Visit https://ebooknice.

com to download the full version and

explore more ebooks

(Ebook) GPS for land surveyors by Van_Sickle, Jan

ISBN 9781575040752, 1575040751

_____ Click the link below to download _____

https://ebooknice.com/product/gps-for-land-
surveyors-9953120

Explore and download more ebooks at ebooknice.com

Here are some recommended products that might interest you.
You can download now and explore!

(Ebook) GPS for land surveyors by Van Sickle, Jan ISBN 9781466583115,
1466583118

https://ebooknice.com/product/gps-for-land-surveyors-5743796

ebooknice.com

(Ebook) GPS for land surveyors by Van Sickle, Jan ISBN 9781466583108,
146658310X

https://ebooknice.com/product/gps-for-land-surveyors-9953118

ebooknice.com

(Ebook) GPS for Land Surveyors by Jan Van Sickle ISBN 9780849391958,
0849391954

https://ebooknice.com/product/gps-for-land-surveyors-5100082

ebooknice.com

(Ebook) Biota Grow 2C gather 2C cook by Loucas, Jason; Viles, James

ISBN 9781459699816, 9781743365571, 9781925268492, 1459699815,
1743365578, 1925268497

https://ebooknice.com/product/biota-grow-2c-gather-2c-cook-6661374

ebooknice.com
(Ebook) Matematik 5000+ Kurs 2c Lärobok by Lena Alfredsson, Hans
Heikne, Sanna Bodemyr ISBN 9789127456600, 9127456609

https://ebooknice.com/product/matematik-5000-kurs-2c-larobok-23848312

ebooknice.com

(Ebook) SAT II Success MATH 1C and 2C 2002 (Peterson's SAT II Success)

by Peterson's ISBN 9780768906677, 0768906679

https://ebooknice.com/product/sat-ii-success-
math-1c-and-2c-2002-peterson-s-sat-ii-success-1722018

ebooknice.com

(Ebook) Master SAT II Math 1c and 2c 4th ed (Arco Master the SAT
Subject Test: Math Levels 1 & 2) by Arco ISBN 9780768923049,
0768923042

https://ebooknice.com/product/master-sat-ii-math-1c-and-2c-4th-ed-
arco-master-the-sat-subject-test-math-levels-1-2-2326094

ebooknice.com

(Ebook) Cambridge IGCSE and O Level History Workbook 2C - Depth Study:

the United States, 1919-41 2nd Edition by Benjamin Harrison ISBN
9781398375147, 9781398375048, 1398375144, 1398375047

https://ebooknice.com/product/cambridge-igcse-and-o-level-history-
workbook-2c-depth-study-the-united-states-1919-41-2nd-edition-53538044

ebooknice.com

(Ebook) GPS For Dummies by Joel McNamara

https://ebooknice.com/product/gps-for-dummies-22632320

ebooknice.com
GPS for Land Surveyors
Second Edition
GPS for Land Surveyors
Second Edition

Jan Van Sickle

CRC PR E SS
Boca Raton London New York Washington, D.C.
Published in 2001 by Published in Great Britain by
Taylor & Francis Group Taylor & Francis Group
6000 Broken Sound Parkway NW, Suite 300 2 Park Square
Boca Raton, FL 33487-2742 Milton Park, Abingdon
Oxon 0X14 4RN

© 2001 by Taylor & Francis Group, LLC

No claim to original U.S. Government works

Printed in the United States of America on acid-free paper
10 9 8 7 6 5 4

International Standard Book Number 1-57504-075-1

Library of Congress Card Number 2001022387

This book contains information obtained from authentic and highly regarded sources. Reprinted material is quoted with
permission, and sources are indicated. A wide variety of references are listed. Reasonable efforts have been made to publish
reliable data and information, but the author and the publisher cannot assume responsibility for the validity of all materials
or for the consequences of their use.

No part of this book may be reprinted, reproduced, transmitted, or utilized in any form by any electronic, mechanical, or
other means, now known or hereafter invented, including photocopying, microfilming, and recording, or in any information
storage or retrieval system, without written permission from the publishers.

Trademark Notice: Product or corporate names may be trademarks or registered trademarks, and are used only for
identification and explanation without intent to infringe.

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data

Van Sickle, Jan

GPS for land surveyors / by Jan Van Sickle.—2nd ed.
p. cm.
Includes bibliographical references and index.
ISBN 1-57504-075-1
1. Artificial satellites in surveying. 2. Global positioning system. I. Title
TA595.5 .V36 2001
526.9'82—dc21 2001022387

inform a Visit the Taylor & Francis Web site at

http://www.taylorandfrancis.com
Taylor & Francis Group
is the Academic Division of T&F Informa pic.
 To

Heidi Van Sickle

iii
 About the Author

Jan Van Sickle, P.L.S. has 35 years experience as a land surveyor. He was privi­
leged to supervise surveys with the first commercially available Global Position­
ing System receivers in the early 1980s and has worked with GPS ever since. He is
the author of GPS for Land Surveyors and 1001 Solved Surveying Fundamentals
Problems. The latter is quoted in the feature Surveying Solutions each month in
POB magazine. He has taught the Advanced Surveying Program at the Denver
Institute of Technology and GPS seminars throughout the United States, and is a
licensed surveyor in California, Colorado, and Oregon. He is currently the GIS
Department Manager at Qwest Communications.
 Preface

Five years ago, when this hook was first published, I was not prepared for the
wonderful response. When I was asked to teach Global Positioning System (GPS)
seminars based on the book around the country and meet some of the surveyors
who use it, I knew I would learn a lot. I certainly did, and this revision is built on
what I learned from them and from the many phone calls, letters, and E-mails I
have received asking questions and making suggestions. It’s been great, and more
than I could have hoped for. I want to thank everyone who has contributed to this
new, improved version.
This hook is intended to be useful to surveyors who have ventured into GPS
surveying. I hope it is also helpful to engineers and others for whom GPS may not
be a primary tool, but who find themselves in need of some additional under­
standing of the technology.
The breadth of knowledge required for modern surveying is increasing all the
time and that is especially true in GPS. But surveyors have been there from the
very beginning of the Global Positioning System, and that is now more than 20
years ago. The system developed by the Department of Defense w ith military
applications in mind is attracting users from every imaginable discipline, but it is
still surveyors out there pushing its limits.
Like most computerized equipment, the prices of GPS receivers are going down,
just as their capabilities improve. With the full constellation of satellites in place,
the convenience of using GPS has never been better. It has truly become a 24-hour
worldwide system now. And it can be applied to a wide range of real-life everyday
fieldwork with good results. The potential of GPS has always been great, but po­
tential is now reality.
Still, getting full advantage from GPS takes some doing. For example, it isn’t
hard to operate a GPS receiver—matter of fact, most of them are so user-friendly
you don’t need to know the first thing about GPS to make them work; that is,
until they don’t. Getting coordinates from a GPS receiver is usually a matter of
pushing a few buttons, but knowing what those coordinates are, and more impor­
tantly, what they aren’t, is more difficult.
Many surveyors feel ill prepared for the use of GPS in their everyday work; the
subject seems too complex, the time to digest it too long, and the books and semi­
nars on the subject are either too complicated or oversimplified.
This book has been w ritten to find a middle ground. It is an introduction to the
concepts needed to understand and use GPS, not a presentation of the latest re­
search in the area. An effort has been made to explain the progression of the ideas
at the foundation of GPS, and get into some of the particulars too.
Finally, this is a practical book, a guide to some of the techniques used in the
performance of a GPS survey. From its design through observation, processing,
and RTK (real-time kinematic), some of the aspects of a GPS survey are familiar
to surveyors, some are not. This book is about making them all familiar.
 Contents

1. The GPS S ig n a l....................................................................................................1

Global Positioning System (GPS) SignalStructure............................................. 1
GPS and T rilateration...................................................................................... 1
The Navigation Code........................................................................................ 3
The P and C/A Codes....................................................................................... 7
The Production of a Modulated Carrier W ave................................................ 8
A Chain of Electromagnetic Energy............................................................. 10
Two Observables..................................................................................................14
Pseudoranging......................................................................................................17
A utocorrelation................................................................................................18
Lock and the Time Shift.................................................................................20
A Pseudorange Equation................................................................................21
The One-Percent Rule of T h u m b ................................................................. 21
Carrier Phase Ranging........................................................................................ 23
Carrier Phase Comparisons............................................................................23
The Doppler E ffect ........................................................................................ 25
Exercises...............................................................................................................30
Answers and Explanations.................................................................................32

2. B iases and S o lu tio n s........................................................................................ 35

The Error B udget................................................................................................ 35
A Look at the Biases in the Observation Equations................................... 35
The Satellite Clock Bias, d t ............................................................................36
The Ionospheric
1
Effect,7 d ion ............................................................................... 37
The Receiver Clock Bias, d T ..........................................................................40
The Orbital B ias.............................................................................................. 40
The Tropospheric Effect, dtrop........................................................................41
M ultipath..........................................................................................................42
Differencing..........................................................................................................43
Classifications of Positioning Solutions........................................................43
Relative Positioning........................................................................................ 46
Single Difference............................................................................................. 47
Double Difference........................................................................................... 47
Triple D ifference............................................................................................ 50
Sum m ary..........................................................................................................53
Exercises...............................................................................................................55
Answers and Explanations.................................................................................57

3. T he F ra m e w o rk .................................................................................................61
Technological Forerunners................................................................................. 61
Terrestrial Radio Positioning.........................................................................61
Optical Systems............................................................................................... 63

ix
 Extraterrestrial Radio Positioning................................................................ 64
TR A N SIT.............................................................................................................65
NAVSTAR G PS....................................................................................................68
GPS in Civilian Surveying..............................................................................70
GPS Segment Organization................................................................................72
The Space Segment......................................................................................... 72
The Control Segment.......................................................................................... 81
The User Segment........................................................................................... 83
Exercises...............................................................................................................84
Answers and Explanations.................................................................................86

4. R eceivers an d M e th o d s ................................................................................... 91
Common Features of GPS Receivers................................................................. 91
The A n tenna................................................................................................... 92
The Preamplifier............................................................................................. 94
The RF Section............................................................................................... 94
The M icroprocessor...................................................................................... 102
The C D U ........................................................................................................103
The Storage....................................................................................................103
The P ow er......................................................................................................104
Choosing a GPS Receiver.................................................................................. 104
Trends in Receiver Developm ent............................................................... 105
Some GPS Surveying M ethods.........................................................................108
S tatic............................................................................................................... 108
Differential GPS, D G P S ............................................................................... 112
K inem atic....................................................................................................... 113
Pseudokinematic............................................................................................117
Rapid-Static.................................................................................................... 118
On-the-Fly...................................................................................................... 119
Real-Time Kinematic, R T K .......................................................................... 119
Exercises............................................................................................................. 120
Answers and Explanations............................................................................... 122

5. C o o rd in a te s.......................................................................................................125
A Few Pertinent Ideas about Geodetic Datums for G PS.............................. 125
Plane Surveying............................................................................................ 125
Some Geodetic Coordinate Systems............................................................ 126
Elements of a Geodetic D a tu m ....................................................................128
The Geoid.......................................................................................................134
The Modern Geocentric D atum ...................................................................135
North American Datum 1983..................................................................... 137
H eights............................................................................ 145
Exercises.............................................................................................................148
Answers and Explanations...............................................................................149

x
6. P lanning a S u rv e y .......................................................................................... 153
Elements of a GPS Survey D esign...................................................................153
How Much Planning Is Required?.............................................................. 153
Visiting the Site............................................................................................. 156
Project Planning, Off-Site.............................................................................157
Some GPS Survey Design F acts.................................................................. 166
Drawing the Baselines.................................................................................. 173
Finding the Number of Sessions................................................................. 178
Combining GPS Surveying M ethods.......................................................... 179
Exercises............................................................................................................. 180
Answers and Explanations...............................................................................182

7. O b se rv in g ..........................................................................................................187
Preparing to O bserve........................................................................................ 187
T raining..........................................................................................................187
Equipm ent............................................................................................ 187
Reconnaissance..................................................................................................191
Station Data S h e e t........................................................................................ 191
Visibility D iagram s....................................................................................... 195
Reconnaissance for Kinematic GPS............................................................ 200
M onum entation............................................................................................ 200
Final Planning and O bservation..................................................................... 200
Logistics............................................................... 200
O bservation....................................................................................................201
Daily Progress Evaluation ................................................................. 204
Exercises.............................................................................................................205
Answers and Explanations...............................................................................207

8. P o stprocessing ................................................................................................. 209

Processing...........................................................................................................209
Quantity of D a ta ........................................................................................... 210
Downloading..................................................................................................210
Control............................................................................................................ 211
The First Position......................................................................................... 211
Triple D ifference...........................................................................................211
Double Difference......................................................................................... 212
Cycle Slip Detection and R ep air................................................................. 213
Fixing the Integer Ambiguity and Obtaining Vector Solutions...............215
A djustm ent.....................................................................................................215
Exercises............................................................................................................. 217
Answers and Explanations...............................................................................219

9. RTK and D G P S ............................................................................................... 223

New Developments........................................................................................... 223
The General Idea............................................................................................... 223

xi
 DGPS................................................................................ 224
Identical Constellation..................................................................................224
L atency...........................................................................................................224
Real-Time or Postprocessed......................................................................... 226
Error Correlation and Accuracy.................................................................. 226
Real-Time D G PS........................................................................................... 226
RTCM-104 Message F orm at............................................................................ 226
GIS Applications for D G PS..............................................................................227
R TK .....................................................................................................................228
Fixing the Integer Ambiguity in R T K ........................................................228
Radio License................................................................................................ 230
Typical R T K .................................................................................................. 230
The Vertical Component in R TK ................................................................ 231
Some Practical RTK Suggestions..................................................................... 232
Typical Satellite Constellations................................................................... 232
Dual Frequency Receiver.............................................................................232
Setting up a Base Station..............................................................................232
Comparing RTK and DGPS..............................................................................233
Multipath in RTK and DG PS...................................................................... 233
Base Station................................................................................................... 233
Initialization....................................................................... 234
Summary.............................................................................................................234
Exercises.............................................................................................................235
Answers and Explanations.............................................................................. 237

Glossary..................................................................................................................... 241
References................................................................................................................. 275
Index.......................................................................................................................... 277

x ii
1

The GPS Signal

GLOBAL POSITIONING SYSTEM (GPS)

SIGNAL STRUCTURE
GPS and Trilateration
GPS can be compared to trilateration. Both techniques rely exclusively on the
measurement of distances to fix positions. One of the differences between them,
however, is that the distances, called ranges in GPS, are not measured to control
points on the surface of the earth. Instead they are measured to satellites orbiting
in nearly circular orbits at a nominal altitude of about 20,183 km above the earth.

A Passive System
The ranges are measured with signals that are broadcast from the GPS satellites
to the GPS receivers in the microwave part of the electromagnetic spectrum; this
is sometimes called a passive system. GPS is passive in the sense that only the
satellites transmit signals; the users simply receive them. As a result, there is no
limit to the number of GPS receivers that may simultaneously monitor the GPS
signals. Just as millions of television sets may be tuned to the same channel w ith­
out disrupting the broadcast, millions of GPS receivers may monitor the satellite’s
signals without danger of overburdening the system. This is a distinct advantage,
but as a result, GPS signals must carry a great deal of information. A GPS receiver
must be able to gather all the information it needs to determine its own position
from the signals it collects from the satellites.

