Experience Seamless Full Ebook Downloads for Every Genre at ebookluna.

com

Financial Accounting - I, Revised Fourth Edition

Mohammed Hanif 1st Edition - eBook PDF

https://ebookluna.com/download/financial-accounting-i-
revised-fourth-edition-ebook-pdf/

OR CLICK BUTTON

DOWNLOAD NOW

Explore and download more ebook at https://ebookluna.com

 Instant digital products (PDF, ePub, MOBI) available
Download now and explore formats that suit you...

Financial Accounting - II [Paperback] HANIF & MUKHERJEE -

eBook PDF

https://ebookluna.com/download/financial-accounting-ii-paperback-
hanif-mukherjee-ebook-pdf/

ebookluna.com

Financial Accounting: As per CBCS Syllabus 2014-15 as

Revised in March 2017 for B.Com Semester-I (Bangalore
University) 1st Edition - eBook PDF
https://ebookluna.com/download/financial-accounting-as-per-cbcs-
syllabus-2014-15-as-revised-in-march-2017-for-b-com-semester-i-
bangalore-university-ebook-pdf/
ebookluna.com

Accountancy and Financial Management–I 1st Edition- eBook

PDF

https://ebookluna.com/download/accountancy-and-financial-management-i-
ebook-pdf/

ebookluna.com

Cost and Management Accounting-I 1st Edition- eBook PDF

https://ebookluna.com/download/cost-and-management-accounting-i-ebook-
pdf/

ebookluna.com
Financial Accounting - eBook PDF

https://ebookluna.com/download/financial-accounting-ebook-pdf-2/

ebookluna.com

(eBook PDF) Managerial Accounting, Fourth Canadian Edition

4th Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-managerial-accounting-fourth-
canadian-edition-4th-edition/

ebookluna.com

Financial Reporting Analysis Using Financial Accounting

Information 13th

https://ebookluna.com/product/financial-reporting-analysis-using-
financial-accounting-information-13th/

ebookluna.com

(eBook PDF) Financial Accounting 18th Edition

https://ebookluna.com/product/ebook-pdf-financial-accounting-18th-
edition/

ebookluna.com

Financial Accounting 5th Edition (eBook PDF)

https://ebookluna.com/product/financial-accounting-5th-edition-ebook-
pdf/

ebookluna.com
Financial Accounting - I
Revised Fourth Edition
 Financial Accounting - I
Revised Fourth Edition

Mohammed Hanif
Sr. Professor of Accounting & Finance
St. Xavier’s College (Autonomous), Kolkata

Amitabha Mukherjee
Formerly Sr. Professor of Accounting & Finance
St. Xavier’s College (Autonomous), Kolkata

McGraw Hill Education (India) Private Limited

CHENNAI

McGraw Hill Education Offices

Chennai New York St Louis San Francisco Auckland Bogotá Caracas
Kuala Lumpur Lisbon London Madrid Mexico City Milan Montreal
San Juan Santiago Singapore Sydney Tokyo Toronto
 McGraw Hill Education (India) Private Limited
Published by McGraw Hill Education (India) Private Limited
444/1, Sri Ekambara Naicker Industrial Estate, Alapakkam, Porur, Chennai 600 116

Financial Accounting - I, Revised Fourth Edition

Copyright © 2018 by McGraw Hill Education (India) Private Limited.

No part of this publication may be reproduced or distributed in any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying,
recording, or otherwise or stored in a database or retrieval system without the prior written permission of the publishers. The program
listings (if any) may be entered, stored and executed in a computer system, but they may not be reproduced for publication.

This edition can be exported from India only by the publishers,

McGraw Hill Education (India) Private Limited.

1 2 3 4 5 6 7 8 9 D102739 22 21 20 19 18
Printed and bound in India.

