä myös obdorskilainen vieras, pyhän Sylvesterin luostarin munkki,
syvään huokaillen ja nyökyttäen päätään: »Ei, näkyy, että isä
Ferapont tuomitsi eilen oikein», ajatteli hän itsekseen, ja samassa
tulikin esille isä Ferapont; hän oli tullut aivan kuin tekemään
järkytyksen kahta vertaa voimakkaammaksi.
 Olen jo aikaisemmin maininnut, että hän lähti harvoin ulos
mehiläistarhan takana olevasta puisesta majastaan eikä pitkiin
aikoihin käynyt kirkossakaan ja että tämä sallittiin hänelle, koska
häntä pidettiin vähämielisenä, jota ei käynyt alistaminen kaikkia
muita sitovien sääntöjen alaiseksi. Mutta jos oikein totta puhutaan,
niin oli tavallaan pakkokin sallia hänelle kaikki tämä. Sillä niin suurta
paastoojaa ja vaikenijaa, joka rukoili yöt ja päivät (hän nukkuikin
polvistuneena), oli oikeastaan häpeäkin ankarasti rasittaa yleisillä
järjestyssäännöillä, jollei hän itse tahtonut alistua. »Hän on paljon
pyhempi kuin kaikki me ja täyttää ankarammat vaatimukset kuin mitä
on järjestyssäännöissä», olisivat munkit silloin sanoneet, »ja jos hän
ei käy kirkossa niin itsepä hän siis tietää, milloin hänen on käytävä,
hänellä on omat sääntönsä». Juuri tuota mahdollisesti syntyvää
napinaa ja pahennusta peläten olikin isä Ferapont jätetty rauhaan.
Luostarinvanhin Zosimaa ei isä Ferapont, kuten kaikki hyvin tiesivät,
sanottavasti rakastanut; nytpä saapui äkkiä hänenkin majaansa tieto,
että »Jumalan tuomio ei näy olevan sama kuin ihmisten ja että
tämän miehen kohta oli aivan luonnoton». Täytyy otaksua, että
ensimmäisiä, jotka juoksivat kertomaan hänelle tämän tiedon, oli
obdorskilainen vieras, joka edellisenä päivänä oli käynyt hänen
luonaan ja silloin kauhistuneena lähtenyt hänen luotaan. Olen myös
maininnut, että isä Paísi, joka lujasti ja järkähtämättömästi seisoi ja
luki ruumisarkun ääressä, vaikkakaan hän ei voinut kuulla eikä
nähdä mitä kammion ulkopuolella tapahtui, kuitenkin sydämessänsä
erehtymättömästi arvasi kaiken tärkeimmän, sillä hän tunsi
ympäristönsä läpikotaisin. Mutta hänen mielessään ei ollut
ahdistusta, vaan hän odotti pelkäämättä kaikkea, mitä vielä saattoi
tapahtua, ja seurasi läpitunkevin katsein sen kuohunnan kehitystä,
jonka hän jo oli nähnyt henkisten silmiensä edessä. Mutta äkkiä
hänen korviinsa tunkeutui eteisestä tavaton melu, joka jo ilmeisesti
meni yli sopivaisuuden rajojen, ovi avautui selkoselälleen, ja
kynnykselle ilmestyi isä Ferapont. Hänen takanaan, kuten oli
huomattavissa ja selvästi näkyikin kammiosta, oli alhaalla portaitten
edessä joukko munkkeja, jotka olivat seuranneet häntä, ja niiden
joukossa maallikkojakin. Saattajat eivät kuitenkaan astuneet sisään
eivätkä nousseet kuistille, vaan pysähtyivät ja odottivat, mitä isä
Ferapont vielä sanoo ja tekee, sillä he aavistivat ja jossakin määrin
pelkäsivätkin rohkeudestaan huolimatta, että hän ei ollut tullut suotta:
Pysähtyen kynnykselle isä Ferapont kohotti kätensä, ja hänen
oikean kätensä alta katselivat obdorskilaisen vieraan terävät ja
uteliaat silmät, sillä tämä yksin ei ollut jaksanut hillitä itseään, vaan
oli suuressa uteliaisuudessaan juossut isä Ferapontin jälkeen
portaita ylös. Muut sitävastoin heti, kun ovi oli kolahtaen auennut,
painautuivat vielä enemmän taaksepäin äkillisen pelästyksen
vallassa. Kohotettuaan kätensä isä Ferapont karjaisi äkkiä:

— Karkoittaen pois karkoitan! — ja heti hän alkoi kääntyen

vuorotellen jokaiseen neljään seinään päin tehdä kädellään
ristinmerkkejä seiniä ja kammion jokaista neljää nurkkaa kohti. Isä
Ferapontin menettelyn ymmärsivät hänen saattajansa heti; sillä he
tiesivät, että hän teki aina näin joka paikassa, mihin meni sisälle, ja
että hän ei istuudu eikä sano sanaakaan, ennenkuin on karkoittanut
pahan hengen.