Time
Time measurement is essential to GPS surveying in several ways. For example,
the determination of ranges, like distance measurement in a modern trilateration
survey, is done electronically. In both cases, distance is a function of the speed of
light, an electromagnetic signal of stable frequency and elapsed time. In a

1
2 GPS fo r L and Surveyors

trilateration survey, frequencies generated w ithin an electronic distance measur­

ing device, EDM, can be used to determine the elapsed travel time of its signal
because the signal bounces off a reflector and returns to where it started. But the
signals from a GPS satellite do not return to the satellite, they travel one way, to
the receiver. A clock in the satellite can mark the moment the signal departs and
a clock in the receiver can mark the moment it arrives. And since the measure­
ment of the ranges in GPS depends on the measurement of the time it takes a GPS
signal to make the trip from the satellite to the receiver, these two widely sepa­
rated clocks must communicate with each other. Therefore, the GPS signal itself
must somehow tell the receiver the exact time it left the satellite.

Control
Both GPS surveys and trilateration surveys begin from control points. In GPS
the control points are the satellites themselves; therefore, knowledge of the
satellite’s position is critical. Measurement of a distance to a control point without
knowledge of that control point’s position would be useless. It is not enough that
the GPS signals provide a receiver w ith information to measure the range be­
tween itself and the satellite. That same signal must also communicate the posi­
tion of the satellite, at that very instant. The situation is complicated somewhat by
the fact that the satellite is always moving.
In a GPS survey, as in a trilateration survey, the signals must travel through the
atmosphere. In a trilateration survey, compensation for the atmospheric effects
on the EDM signal, estimated from local observations, can he applied at the signal’s
source. This is not possible in GPS. The GPS signals begin in the virtual vacuum
of space, but then, after hitting the earth’s atmosphere, they travel through much
more of the atmosphere than most EDM signals. Therefore, the GPS signals must
give the receiver some information about needed atmospheric corrections.
It takes more than one measured distance to determine a new position in a
trilateration survey or in a GPS survey. Each of the several distances used to de­
fine one new point must be measured to a different control station. For trilateration,
three distances are adequate for each new point. For a GPS survey the minimum
requirement is a measured range to each of at least four GPS satellites.
Just as it is vital that every one of the three distances in a trilateration is cor­
rectly paired with the correct control station, the GPS receiver must be able to
match each of the signals it tracks with the satellite of its origin. Therefore, the
GPS signals themselves must also carry a kind of satellite identification. To he on
the safe side, the signal should also tell the receiver where to find all of the other
satellites as well.
To sum up, a GPS signal must somehow communicate to its receiver: (l) what
time it is on the satellite, (2) the instantaneous position of a moving satellite,
(3) some information about necessary atmospheric corrections, and (4) some sort
of satellite identification system to tell the receiver where it came from and where
the receiver may find the other satellites.
 The GPS Signal 3

The Navigation Code

How does a GPS satellite communicate all that information to a receiver? It
uses codes. Codes are carried to GPS receivers by two carrier waves. A carrier
wave has at least one characteristic such as phase, amplitude, or frequency that
may be changed—modulated—to carry information. For example, the informa­
tion, the music or speech, received from an AM radio station is placed on the
carrier wave by amplitude modulation, and the information on the signal from an
FM radio station is there because of frequency modulation. The two GPS carriers
are radio waves too. They come from a part of the L-band. The L-band is a desig­
nation that includes the ultrahigh radio frequencies from approximately 390 MHz
to 1550 MHz. Actually, the so-called LI GPS frequency is a hit higher than the
strict L-band definition, as you will see.

Wavelength
A wavelength w ith a duration of 1 second, known as 1 cycle per second, is
said to have a frequency of 1 hertz (Hz) in the International System of Units
(SI). A frequency of 1 Hz is rather low. The lowest sound hum an ears can detect
has a frequency of about 25 Hz. The highest is about 15,000 hertz, or 15 kilo­
hertz (kHz).
Most of the modulated carriers used in EDMs and all those in GPS instruments
have frequencies that are measured in units of a million cycles per second, or
megahertz (MHz). The two fundamental frequencies assigned to GPS are called
LI at 1575.42 MHz and L2 at 1227.60 MHz.

Codes
GPS codes are binary, strings of zeroes and ones, the language of computers.
The three basic codes in GPS are the precise code, or P code; the coarse/acquisi-
tion code, or C/A code; and the Navigation code. There are a few related second­
ary codes, which will be discussed later.
The Navigation code has a low frequency, 50 Hz, and is modulated onto both
the LI and L2 carriers. It communicates a stream of data called the GPS message,
or Navigation message (Figure 1.1). This message is 1500 bits long, divided into
five subframes with 10 words of 30 bits each. These subframes are the vehicles for
telling the GPS receivers some of the most important things they need to know.
The accuracy of some aspects of the information included in the Navigation
message deteriorates w ith time. Fortunately, mechanisms are in place to prevent
the message from getting too old. The message is renewed each day by govern­
ment uploading facilities around the world, or by the satellites themselves, in the
case of the Block HR satellites, the R stands for replenishment—more about that
later. These installations, along with their tracking and computing counterparts,
are known collectively as the Control Segment (see Chapter 3).
4 GPS fo r L and Surveyors

TLM I| H ow I| C lock Correction

5 2
as
TLM jj How jj Ephemeris
so
o
to
3 TLM jj H ow jj Ephemeris

a I-------------- ■------------- ■-------------------- 1 CQ

^ 4 TLM jj H ow jj Ionosphere, etcT ^

^ 5 TLM I H ow I A lam anac

T ~ how i

Each Frame has 10 30-Bit Words, 6 Seconds

Figure 1.1. Navigation Message.

GPS Time
One example of time-sensitive information is found in subframe 1 of the Navi­
gation message. Using a standard time scale called GPS Time, the message con­
tains information needed by the receiver to correlate its clock with that of the
clock of the satellite. But the constantly changing time relationships in GPS can
only be partially defined in this subframe. It takes more than a portion of the
Navigation message to define those relationships. In fact, the rate of the GPS Time
standard is defined outside the system.
For example, the rate of GPS Time is kept w ithin 1 microsecond of the rate of
the worldwide time scale, which is called Coordinated Universal Time, and is
abbreviated UTC. The rate of UTC, determined by more than 150 atomic clocks
located around the globe, is more stable than the rotation of the earth itself. This
causes a discrepancy between UTC and the earth’s actual motion. This difference
is kept w ithin 0.9 seconds by the periodic introduction of leap seconds in UTC.
But since GPS is not earthbound, leap seconds are not used in GPS Time. GPS
Time was identical to UTC on midnight January 5, 1990. Since then, many leap
seconds have been added to UTC but none have been added to GPS Time. This
complicates the relationship between UTC and GPS Time. Even though their
rates are virtually identical, the numbers expressing a particular instant in GPS
Time are different by some seconds from the numbers expressing the same in­
stant in UTC.
 The GPS Signal 5

Satellite Clocks
Each GPS satellite carries its own onboard clocks in the form of very stable and
accurate atomic clocks regulated by the vibration frequencies of the atoms of two
elements. Two of the onboard clocks are regulated by cesium and two are regu­
lated by rubidium, except on the Block HR satellites, where all the clocks are
rubidium. Since the clocks in any one satellite are completely independent from
those in any other, they are allowed to drift up to one millisecond from the strictly
controlled GPS Time standard. Instead of constantly tweaking the satellite’s
onboard clocks to keep them all in lockstep with each other and with GPS Time,
their individual drifts are carefully monitored by the government tracking sta­
tions of the Control Segment. These stations record each satellite clock’s devia­
tion from GPS Time, and the drift is eventually uploaded into subframe 1 of each
satellite’s Navigation message, where it is known as the broadcast clock correction.
A GPS receiver may relate the satellite’s clock to GPS Time with the correction
given in the broadcast clock correction of its Navigation message. This is obvi­
ously only part of the solution to the problem of directly relating the receiver’s
own clock to the satellite’s clock. The receiver will need to rely on other aspects of
the GPS signal for a complete time correlation.
The drift of each satellite’s clock is not constant. Nor can the broadcast clock
correction be updated frequently enough to completely define the drift. Therefore,
one of the 10 words included in subframe 1 provides a definition of the reliability
of the broadcast clock correction. This is called AODC, or Age of Data Clock.
Another example of time-sensitive information is found in subframes 2 and 3
of the Navigation message. They contain information about the position of the
satellite, with respect to time. This is called the satellite’s ephemeris.

The Broadcast Ephemeris

The satellite’s ephemeris is given in a right ascension, RA, system of coordi­
nates. There are six orbital elements. They are: the semimajor axis of the orbit,
the eccentricity of the orbit, the right ascension of its ascending node, the inclina­
tion of its plane, the argument of its perigee, and the true anomaly.
This information is contained in these two subframes and contains all the in­
formation the user’s computer needs to calculate earth-centered, earth-fixed, WGS
84 coordinates of the satellite at any moment. The broadcast ephemeris, however,
is far from perfect.
For example, the broadcast ephemeris is expressed in parameters that appear
Keplerian. (Its elements are named for the seventeenth century German astrono­
mer Johann Kepler.) But in this case, they are the result of least-squares,
curve-fitting analysis of the satellite’s actual orbit. Therefore, like the broadcast
clock correction, accuracy of the broadcast ephemeris deteriorates with time. As a
result, one of the most important parts of this portion of the Navigation message is
called AODE. AODE is an acronym that stands for Age of Data Ephemeris, and it
appears in both subframe 2 and 3.
6 GPS fo r L and Surveyors

Atmospheric Correction
Subframe 4 addresses atmospheric correction. As with subframe 1, the data
offer only a partial solution to a problem. The Control Segment’s monitoring sta­
tions find the apparent delay of a GPS signal caused by its trip through the iono­
sphere through an analysis of the different propagation rates of the two frequencies
broadcast by all GPS satellites, LI and L2. These two frequencies and the effects
of the atmosphere on the GPS signal will be discussed later. For now, it is suffi­
cient to say that a single-frequency receiver depends on the ionospheric correc­
tion in subframe 4 to help remove part of the error introduced by the atmosphere.

Antispoofing
Subframe 4 also contains a flag that tells the receiver when a security system,
known as antispoofing, also known as simply AS, has been activated by the gov­
ernment ground control stations. Since December of 1993, the P code on all Block
satellites has been encrypted to become the more secure Y code. Subframe 4 may
also be asked to hold almanac information for satellites 25 through 32.

The A lm anac
Subframe 5 tells the receiver where to find all the other GPS satellites. This
subframe contains the ephemerides of up to 24 satellites. This is sometimes called
the almanac. Here, the ephemerides are not complete. Their purpose is to help a
GPS receiver lock onto more signals. Once the receiver finds its first satellite, it
can look at the truncated ephemerides in subframe 5 of its Navigation message to
figure the position of more satellites to track. But to collect any particular satellite’s
entire ephemeris, a receiver must acquire that satellite’s signal and look there for
subframes 2 and 3.

Satellite Health
Subframe 5 also includes health data for each satellite. GPS satellites are vul­
nerable to a wide variety of breakdowns, particularly clock trouble. That is one
reason some of them carry as many as four clocks. Health data are also periodi­
cally uploaded by the ground control. Subframe 5 informs users of any satellite
malfunctions before they try to use a particular signal.
Each of these five subframes begins with the same two words: the telemetry
word TLM and the handover word HOW. Unlike nearly everything else in the
Navigation message, these two words are generated by the satellite itself.
The TLM word is designed to indicate the status of uploading from the Control
Segment while it is in progress. The HOW contains a number called the Z count,
an important number for a receiver trying to acquire the P code, one of the pri­
mary GPS codes. The Z count tells the receiver exactly where the satellite stands
in the generation of this very complicated code.
 The GPS Signal 7

The P and C/A Codes

Like the Navigation message, the P and C/A codes are designed to carry infor­
mation from the GPS satellites to the receivers. They, too, are impressed on the LI
and L2 carrier waves by modulation. However, unlike the Navigation message,
the P and C/A codes are not vehicles for broadcasting information that has been
uploaded by the Control Segment. They carry the raw data from which GPS re­
ceivers derive their time and distance measurements.

PRN
The P and C/A codes are complicated; so complicated, in fact, that they appear
to he nothing but noise at first. And even though they are known as pseudoran­
dom noise, or P R N codes, actually, these codes have been carefully designed. They
have to be. They must be capable of repetition and replication.

P Code
For example, the P code generated at a rate of 10.23 million bits per second is
available on both LI and L2. Each satellite repeats its portion of the P code every
7 days, and the entire code is renewed every 37 weeks. All GPS satellites broad­
cast their codes on the same two frequencies, LI and L2 for now, though a new
frequency (L5) may be implemented—more about that later. Still, a GPS receiver
must somehow distinguish one satellite’s transmission from another. One method
used to facilitate this satellite identification is the assignment of one particular
week of the 37-week-long P code to each satellite. For example, space vehicle 14
( S V 14) is so named because it broadcasts the fourteenth week of the P code.

C/A Code
The C/A code is generated at a rate of 1.023 million bits per second; that is, 10
times slower than the P code. Here, satellite identification is quite straightfor­
ward. Not only does each GPS satellite broadcast a completely unique C/A code
on its LI frequency (and on LI alone), but also the C/A code is repeated every
millisecond.

SPS and PPS

The C/A code is the vehicle for the SPS ( Standard Positioning Service), which
is used for most civilian surveying applications. The P code on the other hand
provides the same service for PPS (Precise Positioning Service). The current idea
of SPS and PPS was developed by the Department of Defense. SPS is designed to
provide a minimum level of positioning capability that is considered consistent
with national security (at least ± 100 m, 95 % of the time) when intentionally
degraded through SA (Selective Availability). But here’s an update.
8 GPS fo r L and Surveyors

The intentional dithering of the satellite clocks by the Department of Defense

called Selective Availability, or SA, was instituted in 1989. The accuracy of the
C/A point positioning was too good! As mentioned above, the accuracy was sup­
posed to be ± 100 meters, horizontally, 95 % of the time with a vertical accuracy
of about ±175 meters. But in fact, it turned out that the C/A-code point position­
ing gave civilians access to accuracy of about +20 meters to + 40 meters. That
w asn’t according to plan, so they degraded the satellite clocks’ accuracy on the
C/A code on purpose until +100 meters was all you could get. The good news is
that this error source is gone now!
Selective Availability was switched off on May 2, 2000 by presidential order.
The intentional degradation of the satellite clocks is a thing of the past. To tell you
the truth, Selective Availability never did hinder the surveying application of GPS
much anyway; more about that later. But don’t think that the satellite clocks don’t
contribute error to GPS positioning any more—they do.
PPS is designed for higher positioning accuracy and was originally available
only to users authorized by the Department of Defense. That has changed some­
what; more about that later too.