Print Book Edition

ISBN (13): 978-93-5316-112-5
ISBN (10): 93-5316-112-6

E-Book Edition
ISBN (13): 978-93-5316-113-2
ISBN (10): 93-5316-113-4
Director—Science & Engineering Portfolio: Vibha Mahajan
Senior Portfolio Manager: Suman Sen
Associate Portfolio Manager: Laxmi Singh
Production Head: Satinder S Baveja
Assistant Manager—Production: Atul Gupta
General Manager—Production: Rajender P Ghansela
Manager—Production: Reji Kumar

Information contained in this work has been obtained by McGraw Hill Education (India), from sources believed to be reliable. However,
neither McGraw Hill Education (India) nor its authors guarantee the accuracy or completeness of any information published herein, and
neither McGraw Hill Education (India) nor its authors shall be responsible for any errors, omissions, or damages arising out of use of this
information. This work is published with the understanding that McGraw Hill Education (India) and its authors are supplying information
but are not attempting to render engineering or other professional services. If such services are required, the assistance of an appropriate
professional should be sought.

Typeset at Text-o-Graphics, B-1/56, Aravali Apartment, Sector-34, Noida 201 301, and printed at
Cover Designer: The Computer Minds
Cover Printer:
Visit us at: www.mheducation.co.in
Write to us at: [email protected]
CIN: U22200TN1970PTC111531
Toll Free Number: 1800 103 5875
 Preface to the Revised Fourth Edition

Firstly, we would like to thank our readers for the overwhelming support they’ve shown for the last three
editions of this book. Throughout this book we have tried to give students a thorough knowledge of the
latest CBCS syllabus
prescribed by University of Calcutta w.e.f. 2017-18. This book has been designed and written exclusively for
students appearing for their B.Com Semester-I examination.
Considering the changing students’ need and valuable feedback from our readers, we have undertaken a
considerable restructuration of the book especially in terms of pedagogical aspect.
� �� Every chapter has been supplemented with adequate number of solved examples, which have been

experience to our readers as they transit from beginning to the end of the chapter.
� �� The in-chapter solved examples are then followed by Previous Years’ C.U. Question Papers (with
solutions). This section is further segregated as- ‘For General Course Students’ and ‘For Honours
Course Students’. These questions will enable students to assess the kinds of questions asked in the
university exams and will also help them in evaluating their conceptual understanding.
� �� Lastly, an exclusive section ‘Special Problems’ has been dedicated for the advance learners. This

� �� Considering the weightage assigned to the theory portion in the university question papers, we have
added an exclusive section ‘Suggested Answers of Short Questions’ at the end of the book. The
answers to the theoretical questions from the previous 7 years’ (2011 to 2017) C.U. Question Papers.
cļǟ!Ƹƛ!ƸŸļ!:ĸŻƽƛƔ
As per the 2017-18 CBCS syllabus prescribed by University of Calcutta, the following two chapters are
exclusive to the current edition.
� �� Chapter-13: Introduction to Accounting Theory
� �� Chapter-14: Introduction to Accounting Standards
Secondly, with the withdrawal of AS-6: Depreciation Accounting and amendments in AS-10: Property,
Plant and Equipment, there was a need to revise the Chapter-9: Depreciation Accounting. Accordingly,
there has been a thoroughly revision of this chapter considering the latest amendments in AS-10.
A number of colleagues, friends and students helped us in the preparation of this book. We thank each and
every one of them.

[email protected] . All suggestions are welcome.

We specially thank Mr. S. Rangarajan for typesetting and formatting this book.
AUTHORS
 Preface to the First Edition

!
taking place worldwide, different universities of India are changing the coment of the undergraduate syllabus
continually in a consistent manner.
In the past an accountant’s job was to report past events, however, nowadays an accountant has to take
"
# $ % '
professionals. Throughout this book, we have tried to give students a thorough knowledge in the techniques