— Saatana, mene pois, saatana, mene pois, — toisti hän jokaista

ristinmerkkiä tehdessään. — Karkoittaen pois karkoitan! — karjaisi
hän taas. Hänen yllään oli hänen karkea viittansa, vyönä nuora.
Hamppukankaisen paidan alta näkyi hänen paljas rintansa, jossa
kasvoi harmaita karvoja. Jalat olivat aivan paljaat. Heti kun hän alkoi
huitoa käsillään, alkoivat tutista ja kalahdella kovat kahleet, joita hän
piti viittansa alla. Isä Paísi keskeytti lukemisensa, astui esiin ja jäi
odottaen seisomaan hänen eteensä.

— Minkä tähden olet tullut, arvoisa isä? Minkä tähden rikot

sopivaisuutta? Minkä tähden saatat ahdistukseen hiljaisen lauman?
— lausui hän viimein katsoen häneen ankarasti.

— Minkä tähden olen tullut? Mitä pyydän? Mitä uskon? —

huudahti isä Ferapont hullun tavoin. — Ajamaan pois teidän
täkäläisten vieraittenne joukkoa, iljettäviä piruja, olen rientänyt.
Katson, paljonko olette saaneet niitä poissaollessani kertymään.
Koivuvastalla ne pois lakaista tahdon.

— Sinä karkoitat pahaa henkeä, mutta kenties itse kuitenkin

palvelet sitä, — jatkoi isä Paísi pelkäämättä, — ja kuka voi sanoa
itsestänsä: »Pyhä on»? Ethän vain sinä, isä?

— Pakana olen enkä pyhä. En istuudu nojatuoliin enkä vaadi

kumartamaan itseäni niinkuin epäjumalaa! — jyrisi isä Ferapont. —
Nykyjään ihmiset hävittävät pyhän uskon. Vainaja, teidän pyhä
miehenne, — kääntyi hän joukon puoleen osoittaen kädellään
ruumisarkkua, — kielsi pirujen olemassaolon. Hän muka vapautti
piruista ulostuslääkkeellä. Niinpä niitä teillä nyt viliseekin kuin
hämähäkkejä joka nurkassa. Ja tänään hän alkoi itsekin haista.
Tässä näemme Jumalan suuren merkin.

Tämmöistä oli kerran todellakin tapahtunut isä Zosiman elämässä.

Yhdelle munkeista oli alkanut näyttäytyä unessa ja lopulta ilmestyä
hänen valveilla ollessaankin paha henki. Kun hän mitä suurimman
kauhun vallassa tunnusti tämän luostarinvanhimmalle, niin tämä
neuvoi häntä yhtä mittaa rukoilemaan ja entistä enemmän
paastoamaan. Mutta kun tämäkään ei auttanut, niin hän neuvoi,
luopumatta paastosta ja rukouksesta, nauttimaan erästä lääkettä.
Tämä herätti silloin monissa pahennusta, muiden muassa isä
Ferapontissa, jolle jotkut moittijat olivat rientäneet kertomaan tästä
luostarinvanhimman »tavattomasta» toimenpiteestä noin
erikoislaatuisessa tapauksessa.

— Mene pois, isä! — lausui käskevästi isä Paísi. — Eivät ihmiset

tuomitse, vaan Jumala. Kenties näemme tässä sellaisen »merkin»,
jota emme kykene ymmärtämään, et sinä enkä minä, eikä kukaan.
Mene pois, isä, äläkä villitse laumaa! — toisti hän jyrkästi.

— Ei paastonnut, niinkuin hänen lihankiduttajana olisi tullut tehdä,

siksi saimme merkin. Se on selvä, ja synti on sitä salata! — jatkoi
itsepintaisesti kiihkossaan järjettömästi vimmastunut yltiöpää. — Hän
nautiskeli konvehteja, rouvat toivat niitä hänelle taskuissaan, teetä
hän joi nautinnokseen, vatsaansa palveli, imelillä sen täytti ja
järkensä pöyhkeillä ajatuksilla… Siksi hän kärsikin häpeän…

— Kevytmielisiä ovat sanasi, isä! — koroitti ääntään myös isä

Paísi. — Sinun paastoamistasi ja kilvoitteluasi minä ihailen, mutta
sanasi ovat niin kevytmieliset, kuin ne olisi lausunut maailmaan
kuuluva nuorukainen, huikentelevainen ja matalamielinen. Mene
pois, isä, minä käsken sinua, — jyrisi lopuksi isä Paísi.