The Production of a Modulated Carrier Wave

Since all the codes mentioned come to a GPS receiver on a modulated carrier, it
is important to understand how a modulated carrier is generated. The signal cre­
ated by an EDM is a good example of a modulated carrier.

EDM Ranging
As mentioned earlier, an EDM only needs one frequency standard because its
electromagnetic wave travels to a retroprism and is reflected hack to its origina­
tion. The EDM is both the transmitter and the receiver of the signal. Therefore, in
general terms, the instrument can take half the time elapsed between the moment
of transmission and the moment of reception, multiply by the speed of light, and
find the distance between the itself and the retroprism (Distance = Elapsed Time
x Rate).
Illustrated in Figure 1.2, the fundamental elements of the calculation of the
distance measured by an EDM, p, are the time elapsed between transmission and
reception of the signal, At, and the speed of light, c.

Distance = p
Elapsed Time = At
Rate = c.

GPS R anging
However, the one-way ranging used in GPS is more complicated. It requires the
use of two clocks. The broadcast signals from the satellites are collected by the
 The GPS Signal 9

receiver, not reflected. Nevertheless, in general terms, the full time elapsed be­
tween the instant a GPS signal leaves a satellite and arrives at a receiver, multi­
plied by the speed of light, is the distance between them.
Unlike the wave generated by an EDM, a GPS signal cannot be analyzed at its
point of origin. The measurement of the elapsed time between the signal’s trans­
mission by the satellite and its arrival at the receiver requires two clocks, one in
the satellite and one in the receiver. This complication is compounded because to
correctly represent the distance between them these two clocks would need to be
perfectly synchronized with one another. Since such perfect synchronization is
physically impossible, the problem is addressed mathematically.
In Figure 1.3, the basis of the calculation of a range measured from a GPS re­
ceiver to the satellite, p, is the multiplication of the time elapsed between a signal’s
transmission and reception, At, by the speed of light, c.
A discrepancy of 1 microsecond from perfect synchronization, between the
clock aboard the GPS satellite and the clock in the receiver can create a range
error of 300 meters, far beyond the acceptable limits for nearly all surveying work.

Oscillators
The time measurement devices used in both EDM and GPS measurements are
not really clocks. They are more correctly called oscillators, or frequency stan­
dards. In other words, they don’t produce a steady series of ticks. They keep time
by chopping a continuous beam of electromagnetic energy at extremely regular
intervals. The result is a steady series of wavelengths and the foundation of the
modulated carrier.
For example, the action of a shutter in a movie projector is analogous to the
modulation of a coherent beam by the oscillator in an EDM. Consider the visible
beam of light of a specific frequency passing through a movie projector. It is inter­
rupted by the shutter, half of a metal disk rotating at a constant rate that alter-
10 GPSfor Land Surveyors

Figure 1.3. One-Way Ranging.

nately blocks and uncovers the light. In other words, the shutter chops the con­
tinuous beam into equal segments. Each length begins with the shutter closed and
the light beam entirely blocked. As the shutter rotates open, the light beam is
gradually uncovered. It increases to its maximum intensity, and then decreases
again as the shutter gradually closes. The light is not simply turned on and off, it
gradually increases and decreases. In this analogy the light beam is the carrier,
and it has a wavelength much shorter than the wavelength of the modulation of
that carrier produced by the shutter.
This modulation can be illustrated by a sine wave (Figure 1.4).
The wavelength begins when the light is blocked by the shutter. The first mini­
mum is called a 0° phase angle. The first maximum is called the 90° phase angle
and occurs when the shutter is entirely open. It returns to minimum at the 180°
phase angle when the shutter closes again. But the wavelength isn’t yet complete.
It continues through a second shutter opening, 270°, and closing, 360°. The 360°
phase angle marks the end of one wavelength and the beginning of the next one.
The time and distance between every other minimum; that is, from the 0 ° to the
360° phase angles; is a wavelength and is usually symbolized by the Greek letter
lambda, X.
As long as the rate of an oscillator’s operation is very stable, both the length and
elapsed time between the beginning and end of every wavelength of the modula­
tion will be the same.

A Chain o f Electromagnetic Energy

GPS oscillators are sometimes called clocks because the frequency of a modu­
lated carrier, measured in hertz, can indicate the elapsed time between the begin­
ning and end of a wavelength, which is a useful bit of information for finding the
distance covered by a wavelength. The length is approximately:
 The GPS Signal 11

Figure 1.4. 0° to 360° = One Wavelength.

Where: X = the length of each complete wavelength in meters

ca = the speed of light corrected for atmospheric effects
f = the frequency in hertz.

For example, if an EDM transmits a modulated carrier w ith a frequency of 9.84

MHz and the speed of light is approximately 300,000,000 meters per second (a
more accurate value is 299,792,458 meters per second, but the approximation
300,000,000 meters per second will be used here for convenience), then:

300,000,000 mps
X=
9,840,000 Hz

X = 30.49 m

the modulated wavelength would be about 30.49 meters long, or approximately

100 feet.
The modulated carrier transmitted from an EDM can be compared to a Gunter’s
chain constructed of electromagnetic energy instead of wire links. Each full link
of this electromagnetic chain is a wavelength of a specific frequency. The mea­
12 GPS fo r L and Surveyors

surement between an EDM and a reflector is doubled with this electronic chain
because, after it extends from the EDM to the reflector, it bounces back to where
it started. The entire trip represents twice the distance and is simply divided by 2.
But like the surveyors who used the old Gunter’s chain, one cannot depend that a
particular measurement will end conveniently at the end of a complete link (or
wavelength). A measurement is much more likely to end at some fractional part
of a link (or wavelength). The question is, where?

Phase Shift
With the original Gunter’s chain, the surveyor simply looked at the chain and
estimated the fractional part of the last link that should be included in the mea­
surement. Those links were tangible. Since the wavelengths of a modulated car­
rier are not, the EDM m ust find the fractional p art of its m easurem ent
electronically. Therefore, it does a comparison. It compares the phase angle of the
returning signal to that of a replica of the transmitted signal to determine the
phase shift. That phase shift represents the fractional part of the measurement.
This principle is used in distance measurement by both EDM and GPS systems.
How does it work? First, it is important to remember that points on a modu­
lated carrier are defined by phase angles, such as 0°, 90°, 180°, 270°, etc. (Figure
1.4). When two modulated carrier waves reach exactly the same phase angle at
exactly the same time, they are said to be in phase, coherent, or phase locked. How­
ever, when two waves reach the same phase angle at different times, they are out
of phase or phase shifted. For example, in Figure 1.5, the sine wave shown in the
gray dashed line has returned to an EDM from a reflector. Compared with the
sine wave shown in the dark solid line, it is out of phase by one-quarter of a
wavelength. The distance between the EDM and the reflector, p, is then:

(nK + d)

where: n = the number of full wavelengths the modulated carrier has completed
d = the fractional part of a wavelength at the end that completes the
doubled distance.

In this example, d is three-quarters of a wavelength because it lacks its last

quarter. But how would the EDM know that?
It knows because at the same time an external carrier wave is sent to the reflec­
tor, the EDM keeps an identical internal reference wave at home in its receiver
circuits. In Figure 1.6 the external beam returned from the reflector is compared to
the reference wave and the difference in phase between the two can be measured.
Both EDM and GPS ranging use the method represented in this illustration. In
GPS, the measurement of the difference in the phase of the incoming signal and
the phase of the internal oscillator in the receiver reveals the small distance at the
 The GPS Signal 13

Phase Shift - O ne Quarter of a Wavelength (90°)

Figure 1.5. An EDM Measurement.

14 GPSfor Land Surveyors

end of a range. In GPS, the process is called carrier phase ranging. And as the name
implies, this measurement is actually done on the carrier itself.

The Cycle A m bigu ity Problem

While this technique discloses the fractional part of a wavelength, a problem
remains—determining the number of full wavelengths of the EDM’s modulated
carrier between the transmitter and the receiver. This cycle ambiguity problem is
solved in EDM measurements by modulating the carrier in ever longer wave­
lengths. For example, the meter and part of a meter aspects of a measured distance
can be resolved by measuring the phase difference of a 10 meter wavelength. This
procedure may be followed by the resolution of the tens of meters using a wave­
length of 100 meters. The hundreds of meters can then be resolved with a wave­
length of 1,000 meters, and so on. Actually three wavelengths, 10 meters, 1,000
meters, and 10,000 meters, are used in most EDMs.
Such a method is convenient for the EDM’s two-way ranging system, but im­
possible in the one-way ranging used in GPS measurements. GPS ranging must
use an entirely different strategy for solving the cycle ambiguity problem because
the satellites broadcast only two carriers of constant wavelengths, in one direc­
tion, from the satellites to the receivers. Unlike an EDM measurement, the wave­
lengths of these carriers in GPS cannot be changed to resolve the number of cycles
between transmission and reception. Still, the carrier phase measurements re­
main an important observable in GPS ranging.

TWO OBSERVABLES
The word observable is used throughout GPS literature to indicate the signals
whose measurement yields the range or distance between the satellite and the
receiver. The word is used to draw a distinction between the thing being mea­
sured, the observable, and the measurement, the observation.
 The GPS Signal 15

In GPS there are two types of observables: the pseudorange and the carrier phase.
The latter, also known as the carrier heat phase, is the basis of the techniques used
for high-precision GPS surveys. On the other hand, the pseudorange can serve
applications when virtually instantaneous point positions are required or rela­
tively low accuracy will suffice.
These basic observables can also be combined in various ways to generate addi­
tional measurements that have certain advantages. It is in this latter context that
pseudoranges are used in many GPS receivers as a preliminary step toward the
final determination of position by carrier phase measurement.
The foundation of pseudoranges is the correlation of code carried on a modu­
lated carrier wave received from a GPS satellite with a replica of that same code
generated in the receiver. Most of the GPS receivers used for surveying applica­
tions are capable of code correlation. That is, they can determine pseudoranges
from the C/A code or the P code. These same receivers are usually capable of
determining ranges using the unmodulated carrier as well. However, first let us
concentrate on the pseudorange.

Encoding by Phase Modulation

A carrier wave can be modulated in various ways. Radio stations use carrier
waves that are AM, amplitude modulated or FM, frequency modulated. When
your radio is tuned to 105 FM, you are not actually listening to 105 MHz despite
the announcer’s assurances—it is well above the range of human hearing. 105
MHz is just the frequency of the carrier wave that is being modulated. Those
modulations occur at a much slower rate, making the speech and music intelli­
gible.
The GPS carriers LI and L2 could have been modulated in a variety of ways
too, but the C/A and P codes impressed on the GPS carriers are the result of phase
modulations. One consequence of this method of modulation is that the signal can
occupy a broader bandwidth than it otherwise would. The GPS signal is said to
have a spread spectrum because of its intentionally increased bandwidth. This char­
acteristic offers several advantages, including more accurate ranging, increased
security, and less interference.
The particular kind of phase modulation used to encode a carrier in GPS is
known as binary biphase modulation, in which each zero and one of the binary
code is known as a code chip. Zero represents the normal state, and one represents
the mirror image state. In other words, the frequency and amplitude of the carrier
remain constant, they are not modulated. The modulations from zero to one and
from one to zero are accomplished by instantaneous 180° changes in phase. Note
in Figure 1.7 that each shift from zero to one, and from one to zero, is accompa­
nied by a corresponding change in the phase of the carrier.
The rate of all of the components of GPS signals are multiples of the standard
rate of the oscillators, 10.23 MHz. This rate is known as the fundamental clock
rate and is symbolized F0. For example, the GPS carriers are 154 times F0, or
1575.42 MHz, and 120 times F0, or 1227.60 MHz, LI and L2, respectively.
 C ode M odulation of the L I C arrier
L I C a rr ie r = 1575.42 M H z
G P S Fundamental Oscillator
,10.23 M H z (fi0)

C /A -C o d e
C a rrie r @ 1.023 M B P S is C/A P
F0/10 = 1 0 .2 3 M H z / 10 Code Code
Chipping 1.023 x 10* 10.23 x I0 6
C o d e C h ip s Rate Chips/Sec. Chips/Sec.

10 P-Code Chips Length per

960 ft. 96 ft.
for each C/A Code Chip Chip

Repetition
C o d e C h ip s 0.001 Sec. 7 D ays
Period
P -C o d e
Codes are modulated onto the
@ 10.23 M B P S
C a rrie r carrier by multiplication with the
is
code states. Each shift from +1,
F0= 10.23 M H z to -1, or from -1 to +1 causes a
corresponding phase shift o f 18(f
Carrier is in the carrier.
shown here
@ 2 cycles C o d e States
per P-Code
P -C o d e + 1 X = C o d e Chip
chip. There
(O o r 1)
are actually
154 cycles -1 1- 2 X = C o d e State
per P-Code ( + 1 o r -1)
chip - The C/A Code is only modulated onto a 90° ^
phase shifted version (Quadrature Component)
o f LI.

Figure 1.7. Code Modulation of the LI Carrier.

 The GPS Signal 17

The codes are also based on F0. 10.23 code chips of the P code, zeros or ones,
occur every microsecond. In other words, the chipping rate of the P code is 10.23
million bits per second, 10.23 Mbps, exactly the same as F0, 10.23 MHz.
The chipping rate of the C/A code is 10 times slower than the P code, a tenth of
F0, 1.023 Mbps. Ten P code chips occur in the time it takes to generate one C/A
code chip, allowing P code derived pseudoranges to be much more precise. This is
one reason the C/A code is known as the coarse/acquisition code.
Even though both codes are broadcast on LI, they are distinguishable from one
another by their transmission in quadrature. That means that the C/A code modu­
lation on the LI carrier is phase shifted 90° from the P code modulation on the
same carrier.

PSEUDORANGING
Strictly speaking, a pseudorange observable is based on a time shift. This time
shift can be symbolized by di, d tau, and is the time elapsed between the instant a
GPS signal leaves a satellite and the instant it arrives at a receiver. The concept
can be illustrated by the process of setting a watch from a time signal heard over a
telephone.

Propagation Delay
Imagine that a recorded voice said, “The time at the tone is 3 hours and 59
minutes.” If a watch was set at the instant the tone was heard, the watch would be
wrong. Supposing that the moment the tone was broadcast was indeed 3 hours
and 59 minutes; the moment the tone is heard must be a bit later. It is later be­
cause of the time it took the tone to travel through the telephone lines from the
point of broadcast to the point of reception. This elapsed time would be approxi­
mately equal to the length of the circuitry traveled by the tone divided by the
speed of the electricity, which is the same as the speed of all electromagnetic en­
ergy, including light and radio signals. In fact, it is possible to imagine measuring
the actual length of that circuitry by doing the division.
In GPS, that elapsed time is known as the propagation delay and it is used to
measure length. The measurement is accomplished by a combination of codes.
The idea is somewhat similar to the strategy used in EDMs. But where an EDM
generates an internal replica of its modulated carrier wave to correlate with the
signal it receives by reflection, a pseudorange is measured by a GPS receiver using
a replica of the code that has been impressed on the modulated carrier wave. The
GPS receiver generates this replica itself to compare w ith the code it receives from
the satellite.