The book has been designed in accordance with the latest syllabus of the University of Calcutta. Utmost
care has been taken to balance the book well, with text and problems. We have included numerous fully
solved problems, interspersed within the text. In addition, a variety of chapter and exercises have been
'
various university question papers till 2009. More than 500 solved problems and 300 exercises have been
incorporated into this text. In addition to that, more than 200 multiple choice questions have been added to
help students clear every concept thoroughly.
AS-2, Valuation of Inventories and AS-9, Revenue Recognition, have been dealt with as per the require-
ments of the syllabus.
'
write to the authors at [email protected]. All suggestions for further improvement in the book are also
welcome.
We thank Mr. S. Rangarjan for typesetting and formatting this book. Our students have always been a
source of inspiration and happiness. They never cease to raise good points. We have tried to incorporate all
such points in this book.
We especially thank Master M.H. Kabir for mapping the newly designed rupee symbol “`” throughout
this book.
AUTHORS
 Syllabus
Calcutta University
CC 1.1 Ch: FINANCIAL ACCOUNTING -- I

Marks Where you can

Unit Topic Details
allotted find in the Book
– Nature of accounting; Users of accounting
information; Qualitative characteristics of
accounting information
– Double entry book keeping system -- Basic
accounting equation, meaning of assets,
Chapter 1
liabilities, equity, revenue and expenses
Chapter 2
– Accounting cycle -- Recording of
Chapter 3
1 Introduction transactions, journal, ledger and preparation 5
Chapter 4
of Trial Balance.
Chapter 5
– Bases of accounting; cash basis and accrual basis.
Chapter 6
– Basic concepts and conventions: entity, money
measurement, going concern, cost, realisation,
accruals, periodicity, consistency, prudence
(conservatism), materiality, matching and full
disclosures.
– Revenue recognition: Meaning of revenue;
objective; timing of recognition. Recognition
of expenses. Chapter 7
– Inventories: meaning. Significance of inventory Chapter 8
valuation. Lower of cost or market value rule;
Inventory ascertainment and reconciliation.
– The nature of depreciation. The accounting
concept of depreciation. Factors in the
measurement of depreciation. Methods of
computing depreciation: straight line method and
2 Concepts for diminishing balance method; Disposal of
Determination Chapter 9
depreciable assets; change in estimate and 15
of Business Chapter 10
method of charging depreciation. Accounting for
Income depreciation:
Asset-depreciation, Asset-provision.
– Reserves and provisions: Meaning; Objective;
Types & Accounting
– Capital and revenue expenditures and receipts:
Chapter 11
general introduction only.
Chapter 12
– Adjustment and rectification
x Syllabus

Concept of accounting theory, relation with

Introduction to
practice; GAAP, Capital ---- Capital maintenance
Accounting Chapter 13
concepts. Limitations of Historic Cost accounting,
Theory
3 Introduction to Fair Value accounting. 10
Introduction to Financial accounting standards: concept, benefits,
Accounting procedure for issuing accounting standards in India. Chapter 14
Standard Need for a global standard, IFRS (concept only).
Preparation of financial statements: of sole
Final Accounts of proprietorship business entities from a trial balance Chapter 15
4 15
Trading Concern -- Manufacturing, Trading, P/L A/c and Balance Chapter 16
Sheet
Financial Preparation of financial statements: a) from
Statement of incomplete records b) of non-profit organisation
Chapter 17
5 Incomplete 10
chapter 18
Records and of
NPO
– Consignment: Basic features; difference
with sales. Recording in the books of
Consignor -- at cost & at invoice price,
Valuation of unsold stock; Ordinary
Accounting for commission. Treatment and valuation of
Special Sales abnormal & normal loss. Special
Transaction commission; Del credere commission (with
and without bad debt) - use of Consignment
Debtors A/c. Recording in the books of
Consignee
– Accounting for sale on approval
Chapter 19
– Concept of sectional balancing, preparation Chapter 20
6 Sectional and Self of control accounts. Self balancing Ledger: 25
Chapter 21
Balancing Ledger advantages; Recording process; preparation Chapter 22
of Adjustment accounts.
– Loss of stock: Physical & ownership
concept; concept of under-insurance and
average clause; computation of claim -- with
Insurance Claim price change; consideration of unusual
for Loss of Stock selling line; price reduction etc.
and for Loss of – Loss of profit: Concept -- insured &
Profit uninsured standing charges, GP rate, short
sales and increased cost of working, average
clause and computation of claim (simple
type)
TOTAL 80
 Brief Contents