— Minä menen pois, — lausui isä Ferapont ikäänkuin jonkin

verran hämilleen joutuen, mutta edelleen vihaisena. — Te olette
oppineita! Suuressa viisaudessanne olette asettunut minun
vähäpätöisyyteni yläpuolelle. Saavuin tänne vähän kirjoista
oppineena, ja senkin, mitä tiesin, olen täällä unohtanut, itse Herra
Jumala on minua pienoista varjellut teidän rikkiviisaudeltanne.
 Isä Paísi seisoi hänen edessään ja odotti lujana. Isä Ferapont oli
vähän aikaa vaiti, mutta äkkiä hän tullen surulliseksi ja pannen
oikean kämmenensä vasten poskeaan lausui laulavalla äänellä
katsellen kuolleen luostarinvanhimman ruumisarkkua:

— Hänelle lauletaan huomisaamuna »Auttaja ja Suojelija», —

ihana ylistysvirsi, mutta kun minä kuolla kutjahdan, niin lauletaan
ainoastaan »Elämän makeus» — pikkuinen kiitosvirsi, — lausui hän
itkunsekaisesti ja surkeasti. — Te olette tulleet ylpeiksi ja ylentäneet
itsenne, tyhjä on tämä paikka! — parkaisi hän äkkiä kuin mieletön ja
huitaisten kädellään käännähti nopeasti ympäri ja meni kiireesti
kuistin portaita alas. Alhaalla odottava joukko alkoi empiä; toiset
lähtivät heti hänen jäljessään, mutta toiset viivyttelivät, sillä kammio
oli yhä vielä avoinna ja isä Paísi, joka oli tullut ulos kuistille isä
Ferapontin jäljessä, seisoi ja katsoi. Mutta vimmastunut ukko ei ollut
vielä suorittanut kaikkea loppuun: poistuttuaan parinkymmenen
askelen päähän hän yhtäkkiä kääntyi laskevaan aurinkoon päin,
kohotti molemmat kätensä, ja aivan kuin joku olisi lyönyt jalat hänen
altaan hän paiskautui maahan huutaen korkealla äänellä:

— Minun Herrani on voittanut! Kristus on voittanut laskevan

auringon! — huusi hän hurjasti kohottaen käsiään aurinkoa kohti, ja
langeten kasvoilleen maahan hän alkoi itkeä ääneensä niinkuin pieni
lapsi täristen itkunsa vallassa ja levittäen käsiään maassa. Silloin
kaikki syöksähtivät hänen luokseen, kuului huudahduksia ja itkun
hyrskettä… Jonkinmoinen raivo valtasi jokaisen.

— Kas, hän on pyhä! Kas, hän on hurskas! — kuului

huudahduksia, jotka eivät enää olleet arkoja. — Hänen olisi oltava
luostarinvanhin, — lisäsivät toiset vihaisesti.
 — Hän ei rupea luostarinvanhimmaksi… Itse kieltäytyy… ei rupea
palvelemaan kirottua uutta muotia… ei rupea matkimaan heidän
typeryyksiään, — puuttuivat heti toiset äänet puheeseen, ja miten
pitkälle siinä olisi menty, sitä on vaikea kuvitellakin, mutta juuri sillä
hetkellä kumahti kirkonkello kutsuen jumalanpalvelukseen. Kaikki
alkoivat heti tehdä ristinmerkkejä. Isä Ferapontkin nousi ja siunaten
itsensä ristinmerkillä lähti omaa majaansa kohti taakseen katsomatta
ja yhä huudellen, nyt jo jotakin aivan sekavaa. Hänen jälkeensä lähti
kulkemaan joitakuita, vain pieni joukko, kun taas enemmistö alkoi
hajaantua kiiruhtaen jumalanpalvelukseen. Isä Paísi jätti lukemisen
isä Josefin huoleksi ja meni alas. Kiihkoilijain raivokkaat huudot eivät
voineet häntä horjuttaa, mutta hänen sydämensä alkoi yhtäkkiä
murehtia ja kaihota jotakin erikoisesti, ja hän tunsi sen. Hän pysähtyi
ja kysyi äkkiä itseltään: »Mistä johtuu tämä surullisuuteni, joka
lähentelee mielenmasennusta?» ja ymmärsi ihmeekseen heti, että
tämä hänen äkillinen surumielisyytensä johtui nähtävästi aivan
vähäisestä ja erikoisesta syystä: seikka oli semmoinen, että hän oli
äsken kammion ovella tunkeilevassa joukossa huomannut muitten
kiihtyneitten joukossa myös Aljošan ja muisti, että oli heti hänet
nähtyään tuntenut silloin sydämessään jonkinmoista tuskaa.
»Merkitseekö tuo poika nykyisin todellakin niin paljon sydämelleni?»
kysyi hän äkkiä ihmetellen itseltään. Samalla hetkellä juuri Aljoša
kulkikin hänen ohitseen aivan kuin kiiruhtaen jonnekin, mutta ei
kirkkoon päin. Heidän katseensa kohtasivat toisensa. Aljoša käänsi
nopeasti pois silmänsä ja loi ne maahan, ja jo nuorukaisen
muodostakin isä Paísi arvasi, mikä suuri muutos tällä hetkellä oli
hänessä tapahtumassa.