Code Correlation
To conceptualize the process, one can imagine two codes generated at precisely
the same time and identical in every regard: one in the satellite and one in the
18 GPS fo r L and Surveyors

receiver. The satellite sends its code to the receiver but on its arrival, the two
codes don’t line up. The codes are identical but they don’t correlate until the rep­
lica code in the receiver is time shifted.
Then the receiver generated replica code is shifted relative to the received satel­
lite code. It is this time shift that reveals the propagation delay, the time it took the
signal to make the trip from the satellite to the receiver, dx. It is the same idea
described above as the time it took the tone to travel through the telephone lines,
except the GPS code is traveling through space and atmosphere. Once the time
shift is accomplished, the two codes match perfectly and the time the satellite
signal spent in transit has been measured; well, almost.
It would be wonderful if that time shift could simply be divided by the speed of
light and yield the true distance between the satellite and the receiver at that
instant, and it is close. But there are physical limitations on the process that pre­
vent such a perfect relationship. More about that later.

Autocorrelation
Actually lining up the code from the satellite with the replica in the GPS re­
ceiver is called autocorrelation, and depends on the transformation of code chips
into code states. The formula used to derive code states (+ 1 and -1) from code
chips (0 and 1) is:

code state = 1 - 2x

where x is the code chip value. For example, a normal code state is + 1, and corre­
sponds to a code chip value of 0. A mirror code state is -1, and corresponds to a
code chip value of 1.
The function of these code states can be illustrated by asking two questions:
First, if a tracking loop of 10 code states generated in a receiver does not match
10 code states received from the satellite, how does the receiver know? In that
case, the sum of the products of each of the receiver’s 10 code states, with each of
the 10 from the satellite, when divided by 10, does not equal 1.
Secondly, how does the receiver know when a tracking loop of 10 replica code
states does match 10 code states from the satellite? In that case, the sum of the
products of each code state of the receiver’s replica 10, with each of the 10 from
the satellite, divided by 10, is exactly 1.
The autocorrelation function is:

I t 1 N

In Figure 1.8, before the code from the satellite and the replica from the receiver
are matched:
 +1 +1 +1 + 1 +1 +1 +1 + 1-

J U T - T L , -i

Satellite
C /A C ode © ; : + 11 +1 +1 +1
Time Shift
for
_ri Correlation C od e States
(+1 a n d - I)
Receiver ^
Replica » X-iX +i x -i x +ix -i
x +i x -i x -ix +ix +i
-I +1 -I -I +1 +1 -I -I -I +1
l/ | 0 ( + | +1 +1 -I -I + 1 +1 +1 -I +l)= + 0 . 40

+1 +1 +1 + i +i +i +i +i
-d T L A iT L rLiTLiP*
Satellite
C /A C ode
: i + 11 : + 1: + 1: +1

Correlation !
u r t m
Receiver Replica
n x
-I x +1x -Ix -Ix +1x +1x -Ix x-I x-I +1
-I +1 -I -I +1
^/|q(+I +1+1 +1 +1 +1+1 +1 +1 +1)—+1.0

Figure 1.8. Code Correlation.

20 GPSfor Land Surveyors

1 10 1
— ' L X i * X i = — (+1 + 1+1 -1 -1 +1 +1 +1 -1 +1) = 40.40
lo ^ti ic r ’

the sum of the products of the code states is not 1.

Following the correlation of the two codes:

1 10 1
— I X *X = —(+1 + 1+1+1 +1+1 +1 +1 +1 +1) = +1.0
10 1 ' 10l ’

the sum of the code states is exactly 1, and the receiver’s replica code fits the code
from the satellite like a key fits a lock.

Lock and the Time Shift

Once correlation of the two codes is achieved with a delay lock loop, it is main­
tained by a correlation channel w ithin the GPS receiver, and the receiver is some­
times said to have achieved lock, or to be locked on to the satellites. If the correlation
is somehow interrupted later, the receiver is said to have lost lock. However, as
long as the lock is present the Navigation message is available to the receiver.
Remember that one of its elements is the broadcast clock correction that relates
the satellite’s onboard clock to GPS time, and a limitation of the pseudorange
process comes up.

Imperfect Oscillators
One reason the time shift, dx, found in autocorrelation cannot quite reveal the
true range, p, of the satellite at a particular instant is the lack of perfect synchro­
nization between the clock in the satellite and the clock in the receiver. Please
recall that the two compared codes are generated directly from the fundamental
rate, F0, of those clocks. And since these widely separated clocks, one on earth and
one in space, cannot be in perfect lockstep with one another the codes they gener­
ate cannot be in perfect synch either. Therefore, a small part of the observed time
shift, dx, must always be due to the disagreement between these two clocks. In
other words, the time shift not only contains the signal’s transit time from the
satellite to the receiver, it contains clock errors too.
In fact, whenever satellite clocks and receiver clocks are checked against the
carefully controlled GPS time they are found to be drifting a bit. Their oscillators
are imperfect. It is not surprising that they are not quite as stable as the more than
150 atomic clocks around the world that are used to define the rate of GPS time.
They are subject to the destabilizing effects of temperature, acceleration, radia­
tion, and other inconsistencies. As a result, there are two clock offsets that bias
every satellite to receiver pseudorange observable. That is one reason it is called a
pseudorange.
 The GPS Signal 21

A Pseudorange Equation
Clock offsets are only one of the errors in pseudoranges. Their relationship can
he illustrated by the following equation (Langley, 1993):

p = p + c ( d t - d T ) + dion + dtrop + ep

where: p = the pseudorange measurement

p = the true range
c = the speed of light
dt = the satellite clock offset from GPS time
dT = the receiver clock offset from GPS time
dion = ionospheric delay
dtrop = tropospheric delay
£p = multipath, receiver noise, etc.

Please note that the pseudorange, p, and the true range, p, cannot be made
equivalent, without consideration of clock offsets, atmospheric effects, and other
biases that are inevitably present.
This discussion of time can make it easy to lose sight of the real objective,
which is the position of the receiver. Obviously, if the coordinates of the satellite
and the coordinates of the receiver were known perfectly, then it would be a
simple matter to determine time shift dx or find the true range p between them.
In fact, receivers placed at known coordinated positions can establish time so
precisely they are used to monitor atomic clocks around the world. Several receiv­
ers simultaneously tracking the same satellites can achieve resolutions of 10 nano­
seconds or better. Also, receivers placed at known positions can be used as base
stations to establish the relative position of receivers at unknown stations, a fun­
damental principle of most GPS surveying.
It can be useful to imagine the true range term p, also known as the geometric
range, actually includes the coordinates of both the satellite and the receiver. How­
ever, they are hidden within the measured value, the pseudorange, p, and all of the
other terms on the right side of the equation. The objective then is to mathemati­
cally separate and quantify these biases so that the receiver coordinates can be
revealed. Clearly, any deficiency in describing, or modeling, the biases will degrade
the quality of the final determination of the receiver’s position (see Figure 1.9).

The One-Percent Rule of Thumb

Here is convenient approximation. The maximum resolution available in a
pseudorange is about 1 percent of the chipping rate of the code used, whether it is
the P code or the C/A code. In practice, positions derived from these codes are
rather less reliable than described by this approximation, but it offers a basis to
compare P code and C/A code pseudoranging.
22 GPS fo r L and Surveyors

A P-code chip occurs every 0.0978 of a microsecond. Therefore, a P-code based

measurement can have a maximum precision of about 1 percent of about a tenth
of a microsecond, or one nanosecond. One nanosecond multiplied by the speed of
light is approximately 30 centimeters, 1 percent of the length of a single P-code
chip.
The C/A-code based pseudorange is 10 times less precise. Its chipping rate is 10
times slower. A C/A-code pseudorange has a maximum resolution of about 3
meters; that is, 1 percent of the length of a single C/A-code chip.
This same 1 percent rule of thumb can illustrate the increased precision of the
carrier phase observable over the pseudorange. First, the length of a single wave­
length of each carrier is calculated using the same formula as was used previously.

Where: X = the length of each complete wavelength in meters

ca = the speed of light corrected for atmospheric effects
f = the frequency in hertz.
 The GPS Signal 23

The Ll-1575.42 MHz carrier transmitted by GPS satellites has a wavelength of

approximately 19 cm.

^ _ 300 xlQ6 mps

~ 1575.42xl06 Hz

X= 0.19m

The L2-1227.60 MHz frequency carrier transmitted by GPS satellites has a wave­
length of approximately 24 cm.

^ _ 300xlQ6 mps
~~ 1227.60x 106 Hz

X= 0.24 m

Therefore, using either carrier, the carrier phase measurement resolved to 1

percent of the wavelength would be about 2 mm.
A 3 m ranging precision is not adequate for most land surveying applications,
not to say all. However, the actual positional accuracy of a single C/A code re­
ceiver was about ± 100 m with selective availability, SA, turned on and + 30 m
with SA turned off unless differential, DGPS, techniques are used. More about
that later. But carrier phase observations are certainly the preferred method for
the higher precision work most surveyors have come to expect from GPS.

CARRIER PHASE RANGING

Carrier Phase Comparisons
Carrier phase is the observable at the center of high accuracy surveying applica­
tions of GPS. It depends on the carrier waves themselves, the unmodulated LI
and L2, rather than their P and C/A codes. One bit of good news was always
apparent from this strategy right away—the user was immune from SA, selective
availability. As mentioned earlier, SA was the intentional degradation of the SPS,
24 GPS fo r L and Surveyors

the standard positioning service available through the C/A code. Since carrier
phase observations do not use codes, they were never affected by SA. Now that
SA has been turned off, the point is moot, unless SA should be reinstituted.
Understanding carrier phase is perhaps a bit more difficult than the pseudorange,
but the basis of the measurements has some similarities. For example, the founda­
tion of a pseudorange measurement is the correlation of the codes received from a
GPS satellite with replicas of those codes generated w ithin the receiver. The foun­
dation of the carrier phase measurement is the combination of the unmodulated
carrier itself received from a GPS satellite with a replica of that carrier generated
within the receiver.

Phase Difference
A few similarities can also be found between a carrier phase observation and a
distance measurement by an EDM. As mentioned earlier, an EDM sends a modu­
lated carrier wave to the reflector, and generates an identical internal reference.
When the external beam returns from the reflector, it is compared with the refer­
ence wave. The difference in phase between the two reveals the fractional part of
the measurement, even though the number of complete cycles between the EDM
and the reflector may not be immediately apparent until modulated carriers of
longer wavelengths are used.
Likewise, it is the phase difference between the incoming signal and the inter­
nal reference that reveals the fractional part of the carrier phase measurement in
GPS. The incoming signal is from a satellite rather than a reflector of course, but
like an EDM measurement, the internal reference is derived from the receiver’s
oscillator and the number of complete cycles is not immediately known.

Beat
The carrier phase observable is sometimes called the reconstructed carrier phase
or carrier beat phase observable. In this context, a beat is the pulsation resulting
from the combination of two waves with different frequencies (Figure 1.10). An
analogous situation occurs when two musical notes of different pitch are sounded
at the same time. Their two frequencies combine and create a third note, called
the beat. Musicians can tune their instruments by listening for the beat that oc­
curs when two pitches differ slightly. This third pulsation may have a frequency
equal to the difference or the sum of the two original frequencies.
The beat phenomenon is by no means unique to musical notes. It can occur
when any pair of oscillations with different frequencies are combined. In GPS a
beat is created when a carrier generated in a GPS receiver and a carrier received
from a satellite are combined. At first, that might not seem sensible.
How could a beat be created by combining two absolutely identical unmodulated
carriers? There should be no difference in frequency between an LI carrier gener­
ated in a satellite and an LI carrier generated in a receiver. They both should have
a frequency of 1575.42 MHz. If there is no difference in the frequencies, how can
 The GPS Signal 25

Figure 1.10. The Carrier Beat Phase.

there be a beat? But there is a slight difference between the two carriers. Some­
thing happens to the frequency of the carrier on its trip from a GPS satellite to a
receiver. Its frequency changes. The phenomenon is described as the Doppler
effect.

The Doppler Effect

Sound provides a model for the explanation of the phenomenon. An increase in
the frequency of a sound is indicated by a rising pitch; a lower pitch is the result of
a decrease in the frequency. A stationary observer listening to the blasting horn
on a passing train will note that as the train gets closer, the pitch rises, and as the
train travels away, the pitch falls. Furthermore, the change in the sound, clear to
the observer standing beside the track, is not heard by the engineer driving the
train. He hears only one constant, steady pitch. The relative motion of the train
with respect to the observer causes the apparent variation in the frequency of the
sound of the horn.
In 1842, Christian Doppler described this frequency shift now named for him.
He used the analogy of a ship on an ocean with equally spaced waves. In his
allegory, when the ship is stationary the waves strike it steadily, one each second.
But if the ship sails into the waves, they break across its bow more frequently. If
the ship then turns around and sails with the waves, they strike less frequently
26 GPS for Land Surveyors

across its stern. The waves themselves have not changed; their frequency is con­
stant. But to the observer on the ship their frequency seems to depend on his
motion.

GPS and the Doppler Effect

From the observer’s point of view, whether it is the source, the observer, or
both that are moving, the frequency increases while they move together and de­
creases while they move apart. Therefore, if a GPS satellite is moving toward an
observer, its carrier wave comes into the receiver w ith a higher frequency than it
had at the satellite. If a GPS satellite is moving away from the observer, its carrier
wave comes into the receiver with a lower frequency than it had at the satellite.
Since a GPS satellite is virtually always moving with respect to the observer, any
signal received from a GPS satellite is Doppler-shifted.

A Carrier Phase Approxim ation

The carrier phase observation in cycles is often symbolized by phi, ([), in GPS
literature. Other conventions include the use of superscripts to indicate satellite
designations and the use of subscripts to define receivers. For example, in the
following equation ty* is used to symbolize the carrier phase observation between
satellite 5 and receiver r. The difference that defines the carrier beat phase obser­
vation is (Wells et al., 1986):

= {t)~$r {T)

where <\)s(t) is the phase of the carrier broadcast from the satellite s at time t. Please
note that the frequency of this carrier is the same, nominally constant frequency,
that is generated by the receiver’s oscillator, c\>r[T) is its phase when it reaches the
receiver r at time T.
A description of the use of the carrier phase observable to measure range can
start with the same basis as the calculation of the pseudorange, travel time. The
time elapsed between the moment the signal is broadcast, t, and the moment it is
received, T, multiplied by the speed of light, c, will yield the range between the
satellite and receiver, p:

(T-t)c ~ p

Even using this simplified equation it is possible to get an approximate idea of

the relation between time and range for some assumed, nominal values. These
values could not be the basis of any actual carrier phase observation because,
among other reasons, it is not possible for the receiver to know when a particular
carrier wave left the satellite. But for the purpose of illustration, suppose a carrier
 The GPS Signal 27

left a satellite at 00 hr 00 min 00.000 sec, and arrived at the receiver 67 millisec­
onds later.