1. Introduction to Accounting 1.1 - 1.10

2. Double Entry System 2.1 - 2.10
3. Accounting Cycle 3.1 - 3.44
4. The Trial Balance 4.1 - 4.18
5. Bases of Accounting 5.1 - 5.14
6. Accounting Concepts and Conventions 6.1 - 6.8
7. Revenue Recognition 7.1 - 7.10
8. Inventories 8.1 - 8.28
9. Depreciation Accounting 9.1 - 9.44
10. Reserves and Provisions 10.1 - 10.30
11. Capital and Revenue 11.1 - 11.8

13. Introduction to Accounting Theory 13.1 - 13.4

14. Introduction to Accounting Standard 14.1 - 14.8
15. Final Accounts of Trading Concern 15.1 - 15.108
16. Manufacturing Accounts 16.1 - 16.12

18. Incomplete Records 18.1 - 18.64

19. Consignment Accounts 19.1 - 19.58
20. Accounting for Sale on Approval 20.1 - 20.12
21. Self-Balancing Ledger 21.1 - 21.44
22. Insurance Claims 22.1 - 22.44
Suggested Answers to Short Questions (2011–2016) S.1 - S.26
Suggested Answers to Calcutta University Questions (2017) S.27 - S.50
 Contents

Preface to the Revised Fourth Edition v

Preface to the First Edition vii
Syllabus ix
Brief Contents xi

1. Introduction to Accounting 1.1 - 1.10

Meaning of Accounting 1.1
Objectives of Accounting 1.1
Advantages of Accounting 1.2
Limitations of Accounting 1.2
Meaning of Book-keeping 1.2
Distinction between Book-keeping and Accounting 1.3
Evolution of Accounting 1.4
' * 1.4
Financial Accounting 1.4
Cost Accounting 1.5
Management Accounting 1.5
Social Accounting 1.5
Human Resource Accounting 1.5
National Accounting 1.5
Distinction between Financial Accounting and Management Accounting 1.6
Users of Accounting Information 1.6
Qualitative Characteristics of Financial Statements 1.7
Understandability 1.8
Relevance 1.8
Reliability 1.8
Comparability 1.9
Key Points 1.9
Theoretical Questions 1.9
Objective Questions 1.10
Guide to Answers 1.10

2. Double Entry System 2.1 - 2.10

Introduction 2.1
Features of Double Entry System 2.1
xiv Contents

Advantages of the Double Entry System 2.1

Disadvantages of the Double Entry System 2.2
Accounting Equation 2.2
Concept of Debit, Credit and Duality 2.2
Elements of Financial Statements 2.6
+ 2.6
Assets 2.7
Liability 2.7
Recognition of the Elements of Financial Statements 2.7
Recognition of Assets 2.7
Recognition of Liabilities 2.7
Recognition of Income 2.7
Recognition of Expenses 2.7
Measurement of Elements of Financial Statements 2.8
Key Points 2.8
Theoretical Questions 2.8
Objective Questions 2.8
Practical Questions 2.9
Guide to Answers 2.10

3. Accounting Cycle 3.1 - 3.44

Accounting Cycle 3.1
Source Documents 3.2
Invoices 3.2
Credit Note 3.2
Voucher 3.3
Features of a Voucher 3.3
Preparing a Voucher 3.3
Meaning of Transaction 3.5
Meaning of Event 3.5
< 3.6
Rules for Determining Cash or Credit Transaction 3.6
< * 3.7
! < * 3.7
< * 3.9
Rules for Debit and Credit (Traditional) 3.10
Journal and Ledger 3.11
The Journal and its Nature 3.11
Ruling of a Journal 3.11
Simple and Compound Journal Entries 3.13
Subdivision of Journal 3.15
The Ledger 3.15
 Contents xv