— Sinäkinkö olet pahentunut? — huudahti äkkiä isä Paísi.

 — Oletko todella sinäkin heikkouskoisten puolella? — lisäsi hän
murheellisena.

Aljoša pysähtyi ja katsahti omituisen epämääräisesti isä Paísiin,

mutta käänsi sitten uudelleen nopeasti silmänsä pois ja loi ne
uudelleen maahan. Hän seisoi syrjittäin eikä kääntänyt kasvojaan
suoraan kysyjään. Isä Paísi huomioi häntä tarkkaavaisesti.

— Minne sinä kiiruhdat? Kellot kutsuvat jumalanpalvelukseen, —

kysyi hän uudelleen, mutta Aljoša ei taaskaan vastannut.

— Vai poistutko erakkomajasta? Kuinka et kysy lupaa etkä pyydä

siunausta?

Aljoša vääristi äkkiä suunsa hymyyn, loi omituisesti, hyvin

omituisesti silmänsä kysyvään isään, siihen, jonka haltuun hänet oli
kuollessaan uskonut hänen entinen opastajansa, hänen sydämensä
ja järkensä entinen valtias, hänen rakas luostarinvanhimpansa, ja
äkkiä hän edelleen saman näköisenä ja mitään vastaamatta huitaisi
kädellään, aivan kuin ei pitäisi tärkeänä edes kunnioituksen
osoittamistakaan, ja lähti nopein askelin ulkoportin kautta pois
erakkomajain alueelta.

— Sinä palaat vielä! — kuiskasi isä Paísi katsellen surumielisen

ihmettelyn vallassa hänen jälkeensä.

2.

Sellainen hetki
 Isä Paísi ei tietenkään erehtynyt päätellessään, että hänen »armas
poikansa» palaa uudelleen, ja kenties hän myöskin (joskaan ei
täydelleen, niin kuitenkin tarkkanäköisesti) oli päässyt selville Aljošan
mielentilan todellisesta laadusta. Siitä huolimatta tunnustan
avoimesti, että minun itseni olisi nyt hyvin vaikea selvästi ja
täsmälleen esittää, mikä oli tämän omituisen ja epämääräisen
hetken varsinainen merkitys kertomukseni minulle niin rakkaan ja
vielä niin nuoren sankarin elämässä. Isä Paísin murheelliseen,
Aljošaan kohdistuneeseen kysymykseen: »Oletko sinäkin
heikkouskoisten puolella?» — minä tietysti voisin varmasti vastata
Aljošan puolesta: »Ei, hän ei kuulu heikkouskoisiin.» Eikä siinä kyllin,
vaan asia oli aivan päinvastoin: hänen koko sieluntuskansa johtui
juuri siitä, että hänellä oli paljon uskoa. Mutta mielenahdistusta oli
joka tapauksessa olemassa, se oli syntynyt ja oli niin tuskallinen, että
myöhemminkin, pitkän ajan kuluttua, Aljoša piti tätä murheellista
päivää yhtenä kaikkein raskaimmista ja kohtalokkaimmista
elämässään. Jos taas kysytään suoraan: »Saattoiko todellakin kaikki
tämä suru ja sellainen levottomuus syntyä hänessä vain sen tähden,
että hänen luostarinvanhimpansa ruumis, sen sijaan että olisi heti
alkanut parantaa sairaita, päinvastoin alkoi aikaisin mädätä», — niin
vastaan tähän empimättä: »Niin, asia oli todellakin niin.» Pyytäisin
vain, ettei lukija olisi kovin kiireissään nauramaan nuorukaiseni
vilpittömälle sydämelle. Itse puolestani en ollenkaan aio pyytää
anteeksi hänen puolestaan tai selittää ja tehdä ymmärrettäväksi
hänen vilpitöntä uskoaan esimerkiksi hänen nuoruudellaan tai sillä,
että hän oli liian vähän edistynyt aikaisemmin suorittamissaan
koulukursseissa y.m., vaan teenpä aivan päinvastoin ja julistan
lujasti, että tunnen vilpitöntä kunnioitusta hänen sydämensä laatua
kohtaan. Epäilemättä joku muu nuorukainen, joka ottaa sydämen
vaikutelmat vastaan varovasti ja joka jo osaa rakastaa ei tulisesti,
vaan ainoastaan lämpimästi, mielellä, joka tosin on uskollinen, mutta
hänen ikäänsä nähden liian harkitseva (ja siksi halpa-arvoinen),
semmoinen nuorukainen, sanon minä, olisi välttänyt sen, mitä
tapahtui minun nuorukaiselleni, mutta eräissä tapauksissa on
todellakin kunniakkaampaa antautua jonkin, vaikkapa järjettömän
innostuksen valtaan, kunhan se on peräisin suuresta rakkaudesta,
kuin olla kokonaan sen valtaan antautumatta. Ja nuoruudessa
sitäkin enemmän, sillä alati järkevä nuorukainen on jo liiaksi
epäluotettava eikä paljon arvoinen, — se on minun mielipiteeni!
»Mutta», huudahtavat tässä kenties järkevät ihmiset, »eihän
jokainen nuorukainen voi uskoa tuollaiseen ennakkoluuloon eikä
teidän nuorukaisenne sovi malliksi muille». Tähän vastaan taas:
»Niin, minun nuorukaiseni uskoi, uskoi pyhästi ja järkähtämättömästi,
mutta minä en kuitenkaan pyydä hänen puolestaan anteeksi.»