{T-t)c~ p

(OOh: 00m: 00.067s-OO h: 00m: 00.000s)300,000km /s - p

(0.067)300,000 k m / s ~ p

20,100 km = p

This estimate indicates that if the carrier broadcast from the satellite reaches
the receiver 67 milliseconds later, the range between them is approximately 20,100
km.
Carrying this example a bit farther, the wavelength, X, of the LI carrier can be
calculated by dividing the speed of light, c, by the LI frequency, f:

300,000,000 m /s
~~ 1,575,420,000 Hz

X = 0.1904254104 m

Dividing the approximated range, p, by the calculated LI carrier wavelength, X,

yields a rough estimation of the carrier phase in cycles (j):

20,100,000 m
0.1904254104 m

105,553,140 cycles = (J)

The 20,100 km range implies that the LI carrier would cycle through approxi­
mately 105,553,140 wavelengths on its trip from the satellite to the receiver.
28 GPS for Land Surveyors

Of course, these relationships are much simplified. However, they can be made
fundamentally correct hy recognizing that ranging with the carrier phase observ­
able is subject to all of the same biases and errors as the pseudorange. For ex­
ample, terms such as the receiver clock offset maybe incorporated, again symbolized
by dT as it was in the pseudorange equation. The imperfect satellite clock can he
included, its error is symbolized by dt. The tropospheric delay dttop, the ionospheric
delay dion, and multipath-receiver noise e^, are also added to the range measure­
ment. The ionospheric delay will be negative here; more about that later. With
these changes the simplified travel time equation can be made a bit more realistic.

[(T + d T ) - ( t + dt)]c = p - dion + dtrop +

This, more realistic, equation can be rearranged to isolate the elapsed time (T - t)
on one side, hy dividing both sides by c, and then moving the clock errors to the
right side (Wells et al., 1986).

[(T + d T ) - ( t + dt)]c _ P - dion +

c c

[(T + d T ) - ( t + dt)] = p - L n + L o p + H

(T - t + dT - d t ) = P- ~ di- +
- dc ~°p- +-^ -

( T - t +DT-dt) = - --- +
- d—p— L t + <dt _ dT)
c

T _ t = A t _ d T + p - d>™+dtr°p+e*
c

This expression now relates the travel time to the range. However, in fact, a
carrier phase observation cannot rely on the travel time, for two reasons. First, in
a carrier phase observation the receiver has no codes with which to tag any par­
ticular instant on the incoming continuous carrier wave. Second, since the re­
ceiver cannot distinguish one cycle of the carrier from any other, it has no way of
knowing the initial phase of the signal when it left the satellite. In other words,
the receiver cannot know the travel time and, therefore, it is hard to see how it
can determine the number of complete cycles between the satellite and itself. This
unknown quantity is called the cycle ambiguity.
Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:
päiväkaudet käydä punettuneilla silmillä, joka kuitenkaan ei estänyt
Mannia kulkemasta ennakolta määräämää tietään; sillä hän ei voinut
muuten: hänen käsitteensä hyvästä ja pahasta olivat nyt kerran
saaneet sen suunnan.

*****

Nyt rupesivat asiat Teljossa käymään kuin nuottien mukaan.

Mattilan torpparakennukset myytiin ja ne osti nimismies Manni. Jo

samana päivänä täytyi ukko Mattilan muuttaa ja hänet otti
Tamminen työhönsä toistaiseksi.

Vielä Elokuussa sai Tamminen käskyn, että hänen kuukauden

sisällä tuli N. kaupungin säästöpankille suorittaa velkansa 4,000 mrk.
ynnä sisällä olevan vuoden maksamattomat korot. Tamminen
säpsähti tuota iskua: olihan velka hänelle luvattu "seisovaksi
lainaksi", kunhan vaan korot säntilleen suorittaisi ja sen hän oli
tehnytkin.

Tamminen rupesi Salojärven isäntää ensiksi käsirahoistaan noin

2,000 markasta pihistämään. Kun tämä rupesi hävyttömäksi ja
haukkui Tammista silmät korvat täyteen, manuutti jälkimäinen
Salojärven tuleviin syyskäräjiin. Salojärvi taas, niinkuin toinen oli
aavistanut, muutti heti rahaksi irtonaisensa, möi tilansa hyvine
tukkimetsineen Viipurilaisille tukkiherroille 12,000 markasta ja
muutti, Tammiselle kiusaa tehdäkseen, kirkonkylään, jossa hyvän
tuttavansa, maakauppias Revon kanssa makeasti nauroivat
mokomalle "sukkeluudelle".

Ahdistettu Tamminen koetti tavan takaa saada Kyllölän rikasta

isäntää käsiinsä, sillä olihan tämä häntä luvannut auttaa tarpeen
tullessa. Kokeet pitkät aikaa olivat turhat. Kotonaan tämä ei
milloinkaan "sattunut olemaan" Tammisen siellä käydessä ja
kirkonmäelläkin Kyllönen vältti häntä kuin ruttotautista ja aina hävisi
väkijoukkoon, kun toinen oli hänet tapaamaisillaan. Kerran kuitenkin
miehet yhtyivät eräässä kirkonkokouksessa ja vastenmielisesti
Kyllönen seurasi Tammista ulos. Kun jälkimäinen kertoi ahdingostaan
ja pyysi nyt juuri luvattua apua, vastasi toinen ihmeellisen
kylmäverisesti:

— Vaikka olisikin rahaa, niin en nyt, hyvä veli, voi auttaa.

Kertoohan koko pitäjä sinun olevan vararikon partaalla. Maksuksi
saisin vaan vaivat valvoa saatavaani sinun konkurssissasi ja tyytyä
osille niinkuin muutkin.

— No, sama se, tuumi Tamminen itsekseen, kun kokouksesta alla

päin astuskeli kotiansa kohti. — Tässä kuussa (Syyskuu oli jo
käsissä) saan haloista rahat, joilla tukkean puolet säästöpankin
velkaa. Lokakuulla lähden markkinoille sorvaus- ja nahkatavarain
kanssa ja niin ehkä Jumalan avulla pääsen pahimmasta taakasta.
Repo ei kiireimmällä lainkäynnillään kuukausiin voi minulle mitään ja
vastahan Joulukuulla Mannin hallussa oleva vekseli on maksettava;
olenhan sitä paitse siitäkin vähin erin suorittanut jo likemmä
neljännen osan.

Tamminen oli näitä mietteitään lopettaessaan asioistaan paljoa

levollisempi kuin koskaan ennen.

Viikkoa pari vieri ja Tamminen saattoi ilokseen kaupungissa

asuvalle Viipurilaisten asiamiehelle ilmoittaa halko-urakan olevan
täyden. Heti saikin hän vastauksen, että laiva oli jo lähetetty puita
vastaanottamaan ja lastaamaan, jolloin Tamminenkin saisi sovitun
urakkasumman käteensä.
 Vieri niin taas viikon päivät ja asiat Teljon kylässä näyttivät
menevän entistä latuansa. Eräänä päivänä silloin ilmestyi
Kuhajärvelle hinaajahöyry, tuoden Viipurilaisten lotjaa Kuusniemen
rantaan. Tamminen ripeästi soudatti itsensä halkopaikalle. Puiden
vastaan-ottaja tarkasti tavaran, hyväksyi ne ja ryhdyttiin heti
mittaamistoimeen.

Niemelän rannastakin läksi vene ja siinä kaksi miestä. Alussa ei

tuota kukaan huomannut, vaan veneen lähetessä lastauspaikkaa,
huomasi Tamminen yhä selvemmin kokardihatusta, kenen kanssa
hänellä tuli olla tekemistä ja säpsähti hiukan. Nimismies Manni
nousikin kohta rannalle Lipposen seurassa, läheni Tammista ja
halkojen vastaanottajaa, jotka seurasivat mittamiehiä, sekä kysyi
kuivasti papereja taskustaan kaivellen:

— Kenen halkoja tässä mitataan?

— Niinkuin itsekin hyvin tiedätte, ovat ne minun vielä, vaan

Viipuriin kaupatuita, vastasi Tamminen.

— Siinä tapauksessa minä tämän Kuvernörin oikeuden

välipäätöksen nojalla otan halot N. kaupungin säästöpankin
saamisen vakuudeksi takavarikkoon ja kiellän käskynajaja Lipposen
kuullessa haloista kalikkaakaan koskemasta. Tässä on Tammiselle
kopio välipäätöksestä ja teille, joka luultavasti olette Viipurilaisten
asiamies, toinen. Papereista näette valitusajan ja paikan, mihin on
mentävä.

Toimituksensa täytettyään läksivät kruununpalvelijat taas pois

soutamaan, jättäen ällistyneet kaupanhierojat suu auki seisomaan
Kuusniemen rannalle.
 Mitäs tehdä? Miesten mietittyä vähän aikaa, päätettiin lotjan antaa
sen päivän vielä seista paikoillaan, kunnes Tamminen ehtisi pistäydä
kaupungissa kysymässä syytä moiseen menettelöön.

Kaupunkiin oli vaan kolme peninkulmaa ja pianhan Tamminen tuon

matkan hyvällä virkullaan oli tehnyt. Hän tapasikin säästöpankin
johtajan ja kysyi, miksi velka niin pian oli suoritettavaksi vaadittu,
vaikka se oli olevinaan "seisova laina".

— Siksi, vastasi johtaja, kun te haaskaatte Tammiston metsää ja

teette talon pian arvottomaksi.

— Ei viisisataa syltä halkoja minun tilaani arvottomaksi tee.

— Kaksituhattahan kuulutte ottavankin, on meille kerrottu.

— Se ei ole totta. Kuka semmoisia on teille kertonut? uteli

Tamminen.

— Me emme saa pankin salaisuuksia ilmoitella, oli toisen vastaus.

Tamminen arvasi nyt, ketä hänen tuli kaikista vastoinkäymisistään

kiittää. Kun takavarikkokieltoakaan ei luvattu peruuttaa, ja että
hänen päinvastoin viikon sisällä tuli velkansa suorittaa lainkäynnin
uhalla, läksi miesparka kotiansa kohti niin apealla mielellä, kun
semmoisissa suhteissa lähteä voi.

Halkokaupasta siis ei tullut mitään ja niin lähti Viipurilainen lotja

Kuusniemen rannalta matkaansa. — Siitä riemusta Manni samana
iltana Revon luona, jossa myös Salojärvi rikkaana rehenteli, joi
itsensä patahumalaan, niin että toiset käsikynkästä saivat häntä
taluttaa aina kotiportailleen asti, johon hän tunnotonna kuin eläin jäi
makaamaan.
 Paria viikkoa ennen syyskäräjäin alkua sai Tamminen kaksi
manuuta velasta samana päivänä: yhden N. kaupungin
säästöpankilta ja toisen maakauppias Revolta.

*****

Lokakuun keskipaikoilla alkoivat käräjät. Tamminen oli sitte

manuut saatuaan ollut niin äimeyksissä, ettei kyennyt juuri mitään
toimimaan. Niinpä olivat markkinaretkensäkin, joista niin paljon
odotti, jääneet tekemättä.

Vanhain juttujen loputtua oli Tamminen heti pihdissä. Nimismies

Manni säästöpankin puolesta ja maakauppias Repo omasta
puolestaan vaativat Tammisen asettamista konkurssitilaan, koska
hän ei muka voinut sitomuksiaan suorittaa ja hän vaan keinotteli
vierailla varoilla. Oikeus määräsikin ahdistetun viikon sisällä, jolla
ajalla vielä käräjät kestivät, tekemään luettelon varoistaan ja
veloistaan sekä kielsi häntä lain edesvastauksen uhalla
paikkakunnalta liikahtamasta.

Nyt tiesi Tamminen mitä kello oli lyönyt. Määrätyn ajan sisällä hän
valmistikin täydelliset konkurssipaperit. Omaisuus näiden mukaan
nousi 24,000 markkaan ja velat 11,000:teen.

Oikeuden välipäätöksessä määrättiin nimismies Manni ja kauppias

Repo pesän väli-aikaisiksi hoitajiksi ja saisivat he jo heti ruveta
irtonaista omaisuutta rahaksi muuttamaan. Nahkuritehtaan ammeet,
irtaimisto ja työn alla olevat tavarat saisi, Mannin erityisestä
anomuksesta, myöskin myydä, vaan sorvaustyökaluja ei, koska
Tamminen ilmoitti ei muuta eläkettä pesästä tahtovansa, kunhan
vaan saisi jatkaa varsinaista ammattiaan pesälle kuuluvilla
työkaluilla. Asua hän saisi Tammistossa niinkauan kun tila tulisi
myydyksi. Lopullinen tuomio julistettaisiin seuraavissa talvikäräjissä.

*****

Niin olivat nyt Tammisen kauniit tulevaisuuden toiveet rauenneet

tyhjiksi utukuviksi vaan. Surulliselta tuntui nähdä niin monen vuoden
ahkeran työnsä hedelmät kahden ahnaan korpin raastettavana ja
että ne tekisivät parastansa, siitä oli hän varma.

Eräänä sateisena iltana Marraskuun alkupuolella istui hän työnsä

päätettyään salin keinutuolissa oikaisemassa selkäänsä ja mietti juuri
omien huonekapineiden tekoa, kun ovi avaantui ja Anna Mattila
pikku Elli sylissä astui sisälle. Ottaen pikku tyttönsä polvilleen, sanoi
hän:

— Se oli hyvä, Anna, että tulitte. Minulla olisi vähän teille

sanottavaa. Kun taka-aikoina tulevaisuuteni kimmelsi edessäni
hopeanhohtavalta ja luulin Tammistossa saavani elää ja kuolla,
pyysin teitä emännäksi siihen ja te puolittain lupasitte. Nyt kun
kaikki, kaikki on jo melkein mennyttä, ja minä itse kohta maantiellä,
annan teille puolinaisen lupauksenne takaisin. En tahdo sitoa teitä
kukatiesi mimmoisiin puutteisin. Minun on taas alkaminen lusikasta
ja silloin aina on paras olla toista sitomatta onnettomaan
kohtaloonsa. Niin, Anna, kätenne tuohon: lupauksenne annan
takaisin, joskopa se kuinkin mieltäni katkeroi.

Anna ei antanut kättänsä. — Olisin siihen suostunut muutama

kuukausi takaperin, itsestänikin, pyytämättänne, sanoi hän, vaan nyt
en sitä niinkään hevillä tee. Isäni silloin ajettiin keppikerjäläisenä
mökistään ja minä pidin vallan mahdottomana edes ajatellakaan
semmoisen tytärtä Tammiston emäntänä.
 Tammisen silmät suurenivat. — Uskaltaisitkos nyt siis, kun minulla
ei mitään muuta ole kun kaksi kättä, ruveta katsomaan mahdollisia
puutteita silmästä silmään? kysyi Tamminen.

— Nyt juuri uskallankin, oli tytön suora vastaus. —

Yltäkylläisyyteen en ole tottunut ja työtä ei minua ole opetettu
pelkäämään. Vähemmän on sitä paitsi ihmisilläkään syytä soimata,
että Tammiston yltäkylläisyyteen haluten olen siihen emännäksi
tunkeutunut.

Tamminen saattoi kiitollisuudesta vaan puristaa tytön kättä ja sillä

oli liitto kahden henkilön kesken elämään ja kuolemaan vaan toinen
toisensa edestä solmittu.