< = > ? 3.15

Subdivisions of Ledger 3.16
Standard Form of Ledger Account 3.17
Running Balance form of Ledger Account 3.17
Sequence and Numbering of Ledger Accounts 3.17
Posting 3.18
The Mechanics of Posting 3.18
Balancing Ledger Accounts 3.18
Purchases Day Book 3.25
Trade Discount 3.26
Posting the Purchases Day Book into the Ledger 3.27
Sales Day Book 3.28
Procedure for Writing up the Sales Day Book 3.28
Sales Book with VAT Column 3.29
Posting the Sales Day Book into the Ledger 3.30
Purchases Returns Book 3.31
Posting the Purchases Returns into the Ledger 3.31
Debit Note 3.32
Credit Note 3.32
Sales Returns Book 3.33
Posting the Sales Returns into the Ledger 3.33
Journal Proper or General Journal 3.34
Opening Entries 3.34
Closing Entries 3.35
Transfer Entries 3.36
Y Z Z 3.36
Adjusting Entries 3.36
Credit Purchase of Assets 3.38
Credit Sale of Worn-Out or Obsolete Assets 3.38
Credit Purchase of Stationery 3.38
Key Points 3.38
Theoretical Questions 3.38
Objective Questions 3.39
Practical Questions 3.40
Guide to Answers 3.44

4. The Trial Balance 4.1 - 4.18

Meaning of Trial Balance 4.1
Characteristics of a Trial Balance 4.2
Objectives of Drawing up a Trial Balance 4.2
Defects of a Trial Balance 4.2
Construction of a Trial Balance 4.2
xvi Contents

Errors Disclosed by a Trial Balance 4.6

Errors Not Disclosed by a Trial Balance 4.6
Steps to Detect Errors through a Trial Balance 4.7
Suspense Account 4.8
Preparation of the Trial Balance from Given Ledger Balances 4.8
Some Important Items 4.8
Closing Stock 4.8
Cost of Goods Sold 4.9
Carriage Inwards and Carriage Outwards 4.9
Returns Inwards and Returns Outwards 4.9
Correction of Trial Balance 4.10
The Adjusted Trial Balance (Recasting of a Trial Balance) 4.12
Key Points 4.14
Theoretical Questions 4.15
Objective Questions 4.15
Practical Questions 4.16
Guide to Answers 4.18

5. Bases of Accounting 5.1 - 5.14

Cash Basis of Accounting 5.1
Features 5.1
Advantages 5.1
Disadvantages 5.2
Computation of Net Income under Cash Basis 5.2
Accrual Basis of Accounting 5.2
Features 5.2
Advantages 5.3
Disadvantages 5.3
Distinction between Cash Basis and Accrual Basis 5.3
Computation of Net Income under Accrual Basis 5.3
Mixed Basis of Accounting 5.4
Features 5.4
Computation of Net Income under Mixed Basis 5.4
< [ < \ [ * Basis 5.8
< [ * \ [ < \ 5.10
Journal Entries for Conversion of Cash Basis Accounting into Accrual Basis Accounting 5.12
Key Points 5.13
Theoretical Questions 5.13
Objective Questions 5.13
Practical Questions 5.14
Guide to Answers 5.14
 Contents xvii

6. Accounting Concepts and Conventions 6.1 - 6.8

Accounting Concepts and Conventions 6.1
Basic Concepts and Conventions 6.1
Business Entity Concept 6.1
Money Measurement Concept 6.2
Going Concern Concept 6.2
Historical Cost Concept 6.3
Realisation Concept 6.3
Accrual Concept 6.4
Periodicity Concept 6.4
Consistency Concept 6.4
Prudence (or Conservatism) Concept 6.5
Materiality Concept 6.5
Matching Concept 6.6
Full Disclosure 6.6
Substance over Form 6.6
Key Points 6.7
Theoretical Questions 6.7
Objective Questions 6.7
Guide to Answers 6.8