Katsokaahan: vaikka minä edellä ilmoitinkin (kenties liian

hätäisesti), että en rupea selittelemään, anteeksi pyytelemään enkä
oikeaksi osoittamaan sankarini toimintaa, niin huomaan, että on
kuitenkin välttämätöntä selittää jonkin verran, jotta kertomukseni
jatko kävisi ymmärrettäväksi. Sanon tämän: tässä ei ollut kysymys
ihmeistä. Ihmeitten odotus kaikessa kärsimättömyydessään ei tässä
ollut kevytmielistä. Eikä Aljoša silloin tarvinnut ihmettä riemuitakseen
jonkin vakaumuksen voitosta (ei ollenkaan tätä), ei jonkin
aikaisemman, edeltäpäin omaksutun aatteen takia, jonka olisi pitänyt
mahdollisimman pian saada voitto toisesta, — oi ei, ei ollenkaan:
tässä oli kaikessa ja ennen kaikkea etusijalla hänen edessään
henkilö ja ainoastaan henkilö, — hänen rakastamansa
luostarinvanhimman persoona, sen hurskaan miehen persoona, jota
hän kunnioitti miltei jumaloiden. Siinäpä se juuri onkin, että kaikki se
rakkaus, joka piili hänen nuoressa ja puhtaassa sydämessään
»kaikkia ja kaikkea» kohtaan, tähän aikaan koko edellisen vuoden
ajan oli ikäänkuin kokonaisuudessaan aika ajoin keskittynyt, ehkäpä
väärinkin, etupäässä vain yhteen olentoon, ainakin sydämen
voimakkaimpien purkausten hetkinä, — hänen rakastamaansa
luostarinvanhimpaan, joka nyt oli kuollut. Tosin tämä olento oli niin
kauan ollut hänen edessään kiistämättömänä ihanteena, että hänen
kaikkien nuorten voimiensa ja niiden koko pyrkimyksen täytyi
suuntautua yksinomaan tätä ihannetta kohti, vieläpä joinakin hetkinä
niin, että hän unhotti »kaikki ja kaiken». (Hän muisteli myöhemmin
itse, että hän tuona raskaana päivänä kokonaan oli unohtanut
veljensä Dmitrin, josta hän oli ollut niin huolissaan ja suruissaan
edellisenä iltana; niin ikään hän oli unohtanut viedä Iljušetškan isälle
kaksisataa ruplaa, minkä hän niin innokkaasti oli aikonut tehdä myös
edellisenä päivänä.) Mutta hän ei taaskaan tarvinnut ihmeitä, vaan
ainoastaan »korkeinta oikeudenmukaisuutta», jota kuten hän uskoi,
oli järkytetty, mikä niin julmasti ja äkkiarvaamatta oli haavoittanut
hänen sydäntään. Ja mitäpä siitä että tämä »oikeudenmukaisuus»
Aljošan odotuksissa asiain kulun pakosta pukeutui ihmeitten
muotoon, joita odotettiin heti johtuvan hänen jumaloimansa entisen
opastajansa tomusta? Mutta näinhän ajattelivat ja odottivat kaikki
luostarissa olijat, nekin, joiden järkeä Aljoša kunnioitti, kuten
esimerkiksi isä Paísi, ja niinpä Aljoša antamatta minkäänlaisten
epäilysten häiritä mielensä rauhaa puki omatkin unelmansa samaan
muotoon, mihin kaikki muutkin olivat pukeneet. Ja jo kauan sitten oli
asia muodostunut hänen sydämessään tämmöiseksi, koko vuoden
kestäneen luostarissaolon aikana, ja hänen sydämelleen oli jo tullut
tavaksi odottaa sillä tavoin. Mutta oikeudenmukaisuutta hän janosi
oikeudenmukaisuutta eikä vain ihmeitä! Ja nyt oli se, jonka olisi
pitänyt hänen varman luottamuksensa mukaan tulla koroitetuksi
yläpuolelle kaikkien maailmassa, — tuo sama oli hänelle kuuluvan
kunnian asemesta äkkiä joutunut alennukseen ja häpeään! Miksi?
Kuka oli tuominnut? Kuka oli voinut sillä tavoin tuomita? — siinä oli
kysymyksiä, jotka heti näännyttivät hänen kokemattoman ja puhtaan
sydämensä. Hän ei voinut sietää loukkaantumatta ja vihastumatta
sydämessään, että hurskain hurskaista oli jätetty niin ivallisen ja
ilkeämielisen pilkan esineeksi niin kevytmieliselle ja häntä niin paljon
alapuolella olevalle joukolle. Mitäpä, vaikka ihmeitä ei olisi
tapahtunutkaan ensinkään ja vaikkapa mitään ihmeellistä ei olisi
ilmennytkään eikä olisi toteutunut se, mitä heti odotettiin, — mutta
minkä tähden oli ilmennyt semmoista, mikä vei kunnian, minkä
tähden oli hänen osakseen langennut häpeä, minkä tähden tuo
nopeasti alkanut mätäneminen, »luonnoton kohta», kuten häijyt
munkit sanoivat? Minkä tähden tuo »merkki», jota he nyt niin
voitonriemuisesti yhdessä isä Ferapontin kanssa tuovat esille, ja
miksi he uskovat, että he ovat saaneet oikeuden tehdä tuollaisia
johtopäätöksiä? Missä on Kaitselmus ja Sen sormi? Miksi Se oli
kätkenyt kätensä »kaikkein tärkeimmällä hetkellä» (ajatteli Aljoša) ja
ikäänkuin itse tahtonut alistua sokeihin, mykkiin, säälimättömiin
luonnonlakeihin?