*****

Heti välipäätöksen käräjissä langettua, alkoivat pesänhoitajat aika

lailla mellastaa Tammistossa. Nimismies Manni matkusti heti
kaupunkiin, sai takavarikon halko-urakan suhteen puretuksi, möi
halot paikalla taas Viipurilaisten asiamiehelle ja sai rahat, 2,000
mark., heti käteensä, sillä olivathan puut jo hyväksytyt ja ulko-
ilmassa kuivamisen kautta yhä parantuneet. Vaan näistä rahoista ei
monta markkaa lie Teljoon saapunut, sillä huhu tiesi kertoa jo tänne
saakka, että Manni korttipöydässä eräänä yönä kaupungin iloisten
herrain parissa ne melkein sukupuuttoon menetti.

Sitä kiukkuisempana palasi Manni kotiansa. Hän oikein vapisi

saadakseen raastaa Tammistoa ja sen omaisuutta niin silmittömästi
kuin mahdollista. Ilmoitus lähetettiin kaupungin sanomalehteen
nahkuritehtaan kaluston ja tavaran myymisestä, ja kumma kyllä,
vaikka Manni itse niitä halusi niin halvalla kuin mahdollista, ylistettiin
myytäviä ylenluonnollisesti. Viekas Repokaan ei saanut tutkituksi
miksi Manni näin teki.

Antaen ilmoituksen parin viikon ajan vaikuttaa, minkä se voi,

ryhdyttiin nyt Tammiston muun irtaimiston huutokauppaan. Surkeata
oli nähdä kuinka vasara lankesi, ja yksi ammuva elukka toisensa
perästä jätti tutun talon. Niin menivät hevoset ja muutkin eläimet.
Maanviljelyskaluston ja kalanpyydykset melkein kokonaisuudessaan
osti Repo, sillä hän piti itseään jo puolittain Tammiston omistajana.
Seurasi sitte huone y.m. kapineet. Tammiselle itselleen jätettiin
toistaiseksi ainoastaan välttämättömimmät näistä.

Eräs seikka kuitenkin Tammista miellytti. Tavaransa eivät

kelikaupalla menneet. Kaupungista oli saapunut varakas teurastaja,
joka, tietäin lehmäin hinnan ja ymmärtäen niitä arvostella, kiskoi
hinnat niin korkealle kuin suinkin oli mahdollista. Eivätpä
hevosetkaan tai muut elukat polkuhintaan menneet. Ja kun
huutokauppa loppui, oli nimismiehellä koossa alun neljättä tuhatta
markkaa. Vaan sitte olikin Tammisto puti puhdas, että seinät vaan
kumisivat tyhjyydestä.

Nimismies Manni oli itsevaltaisesti, Revolta kysymättä, ottanut

rahastonhoitajan toimen niskoillensa ja jälkimmäinen taas ei tuota
vastaan mitään muistuttanut, vaan mietti talvikäräjissä kyllä
panevansa miehensä tiukalle.

Seuraavaa huutokauppaa odottaessa kävi kaupungista eräs

nahkurimestari Tammistossa tehdasta ja sen tavaroita katsomassa.
Saatuaan tarkat tiedot työnjohtajalta tavaroista, saapuikin hän
nimismies Mannin tietämättä huutokauppaan.
 Ensin myytiin Tammisen saatavat. Yksi huusi kelikaupalla yhden,
toinen toisen. Manni itse tuli muutamalla markalla saamaan
Salojärven velan pesälle 2,000 markkaa.

Nyt ryhdyttiin nahkatehtaasen. Lipponen, joka käytti vasaraa,

ilmoitti mitä kaikkea samalla lyönnillä meni ja kysyi, mitä tarjottaisiin.

— 2,000 mark. vastasi edellä mainittu nahkuri.

Manni nosti silmänsä ja näki hartiakkaan käsityöläisen seisovan

kädet selän takana levollisena.

— 2,000 mark. ensimäinen, 2,000 mark. toinen, 2,000 mark.

kolmas — — —

— 2,500, huusi Manni ja lisäsi kovasti: kalusto ja työn alla olevat

tavarat myydään ainoastaan käteiseen rahaan.

— Tiedetään, vastasi nahkuri, 3,000 mark.

— 3,000 mark. ensimäinen, 3,000 toinen, jatkoi Lipponen.

— 3,500, rinkasi Manni ja likeni nahkuria, jolle kuiskasi: rahat ovat

todella lyötävät lautaan heti.

— Niin seisoi aviisissa. 4,000 mark. tarjottu.

Mannia rupesi jo huimaamaan. Olisikohan tuolla törrikäisellä

rahaa? mietti hän, vaan huusi 4,500.

Nahkuri meni 5,000:teen, Manni 5,500:taan, toinen taas

kylmäverisesti 6,000:teen markkaan.
 Manni raivosi. — Peijakas vie, eiköhän tuota haisevaa pässiä saa
pian luopumaan kiusanteostaan, huusi hän, ja lisäsi: 6,500 mark.
tarjottu:

— 6,500 mark. ensimäinen, 6,500 mark. toinen ja 6,500 mark.

kolmas kerta. Eikö kuka tarjoa enemmän?

Ei jäntärekään nahkurin kasvoissa värähtänyt.

Vasara lankesi ja siis oli tehtaan kalusto ja tavarat Mannin omat.

— Jos työmies, joka itse ymmärtää työn käytännön, olisi maksanut

kaikesta 6,000 mrk., olisi hän kukaties vaivoistaan jotakin saanut,
vaan miten hieno herrasmies pässin ammatista voittoa tuumaa ottaa,
sitä en ymmärrä, sanoi nahkuri kuuluvasti.

Manni loi häneen vaan kiukkuisen silmäyksen ja kääntyi selin.

Senjälkeen myytiin puidut elot, aumat, useita ladollisia heiniä,

kaikki heinäpielekset ynnä muuta, mitä vielä Tammistossa oli
vähempää rihkamaa.

Mitä ei Manni, eikä Repokaan huomanneet, oli, että Tamminen

tässä tilaisuudessa samoin kuin edellisessäkin huutokaupassa seurasi
myyntiä suurimmalla tarkkuudella, ja salavihkaa kirjoitti
huutokauppasummat markka markalta ja penni penniltä muistiinsa.
Olipa hänellä jo täysi tieto Mannin tekemästä halkokaupastakin ja
sen johdosta myöskin, millä kannalla asiansa nyt olivat. Harvinaisesti
iloisena saattoikin hän siis astua valitun elämänsä seurakumppanin
luo ilmoittamaan sitä, kenenkään ennakolta aavistamatonta uutista,
että Tammisto oli sittekin jääpä heidän omaisuudekseen ja ehkäpä
vähän vielä lisäksikin. Tamminen päätti pikemmiten asiainsa suhteen
ruveta toimimaan siten, kun ne vaativat.

Tästä kaikesta tietämättä, Manni ainakin huolimatta miettiäkään

niin pitkälle, astuivat toimitusmiehet ja ostajat Tammiston saliin,
johon emännöitsijä oli kutsunut heidät kahville.

— Vaan nyt sinun tulee muuttaa nahkuritehdas Tammistosta pois,

tuumaili Repo Männille heidän sisälle tultuansa. — Minä kaikissa
tapauksissa ostan tämän talon ja tarvitsen tehdasrakennuksen toisiin
tarpeisiin.

— Et sinä sen määrääjä vielä ole, sanoi riitatuulella oleva Manni;

— etkös ole kuullut sananpartta: "elä nuolaise ennenkuin tipahtaa".

— Sinun kiusaksesikin sen ostan ja laita vaan siksi, että rojusi ovat
matkassa, vastasi toinenkin vihasta paisuen.

Kukaties olisivat miehet hypänneet toisillensa tukkaan, jos ei

Tamminen olisi samalla sisälle astunut.

Kahvia nauttiessa lauhtui Mannin mieli vähän ja hän jo

hymyhuulin, kiusaa muka tehdäkseen, tuumaili isännälle:

— No, Tamminen, nyt on vaan teidän kaunis tilanne myymättä.

— Ettekä sitä konsaan myykään, vastasi Tamminen kuivasti.

— Mikäs estää? kysyi Manni.

— Eikö myydä? kiljasi Repo.

Kumpainenkin seisoivat uhkaavina Tammisen edessä ja olisivat

varmaankin noin rohkean puheen päästäneen elävänä nielleet, vaan
Tammisen kasvojen jäntäreet eivät värähtäneet, kun hän vastasi
tyyneesti:

— Ei myydä siitä syystä, että rahaa jo on karttunut kappaletta yli

velkojen. Minä puolestani pesästä vielä odotan melkoistakin
rahasummaa ja silloin kun minun aikani on tullut, varustakaa vaan
kukkaronne suu hyvin leveälle, sillä itsestännekin tiedätte, ettette
minulta sääliä raha-asioissa tarvitse odottaakaan. Itsehän minut
siihen olette opettaneet.

— Onko asian laita niin? uteli Repo, joka vähemmin asian juoksua
tunsi.

— Lopputili sen näyttänee, oli vaan Mannin hajamielinen vastaus.

Salojärvi oli myös huutokaupassa. Kahvin nautittua vei Manni

hänet sivuhuoneesen, ottaen Lipposen ja Kyllölän isännän
vierasmiehiksi.

— Tunnustatte kai Tammiselle olleenne velkaa 2,000 markkaa?

alotti
Manni.

Mies myönsi.

— Se saaminen nyt huutokaupassa on siirtynyt minulle. En rahaa

vaadikaan vielä, vaan tahdon ainoastaan kuolevaisuuden vuoksi, että
panette puumerkkinne tähän paperiin. — Sen sanottua veti Manni
esille pitkän, valmiiksi kirjoitetun paperiluiskan, mihin Salojärvi
vastustamatta antoikin puumerkkinsä ja sen todistivat läsnä olevat
vierasmiehet. Salojärvi itsekseen tuumi vetävänsä Manniakin
nenästä, vaan tällä kertaa ainakin oli hän antanut viekoitella itsensä
pulmaan, josta ei niin helpolla pääsisikään, sillä hän oli tunnustanut
vekselin, joihin hän, salon yksinäisyydessä asuen, ei vielä ollut
ennättänyt ollenkaan tutustua.

*****

Muutama kuukaus on kulunut. Astumme taas nimismies Mannin

työhuoneesen. Ovella seisoo Salojärvi surkean näköisenä ja sen
läheisyydessä olevalla tuolilla istuu käskynajaja Lipponen. Manni itse
kävelee piippu suussa pitkin laattiaa.

— Eikö teillä ole hiukkaakaan armahtavaisuutta rinnassanne minua

kohtaan, kysyi Salojärvi.

— Ei rahtuakaan, vastasi Manni, semmoisia konnia, kuin sinä olet,

täytyy opettaa "ypykkää" hyppimään.

— Mutta enhän paperia noin hirveäksi aavistanut, muistutti

Salojärvi.

— Juuri senvuoksi vekselin otinkin, vastasi Manni. — Minä tunnen

sinun kaltaisesi miehet liian hyvin, antaakseni itseäni vetää nenästä.
Kruununvoudin konttorissa sitä paitsi odottaa sinua matka- ja
eväsrahaksi ai'otut 100 markkaa. Jollet heti lyö saatavaani lautaan,
lähdet jo tänään läänin vangistoon. Vekselilaki ei muuta valittavaa
tiedä eikä tunne. Sinulla on rahaa, sen tiedän ja älä luulekaan, että
minun petät, niinkuin petit Tammista.

— Mutta eihän teille koko juttu maksanut kuin jonkun markan ja

nyt kiskotte minulta 2,000 markkaa, muistutti Salojärvi.

— Juuri senvuoksi onkin riemuni saada sinua vanha roisto

tanssittaa, lohdutti Manni. — Ja nyt pitkät puheet pois ja pellolle,
jollet heti lyö rahoja lautaan.

Salojärvi-parka raapi korvallistaan "mokomalle sukkeluudelle", sillä

oli se kuitenkin totta eräämpi hänen omaa tekemäänsä. Vaan eihän
siinä mikä auttanut kuin kaivaa rahat esille ja alkaa lukea vaan.

Manni istuutui.

— Summa on täysi, mutta korot puuttuvat, sanoi hän.

Korot laskettiin 8 % mukaan, jonka Manni sanoi itse pankkiin

kaupungissa maksavansa ja huokauksella maksoi Salojärvi nekin.

— Nyt lainkäynti-kulunkini ja matkani kaupunkiin, muistutti Manni.

Salojärvi intti vastaan.

— Sama se, jos et niitä maksakaan; siinä tapauksessa en anna

vekseliä luotani. On maailmassa piiskoja, jos on koiriakin, tuumi
Manni.

Salojärven täytyi siis suorittaa viimeksi vaaditutkin, sai paperinsa

vihdoinkin kuitattuna takaisin ja lähti nyrpein mielin Mannin
kamarista.

— Minulle taitaa todella tulla pakoksi muuttaa nahkuritehdas pois

Tammistosta, sanoi Manni Lipposelle, kun he taas olivat
kahdenkesken.
— Tuo helkkarin kaupunkilainen kiskoi sen ostosumman niin
korkealle,
että Tamminen väkisenkin saanee pitää tilansa.

— Minne sen aiotte sitte muuttaa? tiedusteli toinen.

 — Sepä juuri onkin kysymys, oli Manni hätäilevinään. — Vaan
minulle pälkähtää eräs ajatus päähän. Onhan teillä vanha
asuinrakennuksenne joutavana. Vuokratkaa se minulle niin muutan
tehtaan siihen.

— Joutaa se, tuumi Lipponen. — Saatte ruveta vaan, vaikka heti

muutos-puuhaan.

Asia siis lopullisesti päätettiin. Vaan Manni oli jotakin

hoksaavinaan, kun hän äkkiä kysyi, oliko Lipposen rakennukset
vakuutetut palovahinkoa vastaan.

— Ei muussa kuin pitäjän yhteisessä palovakuutuksessa, vastasi

Lipponen.

— On sekin hyvä, vastasi Manni, vaan nyt kun tehtaani siihen

muutan, tulee vaara tietysti ainakin kappaletta suuremmaksi.
Neuvoisin teitä vakuuttamaan rakennuksianne kaupungissa johonkin
ulkomaiseen yhtiöön. Sen minä ainakin teen nahkuritehtaan ja
Mattilan torpparakennusten suhteen, joihin tuumaan asettaa kuivan
verstaan. Jos sitte vahinkokin tapahtuisi, voisi semmoisesta vetäytyä
omillaan ainakin.

Lipponen oivalsi asian laidan heti. Ymmärtäen että tuommoinen

"vahinko" olisi Männille mieleen, sanoi hän:

— Semmoinen tapaturma on hyvin mahdollinen. Esimerkiksi

Luoma, entinen maakauppias täällä ennen Repoa, kun piti talonsa
vakuuttamatta, ei saanut sitä syttymään, vaikka olisi sytyttänyt, vaan
niinkohta kun vakuutti omaisuutensa paloi se myös heti poroksi.
 Manni oli tyytyväinen, että hänellä oli niin ymmärtävä käskyläinen.
Päätettiin siis, että Lipponen heti vakuuttaisi talonsa johonkin
ulkomaiseen yhtiöön ja Manni taas nahkuritehtaansa ynnä Mattilan
rakennukset toiseen ja kun Lipponen valitti itseltään puuttuvan
vakuutus-maksuksi rahaa, sai hän inttämättä Mannilta tarvittavan
summan.