7. Revenue Recognition 7.1 - 7.10

Introduction 7.1
Objectives of Revenue Recognition 7.1
Accounting Standard [AS - 9: Revenue Recognition] 7.2
Scope 7.2
+ 7.2
Sale of Goods 7.3
Transfer of Legal Title 7.3
Rendering of Services 7.4
Proportionate Completion Method 7.4
Completed Service Contract Method 7.5
Interest, Royalty and Dividends 7.5
Disclosure 7.5
' Z_ 7.5
Recognition of Expenses 7.8
Key Points 7.9
Objective Questions 7.9
Guide to Answers 7.10

8. Inventories 8.1 - 8.28

Introduction 8.1
Objectives of Accounting for Inventories 8.1
Effects of Errors in Valuing Inventory 8.2
xviii Contents

Accounting Standard [AS-2 : Valuation of Inventories] 8.2

Meaning of Important Terms 8.2
Measurement of Inventories 8.2
Cost of Inventories 8.3
Cost of Purchase 8.3
Cost of Conversion 8.3
Joint Products and By-products 8.4
Excise Duty on Finished Goods 8.5
Cost Excluded from Inventories 8.5
Cost Formulas 8.6
' ` ! 8.6
First In First Out Method (FIFO) 8.6
Techniques for the Measurement of Cost-Standard Cost Method and the Retail Method 8.7
Standard Cost Method 8.7
The Retail Method 8.7
Net Realisable Value (NRV) 8.7
Review Items Individually 8.7
Contract Price and Market Price 8.8
No Write Down when Finished Goods will be Sold at Cost or Above Cost 8.9
Disclosure 8.9
General Illustrations 8.10
Accounting for Inventories 8.13
Perpetual Inventory Method 8.13
Periodic Inventory Method 8.14
Recording Inventory Acquisitions and Sales 8.14
Recording Transaction in Stores Ledger/Stock Cards 8.15
Problems of Stock Taking 8.18
Key Points 8.24
Theoretical Questions 8.24
Objective Questions 8.24
Practical Questions 8.26
Guide to Answers 8.28

9. Depreciation Accounting 9.1 - 9.44

Nature of Depreciation 9.1
Concept of Depreciation 9.1
Accounting Standard AS-10 : Property, Plant and Equipment 9.2
Needs for Providing Depreciation 9.2
Factors in the Measurement of Depreciation 9.3
Meaning of Cost of the Asset 9.3
Element of Cost 9.3
 Contents xix

Useful Life of the Asset 9.3

Residual Value of the Asset 9.4
Methods of Computing Depreciation 9.5
Straight Line/Equal Instalment Method 9.5
Diminishing Balance Method 9.8
Distinction between Straight Line and Diminishing Balance Methods 9.9
Charges for Depreciation and Materiality Concept 9.11
[ = + z_ * 9.11
When no Provision for Depreciation Account is Maintained 9.11
When Provision for Depreciation Account is Maintained 9.16
Change in the Method of Depreciation 9.19
Change in Accounting Estimates 9.19
Sinking Fund Method or Depreciation Fund Method 9.26
Insurance Policy Method 9.29
Sum-of-the-Years’ Digits Method 9.30
Annuity Method 9.31
Revaluation Method 9.32
Depletion Method 9.33
Machine Hour Rate Method 9.34
Production Units Method 9.35
Depreciation and Repairs Fund Method 9.35
Revision of the Estimated Useful Life 9.37
Depreciation on Addition or Extension of the Asset 9.37
Change in the Historical Cost 9.38
Depreciation of Revalued Assets 9.38
` + ' z ? 9.39
Key Points 9.39
Theoretical Questions 9.39
Objective Questions 9.40
Practical Questions 9.41
Guide to Answers 9.44