Tästäpä syystä Aljošan sydän vuoti verta, ja, kuten jo sanoin,

tietysti tässä ensisijalla oli henkilö, jota hän rakasti enemmän kuin
mitään maailmassa, ja tämä oli »häväisty», tältä oli »kunnia
riistetty»! Olkoonpa, että tämä nuorukaiseni napina oli kevytmielistä
ja ajattelematonta, mutta vieläkin, kolmannen kerran sanon (ja
myönnän edeltäpäin, että kenties teen siinä kevytmielisesti): minä
olen iloinen siitä, että nuorukaiseni ei osoittautunut ihmeen
ajattelevaksi tuommoisella hetkellä, sillä harkinnan aika tulee aina
älykkäälle ihmiselle mutta jos noinkaan erikoisella hetkellä
nuorukaisen sydämessä ei nähdä rakkautta, niin milloin se sitten
tulee? En tahdo kuitenkaan tässä yhteydessä olla mainitsematta
myös eräästä omituisesta ilmiöstä, joka tuli esille, vaikkakin vain
silmänräpäyksen ajaksi, Aljošan mielessä tänä hänelle
kohtalokkaana ja sekavana hetkenä. Tämä uusi esiintullut ja näkyviin
vilahtanut jokin oli eräänlainen piinallinen vaikutelma Aljošan
eilisestä keskustelusta veli Ivanin kanssa, joka keskustelu nyt
myötäänsä muistui hänen mieleensä. Nimenomaan nyt. Oi, ei niin,
että hänen sielussaan olisi järkähtänyt jotakin hänen perus-
uskomuksistaan. Jumalaansa hän rakasti ja uskoi Häneen
järkähtämättömästi, vaikka äkkiä olikin alkanut napista Häntä
vastaan. Mutta kuitenkin jonkinmoinen hämärä, mutta piinallinen ja
ilkeä vaikutelma eilen veli Ivanin kanssa tapahtuneen keskustelun
muistamisesta nyt äkkiä uudelleen alkoi elää hänen sielussaan ja
pyrki siinä yhä enemmän pinnalle. Kun oli alkanut olla jo hyvin
hämärä, niin erakkomajastosta luostariin hongikon kautta kulkeva
Rakitin äkkiä huomasi Aljošan makaamassa puun juurella kasvot
maahan päin, liikkumattomana ja aivan kuin unessa. Hän astui
Aljošan luo ja huudahti hänelle:

— Sinäkö täällä, Aleksei? Oletko todellakin… — alkoi hän puhua

hämmästyneenä, mutta ei lopettanut lausettaan. Hän tahtoi sanoa:
»Oletko sinä todellakin tullut niin pitkälle?» Aljoša ei katsahtanut
häneen, mutta eräästä Aljošan liikkeestä Rakitin heti arvasi, että
Aljoša kuuli hänen sanansa ja ymmärsi.

— Mikä sinua vaivaa? — jatkoi hän ihmettelemistään, mutta

ihmetys hänen kasvoillaan alkoi vaihtua hymyyn, joka yhä enemmän
kävi ivalliseksi.

— Kuulehan, minä olen etsinyt sinua jo kolmatta tuntia. Sinä

katosit äkkiä sieltä. Mitä sinä täällä teet? Mitä hurskaita typeryyksiä
on mielessäsi? Katsahdahan edes minuun…
 Aljoša nosti päänsä, istuutui ja nojasi selkänsä puuhun. Hän ei
itkenyt, mutta hänen kasvoillaan kuvastui kärsimys ja katse ilmaisi
suuttumusta. Hän ei muuten katsonut Rakitiniin, vaan jonnekin
sivulle.

— Tiedätkö, sinun kasvosi ovat kokonaan muuttuneet. Ei ole

jälkeäkään entisestä kuuluisasta lempeydestäsi. Oletko ehkä
suuttunut johonkuhun? Onko sinua loukattu?

— Anna minun olla! — lausui äkkiä Aljoša yhä vieläkin

katsahtamatta häneen ja viitaten väsyneesti kädellään.

— Ohoo, kas vain, miten me! Olemme alkaneet ärähdellä aivan

niinkuin muutkin kuolevaiset. Tämäkö on kuin enkeli! No, Aljoška,
olet saanut minut hämmästymään, tiedätkö sen, puhun vilpittömästi.
En ole pitkään aikaan täällä mitään ihmetellyt. Olenpa pitänyt sinua
toki sivistyneenä ihmisenä…

Aljoša katsahti viimein häneen, mutta omituisen hajamielisesti,

aivan kuin ei vieläkään olisi oikein ymmärtänyt.

— Vain senkö vuoksi sinä todellakin, että sinun ukkosi alkoi

haista? Uskoitko sinä sitten ihan vakavasti, että hän alkaa tehdä
ihmeitä? — huudahti Rakitin joutuen taas aivan
teeskentelemättömän hämmästyksen valtaan.

— Uskoin, uskon, tahdon uskoa ja tulen uskomaan, no, mitä vielä

tahdot! — huusi Aljoša ärsyttävästi.

— En kerrassaan mitään, ystäväiseni. Hyi perhana, ei

kolmetoistavuotias koulupoikakaan nykyjään sitä usko. Mutta
muutoin, perhana… Sinä olet siis nyt suuttunut omaan Jumalaasi,
ruvennut kapinoimaan: on muka syrjäytetty arvojärjestyksessä, ei ole
juhlan johdosta annettu ritarimerkkiä! Voi teitä!

Aljoša katsoi pitkään sekä silmiään siristäen Rakitiniin, ja hänen

silmissään välähti äkkiä jotakin… mutta se ei ollut vihastusta
Rakitinia kohtaan.

— Minä en kapinoi Jumalaani vastaan, minä vain »en tunnusta

Hänen maailmaansa», — sanoi Aljoša äkkiä vääristäen suunsa
nauruun.

— Kuinka et tunnusta maailmaa? — mietti Rakitin hetkisen hänen

vastaustaan. — Mitä hölynpölyä?

Aljoša ei vastannut.

— No, riittää jo lörpötys, nyt asiaan: oletko syönyt tänään?

— En muista… luullakseni olen.

— Sinun täytyy vahvistaa voimiasi, kasvoistasi päättäen. Ihan

tulee sääli sinua katsoessa. Sinähän et ole nukkunut yölläkään,
kuulemma, teillä oli siellä istunto. Ja sitten kaikki tämä huoli ja
hoppu… Lienet haukannut enintään palan ehtoollisleipää. Minulla on
mukanani taskussa makkaraa, pistin äsken kaupungista lähtiessäni
mukaan kaiken varalta, kun läksin tänne, mutta sinähän et
makkaraa…

— Anna makkaraa.