Miehet luulivat saaneensa keskustella kenenkään kuulematta, vaan

raollaan oleva ovi avaantui selälleen ja kynnykselle ilmestyi nyt talon
huolestuneen näköinen rouva.

— Etteköhän te miehet puhu päätänne poikki? muistutti hän; —

minun mielestäni oli teillä jotenkin kamalat puheet ja kamalat lienee
aikomuksennekin.

— Mitä sinä Selma miesten asioista ymmärrät? tiuskasi miehensä

äreästi; — parempi olisi, kun pysyisit kyökkitoimissasi, kuin vaanisit
minun puheitani ja tekojani ovien raoista.

— Kumpa tuo vaaniminen edes palauttaisi oikeuden ja

velvollisuuden tunnon rintaasi ja panisi sinut miettimään, mitä
tekojasi voit Jumalan ja ihmisten edessä vapaalla omallatunnolla
vastata, olisi paljon voitettu; vaan se taitaa olla jo lopen myöhäistä,
huokasi rouva.

*****

Sivumennen mainitsemme vaan ylläkerrotun täydentämiseksi, että

ennen pitkää olivat Kuuspellon rakennukset vakuutetut 4,000:sta,
talossa oleva irtain 2,000, Mannin nyt vielä Tammistossa sijaitseva
vaan piakkoin Kuuspellolle muutettava nahkuritehdas ja työn alla
olevat tavarat 25,000:sta sekä Mattilan torpparakennukset 1,500:sta
markasta. Kaikki kävi hyvästi päinsä, koska asiamiehet kaupungissa
uskoivat omaisuuden todella olevan vakuutettujen summien arvoisen
ja olihan äsken sanomalehden ilmoitus-osastossa ollut erittäin
kehuva ja kiittelevä lause nahkatehtaasta ainakin.

Kohta alettiin myös Lipposen vanhaa asuinrakennusta tehdasta

varten korjata. Pullistuneet seinät oi'ottiin, katto laitettiin ja ammeen
sijoja ruvettiin kaivamaan. Oli aikomus niin pian kuin mahdollista
saada tehdas uuteen paikkaansa muutetuksi sekä käyntiin myöskin.
Lipponen oli kaikissa näissä puuhissa Mannin oikeana kätenä ja
hyvästipä työ edistyikin; eihän raha puuttunut ja koska laitos oli
korkeasti vakuutettu, täytyy sille myös antaa niin muhkea
ulkomuotokin ja sisustus, kuin suinkin mahdollista, sillä saattoihan
jonkun palovakuutus-asiamiehen päähän pälkähtää tulla tehdasta
tarkastamaan.

Yksi seikka kummastutti naapureita. Lipponen alkoi ryypiskellä

todella, ensin yksikseen ja salaa, sitte yhä julkeammin, joten hänet
usein nähtiinkin kyöränä päihdyttävistä juomista. Kun hän usein
täten teki itsensä kykenemättömäksi asioitaan toimittamaan, olivat
tietysti ansiotkin huonot, ja taloudenkin asiat menivät menojansa,
joten vaimon ja lasten täytyi turvautua useasti naapurien hyvyyteen,
sillä kotoa leipä puuttui. Nimismiehen talo toistaiseksi ainakin näkyi
olevan puutetta kärsivälle perheelle hyvänä turvapaikkana. Manni
osoittikin tässä suhteen harvinaista auliutta ja rouva taas
armahtavaisuudesta mielelläänkin auttoi, sillä heiltä ei todella
puuttunut varoja auttaa tarvitsevia.

*****

Talvi on jo voittopuolella. Uuden nahkuritehtaan rakennukset ovat

jo siihen määrään valmistuneet, että vaan ammeet ja li'ossa olevat
tavarat ovat siihen muutettavat. Manni muuten ei ollut tehnyt
tehtaansa kanssa huonoja asioita. Jonkun tuhannen oli hän jo
nahka-tavaroilla saanut, joskopa työmiesten palkatkin jotakin vetivät.

Eräänä päivänä lepäsi nimismies Manni käärityin päin salinsa

sohvalla.
Rouvansa istui kiikkutuolissa sohvan vieressä lukien kuuluvasti Uutta
Testamenttia.

Manni oli edellisenä iltana palannut parivuorokautisella matkaltaan

kaupungista. Kotia tultuaan oli hän valittanut kovaa päänkipua ja
että oikean käden sormiaan ja oikeaa jalkaansa omituisesti pisteli.
Vaimonsa tiesi kyllin, mistä tuo tauti oli kotoisin: ei muusta kuin
siivottomasta elämästä ja valvonnasta. Vaikkapa vaimoparka
halveksikin miestään, ei hän kuitenkaan voinut olla hänelle
antamatta sitä hoitoa, kuin hän suinkin voi. Olihan Manni kuitenkin
kaikkine virheineen hänen pikku lastensa isä, jopa hän miehensä
pyynnöstä lueskelikin hänen vuoteensa ääressä yhtä ja toista. Nyt oli
hänellä käsissään Uusi Testamentti. Miehensä oli liian paljon
ruumiillisesti ja hengellisesti runneltu, voidakseen estää vaimoansa
lukemasta sitä kirjaa, mitä hän enimmin oli halveksinut ja vähimmin
olisi tahtonut kuulla.

Selma-rouva luki tahallaan seuraavia kohtia:

Älkäät tavarata kootko maan päällä, kussa koi ja ruoste

raiskaavat
ja kussa varkaat kaivavat ja varastavat;

Vaan kootkaat teillenne tavarata taivaassa, kussa ei koi eikä

ruoste raiskaa, ja kussa ei varkaat kaiva eikä varasta.
 Sillä kussa teidän tavaranne on, siellä on myös teidän sydämenne.

Ja taas edelleen toisesta kohdasta:

Sillä mitä se auttaa ihmistä, jos hän kaiken maailman

voittais, ja sielullensa sais vahingon? taikka mitä antaa
ihminen sielunsa lunastukseksi? Sillä ihmisen Poika on tuleva
Isänsä kunniassa enkelittensä kanssa ja silloin hän maksaa
kullekin töidensä jälkeen.

— Aih! ennätti Manni vaan kiljaista ja suunsa vääntyi väärään

oikealla poskelle päin. Hän koetti nousta ylös, vaan oikea kätensä ja
jalkansa eivät enää tehneetkään palvelusta. Vaimonsa koetti häntä
auttaa istumaan, vaan se oli turhaa vaivaa. Manni, jonka koko oikea
puoli oli halvautunut, se nyt nähtiin selvästi, vaipui hervotonna
sohvalle jälleen.

Nyt tuli Niemelässä kiire. Perheentuvassa asuva loisnainen oli

kuppari ja hieroja ja tämä kiireesti haettiin ensimäistä apua
antamaan, sill'aikaa kun Lipponen nimismiehen parhaimmalla oriilla
laitettiin kaupunkiin lääkäriä hakemaan. Vaimo ryhtyikin heti
työhönsä ja puolen tuntia linementeillään sairasta kuvetta
hierottuansa rauhoittuikin Manni siihen määrään, että hetkeksi
nukahti. Vaimonsa istuutui vuoteen viereen ja kyynel toisensa
perään tipahti kalveille poskillensa, kun hän silitteli polvensa juureen
hiipineen vanhemman tyttösensä käheröitä hiuksia.

— Onko isä kipeä? uteli pienokainen.

— On, vastasi äiti; isä on kovasti kipeä ja tuskin hän siitä enää
paraneekaan.
 — Eikös isä sitte enään konsaan lähde pois kotoa, jota sinä äiti
aina niin pelkäät? kysyi vielä lapsi.

— Jumala tietää; ei taida enää päästä, oli äidin surullinen vastaus.

Hetken perästä hän liitti: mene nyt hiljaa Yrjön toveriksi ja leikkikää
siivolla, että isä saa maata.

Ajatellessaan niitä surun, ehkäpä puutteenkin päiviä, jotka nyt

saattaisivat kohdata ja kuinka hän ehkä pitkiksi vuosikausiksi tulisi
kytketyksi sairaan vuoteen viereen, ei rouva-parka voinut olla
silmiään nenäliinallaan peittämättä ja itkemättä katkerasti. Siitä hän
vasta lakkasi, kun kuuli miehensä yskimisen ja katsahtaen häneen
päin, silmäili tämä häntä omituisesti kiiluvilla silmillä. Vastapäätä
sohvaa oli suuri salin peili, joka riitti laattiasta melkein kattoon
saakka. Tähän nyt Manni loi kummalliset silmänsä ja katsoi siihen
silmäripsiäänkään väräyttämättä.

— Näetkös Selma peilissä mitään? kysyi hän, nähtävästi

ponnistaen saadakseen sanansa kuuluviksi.

Rouva katsoi osoitettuun paikkaan. — En näe siinä sen

kummempaa, kun sinut sohvalla lepäävänä ja itseni sinun
läheisyydessäsi istuvana, vastasi hän; — vaan mitäs enempää siinä
pitäisi näkyä?

— Minä näen uuden nahkatehtaani, sopersi Manni, — katso kuinka

komea se on, — — se on vakuutettu suuresta summasta, — — vaan
ei se ole puoltakaan sen arvoinen.

Rouva katsoi kauhistuksella mieheensä, joka hetken kuluttua

jatkoi, yhä tuijottaen peiliin:
 — Nyt se palaa! Herra Jumala, se palaa! Ja minä käskin, — —
Lipponen, sinä rakkari, — — — odota vähän, elä sytytä! — —
Auttakaa — — hyvät ihmiset! Perkele riivaa toisinaan syntistä kurjaa.
— — Lipponen, sammuta paikalla — — tai minä tapan — — — minä
panen sinut virattomaksi — — sinä vanha roisto — — —
murhapolttaja!

Mannin näkö ja kaula olivat tuskanhiestä vesimärät, kun hän

silmänsä ummisti. Vaan sittekin jatkui hourailemisensa:

— Se palaa — — vanha rani! — — palakoon — minä saan rahaa —

— — paljon rahaa — — maksan velkani — — maailman voittaisi —
— — vahinkoa sielullensa! — — missä on sielu? — — — nahan ja
lihan välissä — — — aih!

Kummallinen nytkähdys väristytti koko ruumista, rinta kohoili

ahkerasti, sitte vielä hetken perästä toinen ja heti kolmaskin
nytkähdys: silmäluomet avautuivat vitkalleen puoleksi, samoin
huuletkin, syvä huokaus tunkeutui rinnasta ja Manni ei hengittänyt
enää.

Muutaman tunnin perästä saapunut lääkäri ainoastaan sai

todistaa, että nimismies Manni oli sydämen halvaukseen heittänyt
henkensä.

*****

Viikonpäivät ovat edellisestä kuluneet.

Pistäydymme taas eräänä iltapuhteena Tammistossa vanhain

tuttaviemme luona. Tamminen ja Anna Mattila ovat jo kuukauden
ajan olleet onnellinen aviopari.
 Merkillisesti ovat asiat ja ihmismielet sitte viimein muuttuneet.
Tuomarin erikoisella luvalla on Tamminen matkustellut ei ainoastaan
lähellä olevassa kaupungissa useampia kertoja, vaan myös
lääninhallituksessa saamassa asioitaan siihen kuntoon, kuin oma
älynsä ja hyväin ihmisten neuvot ovat osviittoja antaneet. Pitäjän
uusi, muutamia päiviä sitte saapunut nimismies on etenkin ollut
hyvänä neuvon antajana ja hänenpä toimestaan rouva Selma Manni
on antanut kopioittavaksi kaikki Tammisen vararikkoon kuuluvat
asiapaperit, huutokauppapöytäkirjoineen y.m. Mitä Tammisen puuhat
ovat aikaansaaneet, näyttää seuraava. Tuo edellisestä surkuteltava
Klaara Mattila samoin kuin siskoksien isäkin elävät Tammistossa, sillä
riittää siinä nyt taas työ kahdelle vieraallekin. Kyllölän isännän
kukkaro on Tammiselle pyytämättä auennut ja senpä vuoksi onkin
sorvaustyö entistä vankemmassa liikkeessä.

Kutsumuskirje Manni-vainaan hautajaisiin seuraavaksi päiväksi, on

Tammistoonkin saapunut, sillä Niemelän rouva on alati katsellut
Tammista toisilla silmillä kuin miesvainaajansa: hän oli alati
Tammista kunnioittanut auttavaisena ja rehellisesti eteenpäin
pyrkivänä miehenä, josta kaikki vilppi oli kaukana.

Sanottuna iltapuhteena istuivat Tamminen nuoren vaimonsa,

Klaaran ja ukko Mattilan seurassa illallista nauttien. Talon emäntä
syötti pikku Elliä ja kaikilla oli peräti hauska ja nauroivat sydämensä
pohjasta kun lapsi joka kerta, kun lusikka läheni suutaan, ärjyi: ääh!
ja tarttui kahden käsin siihen kiinni ja vei siten ruo'an suuhunsa.
Tuota iloa olisi kukaties kestänyt kuinkakin kau'an, jos ei
kummallinen kumajava "pläms"! olisi kaikunut huoneessa olevien
korviin. Suu jäi tietysti kaikilta kiinni, kun höristivät korviaan. Taas
kuului kamala "pläms" ja niitä ääniä sitte alkoikin sataa
tuhkatiheään.
 — Kirkon kellot, totta tosiaankin, puhkesi viimeinkin ukko Mattila
sanomaan. — Noin juuri soitettiin silloinkin, kun Luoman kartano
paloi.

— Olisikohan todella tulipalo kylässä? huudahti Tamminen ja

töytäsi ulos. Muut paitsi nuori emäntä, jonka lähtemistä pikku Elli
tietysti esti, ryntäsivät perästä.

Ulostultua huomasivat kaikki, että Kuuspellon päärakennus oli

ilmitulessa. Tamminen vaan pikimmältään pistäytyi vaimollensa
ilmoittamassa vaaran heistä olevan kaukana ja lähti juoksujalkaan
ukko Mattilan ja Klaaran kanssa rientämään tulipalopaikalle.

Perille tultuansa näkivät he jo paljon kyläisiä paikalla, jotkut tosin

sammutushommassa olevinaan, vaan suurimman osan kuitenkin
joutilaana seisomassa. Lipposta itseään ei näkynyt, vaan kyllä
vaimonsa, joka ehtimiseen hoki:

— Elkää hyvät ihmiset liiaksi vaivatko itseänne, te teette kuitenkin

turhaa työtä!

Ja estääkseen tuota turhaa työtä, tempasi hän vesi-ämpärin erään

miehen käsistä, kun tämä parhaallaan yritti valella vanhemman
asuinkartanon palavaa nurkkaa.

Pilkkapuheitakin sateli sieltä ja täältä. Eräs kaupungissa opin

käynyt suutari kysyi hyvin totisen näköisenä:

— Onko talo "ranvörsäkrattu?"

Kun tähän myönnettiin ja ilmoitettiin vakuutussummakin, virkkoi

mies yhtä totisena:
 — Sitte se varmaan palaa ja parasta olisi, hyvät ihmiset, että
seuraisitte emännän järkevää neuvoa ja heittäisitte turhat
pelastamiskokeenne sikseen.