10. Reserves and Provisions 10.1 - 10.30

Meaning of Reserve 10.1
Types of Reserves 10.1
Meaning of Reserve Fund 10.2
Distinction between Provisions and Reserves 10.2
Distinction between Capital Reserve and Revenue Reserve 10.2
Sinking Funds 10.3
Difference between a Sinking Fund to replace an Asset and
Sinking Fund to Repay a Liability 10.3
Meaning of Provision 10.3
xx Contents

Accounting for Provision for Bad Debts 10.4

First Method 10.5
Second Method 10.12
Provision for Discount on Debtors 10.15
Reserve for Discount on Creditors 10.18
Recovery of Bad Debts 10.19
Treatment of Bad Debt Recovery in the Books of the Buyer 10.19
Key Points 10.27
Theoretical Questions 10.27
Objective Questions 10.27
Practical Questions 10.28
Guide to Answers 10.30

11. Capital and Revenue 11.1 - 11.8

Meaning of Capital Expenditure 11.1
Meaning of Revenue Expenditure 11.1
Necessity for Distinction between Capital Expenditure and Revenue Expenditure 11.2
Distinction between Capital Expenditure and Revenue Expenditure 11.2
Rules for Determining Capital Expenditure 11.2
Examples of Capital Expenditure 11.3
Rules for Determining Revenue Expenditure 11.3
Examples of Revenue Expenditure 11.4
Capital and Revenue Receipts 11.4
< Y [ 11.4
Capital and Revenue Losses 11.5
Key Points 11.8
Theoretical Questions 11.8
Practical Questions 11.8
Guide to Answers 11.8

Introduction 12.1
Types of Errors 12.1
Errors of Omission 12.2
Errors of Commission 12.2
Y Errors before the Preparation of the Trial Balance 12.3
Y \
before the Preparation of Final Accounts 12.5
Suspense Account 12.5
Y Preparation of Final Accounts 12.26
Key Points 12.36
Theoretical Questions 12.36
 Contents xxi

Objective Questions 12.36

Practical Questions 12.37
Guide to Answers 12.42

13. Introduction to Accounting Theory 13.1 - 13.4

Introduction 13.1
Generally Accepted Accounting Principles (GAAP) 13.1
Capital Maintenance Concepts 13.2
Limitations of Historical Cost Accounting 13.3
Fair Value Accounting 13.3
Introduction 13.3
+ 13.3
Features 13.4
Advantages 13.4
Limitations 13.4
Current Practice in India 13.4
Theoretical Questions 13.4

14. Introduction to Accounting Standard 14.1 - 14.8

Introduction 14.1
Nature 14.1
Scope 14.2
Purposes 14.2
Accounting Standard Board (ASB) 14.3
Procedure for Issuing Accounting Standards 14.3
National and International Accounting Authorities 14.3
Adoption of International Financial Reporting Standard (IFRS) 14.4
Obligation to Comply with Indian Accounting Standards (Ind AS) 14.6
\ * < `zY' 14.6
List of Current Accounting Standards 14.7
Theoretical Questions 14.8

15. Final Accounts of Trading Concern 15.1 - 15.108

Introduction 15.1
Trading Account 15.2
Features of Trading Account 15.2
Needs of Preparing Trading Account 15.2
Style of a Trading Account 15.2
Trading Account Items 15.3
Closing Entries 15.3
Some Important Items 15.6
Carriage Inwards/Carriage Outwards 15.6
[ | ' 15.6
xxii Contents