— Hehee! Kas vain, miten sinä! Siis ilmikapina, barrikadeja! No,

veliseni, ei ole syytä vähäksyä tätä asiaa. Mennään minun
luokseni…
Itse olisin valmis nyt kulauttamaan viinaryypyn, väsyttää hirmuisesti!
Viinaa sinä kenties et kuitenkaan… vai ryyppäätkö?

— Anna viinaakin.

— Kas vain. Hyvä juttu, veliseni, — lausui Rakitin katsoen hurjasti

häneen. — No, niin taikka näin, viina tai makkara, mutta se on hyvää
hommaa, eikä sitä voi jättää sikseen, menkäämme!

Aljoša nousi mitään sanomatta maasta ja lähti kulkemaan

Rakitinin jäljessä.

— Jos tämän näkisi veljesi Vanitška, niin jopa hämmästyisi.

Muuten veljesi Ivan Fjodorovitš lähti tänä aamuna Moskovaan,
tiedätkö sen?

— Tiedän, — lausui Aljoša olematta ollenkaan kiintynyt asiaan, ja

äkkiä välähti hänen mieleensä veli Dmitrin kuva, mutta vain välähti,
ja vaikka hän muisti jotakin, jonkin kiireellisen asian, jota ei enää
saanut hetkeäkään lykätä, jonkin velvollisuuden kauhean tehtävän,
niin tämäkään muisto ei tehnyt häneen mitään vaikutusta, ei päässyt
hänen sydämeensä asti, lensi samalla hetkellä pois hänen
muististaan ja unohtui. Mutta kauan tätä Aljoša sitten jälkeenpäin
muisteli.

— Sinun veljesi Vanitška lausui minusta kerran, että minä olen

»lahjaton liberaali tomppeli». Sinä taasen kerran et myöskään
malttanut olla vaiti ja annoit minun ymmärtää, että minä olen
»epärehellinen»… Olkoon! Katsotaanpa nyt teidän lahjakkuuttanne
ja rehellisyyttänne (lopetti Rakitin itsekseen kuiskaamalla). Hyi,
kuulehan! — alkoi hän taas puhua kuuluvasti. — Menkäämme
luostarin ohi polkua pitkin suoraan kaupunkiin… Hm! Minun pitäisi
samalla käväistä rouva Hohlakovin luona. Ajattelehan: minä kirjoitin
hänelle kaikesta, mitä oli tapahtunut, ja, voitko kuvitella, hän vastasi
minulle heti kirjelipulla, lyijykynällä kirjoitetulla (ihmeesti tämä rouva
rakastaa kirjoitella kirjelippuja), että »en mitenkään odottanut niin
kunnioitettavalta vanhukselta kuin isä Zosima — sellaista
menettelyä!» Aivan noin kirjoitti: »menettelyä»! Hänkin suuttui; voi
teitä kaikkia! Maltahan! — huudahti hän taas äkkiä, pysähtyi ja
tarttuen Aljošan olkapäähän pysähdytti hänetkin:

— Tiedätkö, Aljoška, — hän katseli tutkivasti Aljošaa silmiin ollen

kokonaan äkillisen uuden, hänen mieleensä välähtäneen ajatuksen
vallassa, ja vaikka hän ulkonaisesti nauroikin, niin hän ilmeisesti
pelkäsi lausua ääneen tuota uutta äkillistä ajatustansa, siinä määrin
hänen vielä oli vaikea uskoa sitä hänestä ihmeellistä ja aivan
odottamatonta mielentilaa, jossa hän nyt näki Aljošan. — Aljoška,
tiedätkö, mihin meidän olisi nyt kaikkein paras mennä? — lausui hän
viimein arasti ja liehakoiden.

— Samantekevää kaikki… minne vain tahdot.

— Emmekö menisi Grušenjkan luo? Lähdetkö? — lausui viimein

Rakitin aivan väristen pelokkaasta odotuksesta.

— Mennään Grušenjkan luo, — vastasi Aljoša heti rauhallisesti, ja

tämä oli Rakitinista niin odottamatonta, nimittäin niin pian ja
rauhallisesti annettu suostumus, että hän oli vähällä hypähtää
taaksepäin.

— No niin!… Kas sillä tavoin! — oli hän huudahtamaisillaan

hämmästyksissään, mutta äkkiä hän otti lujasti Aljošan käden
kainaloonsa ja lähti viemään häntä nopeasti polkua pitkin yhä vielä