Tamminen ennätti vaan nuo sanat kuulla, kun hän kiukusta

tulipunaisena huusi:

— Oletteko te ihmiset todella niin kevytmielisiä, että annatte

parjauksen saada niin suuren vallan, jotta kädet ristissä voitte antaa
toisen omaisuuden mennä savuna ilmaan. Sukkelaan työhön joka
kynsi, jolla on vähänkin ihmistuntoa rinnassaan.

Suurin osa töllistelevää väkeä seurasikin käskyä, vaan

sammutuskoneiden vajavaisuuden ja veden puutteen vuoksi oli uusi
asuinrakennus järkinään auttamattomissa ja turhaanpa vanhankin,
nahkuritehtaaksi ai'otun, rakennuksen ja ulkohuoneiden kanssa
tehtiin työtä. Sillä jälkimäinen, kerran alkuun päästyään, paloi kuin
öljyllä voideltu ja samoinpa tapahtui Mattilan torpparakennustenkin
kanssa. Tamminen, joka ainakin purkamalla tahtoi näitä pelastaa,
pääsi apulaisineen hengen kaupalla katolta alas, kun asuintupa
pelmahti ilmivalkeaan. Niin täydellinen oli tulen tuhotyö, että ennen
puolta yötä ainoastaan savuavia hirsikasoja ja tulta kiiluvia hiililäjiä
näkyi paikalla.

*****

Seuraavana päivänä tapahtuneista Manni-vainaan hautajaisista ei

ole muuta mainitsemista, kuin että Lipponen, joka myöhään yöllä
muka oli saapunut kaupunkimatkaltaan, kyyneleet silmissä kertoi
siitä kauheasta onnettomuudesta, joka hänen poissa ollessaan oli
tapahtunut. Hän oli nyt kuin "karpeettomalla kalliolla" ilman kattoa
päänsä päällä ikäänkuin "taivaan lintu". Moni tuota kuunteli
pilkkahymy suupielissä, vaan useammat sydämessään kiroilivat tuota
hävyttömyyttä, joka ilkityötään vielä ulkokullaisuudella koki peitellä.
Tämä liiallinen valitus kuitenkin vaikutti sen, että ihmisten
moraalinen tuomio oli hänen ylitsensä langetettu.

*****

Jos Tammisen onnettomuus kävi "nuottien mukaan", niin sitä

surkeampi loppu oli kauppias Revon ja Manni-vainaan pyrinnöillä
samoin kuin käskynajaja Lipposen koukuttelemisilla Tammisen
omaisuuden perään. Heti kohta alkavissa talvikäräjissä alkoi ankara
tutkinto Lipposen tulipalosta, sillä tätä miestä pihisti kaupungista
saapunut palovakuutusyhtiön asiamies ja vaati heti Lipposen
vangitsemista tutkinto-ajaksi ainakin. Lipponen oli näet väittänyt
palotilaisuudessa olleensa kaupungissa ja nimitetyn henkilön luona
pitäneensä majataloa, vaan asiamies tämän vierasmiesten kautta
näytti valheeksi sekä todisti, että Lipponen palotilaisuudessa piili noin
virstan päässä Kuuspellolta olevalla metsäpolulla. Yksi kummallinen
todistus toisensa perään ilmestyi ja jutun päätös oli, että Lipponen
murhapoltosta tuomittiin kolmen vuoden kuritus-huoneesen samalla
kun palovakuutusyhtiö vapautettiin palorahojen maksamisesta ja
Lipposen vaimo tosin vapautettiin edesvastauksesta, vaan päätettiin
hänet kuitenkin asiasta tietävänä epäluulon alaiseksi. Heti
seuraavana päivänä saikin tuomittu miesparka kovasti raudoitettuna
lähteä läänin vangistoon odottamaan hovi-oikeuden lopullista
tuomiota.

Paikalla Mannin kuoleman jälkeen alkoi Niemelän rouvalle tulvata

yksi velkomusasia toisensa perästä. Kaikesta näkyi, että Manni
todella oli arvaamattomat summat velkaa. Ensin alkoivat
kaupungissa ilmautuvat vekselivelat pihistää, senjälkeen tulivat
Niemelään kiinnitetyt maksettavat ja nämäpä yhteensä karttuivat niin
suuriin, että rouvan samoissa talvikäräjissä, joissa Lipponen
tuomittiin, täytyi jättää vararikko-anomuksensa ynnä tehdä
täydellinen luettelo veloista ja saatavista.

Tamminen tuota juuri aavistaen ja peläten oli jo ennakolta

ryhtynyt varokeinoihin saada saamamiehensä täysin tyydytetyksi,
niinkuin ennen on mainittu. Kun juttunsa oikeudessa esille huudettiin
ja kaikki velkojat, myös Repokin tietysti, olivat läsnä, näytti hän,
selvillä tileillä, mitä rahavaroja oli huutokauppojen y.m. kautta
kokoontunut pesälle kuin myös todistuksen, että hän siltä varalta,
ettei rahojen hoitaja Manni-vainaan pesästä täyttä vastinetta lähtisi,
oli hakenut kuvernörin oikeudesta takuita vastaan toisen
pesänhoitajan maakauppias Revon kiintonaista ja irtonaista
omaisuutta sen verran takavarikkoon, jotta saamamiehet ainakin
saattoivat olla täysin rauhallisina saamisistaan.

Maakauppias Revon näkö muuttui tuon uutisen kuultuaan suureksi

kysymysmerkiksi. Vaan ensi hämmästyksen perästä hän alkoi
oikeudessa syyttää Tammista "metkuista", "ketunkoukuista",
"salakähmäilijäksi" y.m. mitä sylki ensi harmissa suuhun toi. Tästä oli
vaan seuraus, että Tamminen vaati Revon loukkaavista puheistaan
langetettavaksi siihen edesvastaukseen kuin laki ja asetukset
tämmöisissä tapauksissa suinkin sääsivät. Sitte kun Tammisen läsnä
olevat saamamiehet, jotka, paitsi maakauppias Repoa, jo ennen
konkurssin istunta-päivää olivat olleet tilaisuudessa tarkastaa pesän
tilejä ja huomanneet ne oikeiksi ja ettei kukaan penninkään
vahinkoon jäisi, kunhan vaan toiminta kävisi niin nopeaan kuin
mahdollista, oikeudessa olivat vielä antaneet loppu-lauseensa, jossa
vapauttivat puolestaan Tammisen konkurssivalasta ja vararikon
teostakin sekä päälle päätteeksi valtuuttivat hänet, joka varat
paraiten tunsi, omain asiainsa selvittäjäksi ja kaupungista nyt läsnä
olevan ja pesänhoitajaksi valitun säästöpankin johtajan apulaiseksi,
käskettiin asianomaiset eteiseen oikeuden päätöstä odottamaan.

Repo, joka tähän saakka, paitsi edellä mainituita pistosanoja

lausuessaan, loppuaikana oli ollut melkein tuppisuuna, kumarsi vielä
nöyrästi ja pyysi vielä puheenvuoroa. Sen hänelle myönnettyä ja
poismenossa olevien taas sisälle palattua, piti Repo pitkän ja jota
joinkin hyvästi mietityn puheen korjataksensa ahtaita asioitaan, sillä
hän jo monta päivää oli huomannut yleisen mielipiteen olevan häntä
vastaan.

Hän ensin vastasi tuohon Tammisen vaatimaan edesvastaus-

pyyntöön kunniansa loukkaamisesta sillä, ettei hän millään muotoa
tahtonut (Revon ääni ja liikkeet olivat jotenkin pilkalliset) tahtonut
millään muotoa niin rehellisen ja arvossa pidetyn miehen kuin
Tammisen kunniaa loukata, hän, Repo, joka tiesi panna arvoa
tosityölle ja rehellisille pyrinnöille. Sanoilla "metkut", "ketunkoukut"
y.m. jotka Tamminen väitti hänen lausuneen, jos hän sen edes
tekikään, hän itse ainakaan ei sitä muista, tarkoitti hän luultavasti
sitä salaista "miina"-työtä, niitä salaisia ruutisuonia, mitä Tamminen
oli tehnyt ja kaivanut hänen omaisuutensa alle. Olisihan Tammisen,
niinkuin hyvän ja rehellisen naapurin ainakin, sopinut aikeensa
hänelle ilmoittaa, niin hän kyllä aikanaan olisi kaikki asiat oikealle
tolalle saattanut.

Hän puolestaan jyrkästi vaati Tammista lopulliseen konkurssiin ja

että tämä nyt juuri pakoitettaisiin lain säätämään valaan varoistaan
ja veloistaan. Kaikkein vähimmän hän siihen suostui, että Tamminen
itse pantaisiin omiin asioihinsa "tonkimaan, sillä sittehän niistä vasta
hyvä soppa tulisi". — Ja koska Repo katsoi, ettei liiallisuuteen tässä
meneminen olisi ollenkaan haitallista, vaati hän itsensä
vapauttamista tilin teosta siksi, kunnes Manni-vainaan pesästä oli
täysi selvä saatu, että Tammisen hakema takavarikko-lupa, jos
mahdollista, peräytettäisiin, sillä olihan hän, Repo, kiinteimistön
omistaja, jota varainsa hävittämisestä ja paikkakunnalta lähtemisestä
ei tarvinnut pelätä; ja lopuksi, että Tammiston tila kaikissa
tapauksissa olisi tuomittava heti myytäväksi, tilaan kiinnitetyn
säästöpankin velan maksamiseksi ainakin.

Puhetta kuultelivat kaikki suurella uteliaisuudella jopa

hämmästykselläkin, usea kiusallisella pilkkahymyllä suunpielissä,
vaan tuosta huolimatta, Repo vaan kiihtyi kiivaudessa. Sen loputtua
lausui Tamminen lyhyesti:

— Hiljaisuudessa toimin asioiden suhteen sen vuoksi, että jos

maakauppias Repo olisi vähääkään vihiä saanut siitä, minkä eteen
useinkin yöt päivät työskentelin, matkustelin tuiskut ja rämysäät
sekä kulutin paljonkin rahaa, olisi hän nyt yhtä puhdas maallisista
omaisuuksista olevinaan kuin Salojärvi, joka minulta hyvät rahat vei.
Semmoiset kuin Salojärvi ja maakauppias Repo opettavat ihmistä
varovaisuuteen. Jos olen tehnyt väärin, niin onhan meillä laki ja
oikeus kysyä minua siitä. Jättäen muun osan maakauppias Revon
vaatimuksista omaan arvoonsa ja oikeuden punnittavaksi, tahdon
vaan muistuttaa, että Tammiston myyminen nykyjään riippuu
kaupungin säästöpankista, jonka kanssa olen asiasta selvillä. Siis
siinä "kahden kauppa, kolmannen korvapuusti". Maakauppias Revolla
ei sen asian kanssa ole enää mitään tekemistä.

Kun jutun loppupuoli ainakin oli vienyt paljon aikaa, ilmoitti

oikeuden puheenjohtaja, että lopullinen päätös asiassa julistettaisiin
iltapuoleen. Määrättynä hetkenä saapuivatkin asianomaiset
käräjäpaikalle, jossa oikeuden jäsenet jo istuivat tuumimassa
loppupäätöstä. Repo tuli erinomaisen hyvällä tuulella, josta
Tamminen otti arvataksensa hänen toivovansa kuinkakin loistavaa
tulosta aamupuolen istunnossa pitämästään pitkästä puheesta.

Melkoisen hetken kuluttua kutsuttiin asianomaiset vihdoinkin

sisälle. Oikeuden päätöksessä julistettiin, että samalla kun
maakauppias Repo sopimattomista puheistaan sorvari Tammista
vastaan oikeuden edessä tuomittiin vetämään sakkoa 100 markkaa
tai sovittamaan rikos vesileipävankeudella, hän myös kahden
kuukauden sisällä velvoitettiin jälkimäisen saamamiehille tekemään
täydellinen tili pesässä löytyvistä rahavaroista. Itse hän saisi hakea
korvausta ja valvoa Manni-vainaan pesästä, mitä täten luuli
vahinkoon tulevansa, sillä olihan hän pesän hoitajana Mannin
hallitsemista varoista velvollinen vastaamaan yhtähyvin kuin
vainajakin, koska jälkimäistä ei erikoisesti viime syyskäräjissä oltu
rahain hoitajaksi pyydetty eikä määrättykään. Mitä muuten
maakauppias Revon väitteeseen Tammisen kelpaamattomuudesta
omia asioitaan selvittelemään tulee, oli oikeus sitä mieltä, että tämä
varsinaisen pesänhoitajan, edellämainitun pankinjohtajan,
apulaiseksi oli kaikkein sopivin. Tammiston myymis-anomus tällä
kertaa ainakin tykkänään hylättiin. Sen jälkeen annettiin
asianomaisille tavallinen valitus-osoitus.

Näin tyydyttävälle kannalle oli nyt Tamminen ponnistuksillaan

asiansa saanut. Riippui nyt vaan hänestä itsestään toimia niin
nopeasti ja pontevasti kuin mahdollista.

Tammisen astuttua käräjäkartanon pihalle oli sinne kokoontunut

paljon väkeä. Kun juuri Sallila ja Kyllönen onnittelivat häntä kättä
puristaen asiansa menestymisestä, tuli heidän luokseen Repokin
punakkana, ei millään muotoa kiukusta, vaan jostakin muusta, jota
Tamminen ei ensi silmäyksellä voinut selittää. Kohta hän kuitenkin
pääsi asian perille, kun Repo, häntä lähestyen alkoi laulaa:

"Ootkos velikulta pukkia nähnyt

Wiipurin vallin reunalla?
Sill' on pitkät ja paksut sarvet,
Kilikalin kellot kaulassa."

— Minä annan sinulle kilinkalia, sinä maailman lopun ratti, minä

juuri, huusi kimakka naisääni väkijoukon takaa; — etkö suoriudu
tiehesi sukkelaan olemasta tässä ihmisten pilkkana.

Ja joukon läpi tunkeutui Revon vaimo aika ryskeellä.

Vaan Repopa ei ollutkaan noin totisella tuulella kuin vaimonsa.

Ottaen pari tanssiin vivahtavaa kömpelöä askelta, hän alkoi laulaa:

"Vanhan loikan riivatun minä — — —"

— Vai loikan, huusi vihastunut vaimo ja otti miestään kauluksesta

kiinni, laittaen hänet kuin tallukan väkijoukon läpi. Repo horjui ja
kiepui tuon lähetyksen johdosta vähän aikaa ympäri ja jäi lopulta
nelinkontan pihalle katsomaan tuota rohkeaa viskaajaa, josta
asemastaan hän kuitenkin katsoi parhaaksi kömpiä ylös ja hiipi
luimussa korvin väkijoukosta ja pihaltakin pois.

Vaimo katsoi vielä uhkaavasti ympärilleen, rohkenisiko kukaan

hänen teolleen nauraa. Toden totta näkyikin pilkallinen hymy monen
huulilla ja ei vähemmin Tammisen. Tähän hän ensiksikin takertui
kiinni.
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

ebooknice.com