Discount 15.6
[ = * 15.7
z [ = * 15.8
* [ = * 15.8
[ = * ` 15.10
Closing Entries 15.14
\ [ = * 15.14
Balance Sheet 15.15
Functions of a Balance Sheet 15.15
\ ' [ = * }Y 15.15
Uses of the Balance Sheet 15.16
Limitations of the Balance Sheet 15.16
+ [ = * \ ' 15.16
Balance Sheet Formats 15.16
Horizontal (Traditional) Format 15.16
Arrangement of Assets and Liabilities 15.16
Vertical Format 15.17
Balance Sheet—A Statement of Assets, Liabilities and Capital 15.18
* < 15.18
= < 15.20
Capital—A Liability of Business 15.21
Adjustments 15.21
Goods Distributed as Free Samples 15.21
Income Tax 15.21
Advance Tax 15.22
Interest on Advance Tax 15.22
Drawings Made by the Proprietor 15.22
Mutual Indebtedness 15.23
Debtors Arising Out of Dishonour of Cheques or Bills 15.23
Abnormal Loss of Stock by Accident [E.g., By Fire] 15.23
Goods Sent on Approval Basis 15.23
Goods Received on Approval Basis 15.24
Interest on Loan—Not yet Paid—Fully or Partly 15.24
Interest on Capital 15.24
Interest on Drawings 15.25
Goods and Services Tax (GST) 15.25
Provident Fund 15.25
Closing Stock 15.26
Suggested Steps for Preparation of Final Accounts 15.28
Advanced Adjustments 15.56
Pre-payment and Outstanding 15.56
Inventories 15.57
Depreciation 15.58
 Contents xxiii

Commission to Manager 15.59

Stationery Included in Opening Stock and Closing Stock 15.60
= [ ' Z_ * 15.60
Goods Sent on Consignment 15.61
[ = > € 15.62
Petty Cash 15.64
Key Points 15.93
Theoretical Questions 15.93
Objective Questions 15.93
Practical Questions 15.95
Guide to Answers 15.108

16. Manufacturing Accounts 16.1 - 16.12

Introduction 16.1
The Cycle of Production 16.1
Elements of Cost 16.2
Types of Cost in Manufacturing Account 16.2
The Format of a Manufacturing Account 16.2
Valuation of Stocks in Manufacturing Account 16.3
Distinction between Trading Account and Manufacturing Account 16.3
! * ' ! [ 16.6
Z [ < ' 16.7
Key Points 16.8
Theoretical Questions 16.8
Objective Questions 16.9
Practical Questions 16.10
Guide to Answers 16.12

Introduction 17.1
z  "[ | 17.1
The Constitution of the Organisation 17.2
Composition of Management Committee 17.2
<  " | 17.2
Accounting Records 17.3
Non-accounting Records 17.3
+  "[ | [ " | 17.4
Financial Statements 17.4
Receipts and Payments Account 17.4
Income and Expenditure Account 17.5
Distinction between the Receipts and Payments Account and
the Income and Expenditure Account 17.6
xxiv Contents

Distinction between the Income and Expenditure Account and

[ = * 17.6
Balance Sheet 17.7
*  "[ | 17.7
Capital Fund 17.7
Donation 17.7
Legacy 17.7
Subscriptions 17.7
Sectional Subscriptions 17.7
Life Membership 17.7
Honorarium 17.8
' `  " | 17.8
z ` *  " | 17.8
Membership Subscriptions 17.8
Donation 17.11
Entrance or Admission Fee 17.11
Life Membership Fee 17.11
Legacy 17.12
Restaurant or Bar Trading 17.13
Other Club Activities 17.13
Fund Based and Non-Fund Based Accounting 17.13
Special Kinds of Funds 17.13
Preparation of Income and Expenditure Account and Balance Sheet
when Trial Balance and other Information are Given 17.14
Preparation of Income and Expenditure Account and Balance Sheet
when Receipts and Payments Account and other Information are Given 17.16
Preparation of Income and Expenditure Account and Balance Sheet
from Incomplete Records 17.45
Preparation of Receipts and Payments Account, Income and Expenditure
Account and Balance Sheet when Ledger Balances and other Information are Given 17.49
Preparation of Receipts and Payments Account when Income and
Expenditure Account, Balance Sheet and other Information are Given 17.52
Preparation of Opening and Closing Balance Sheets when Receipts and
Payments Account and Income and Expenditure Account are Given 17.55
Key Points 17.58
Theoretical Questions 17.58
Objective Questions 17.59
Practical Questions 17.59
Guide to Answers 17.70

18. Incomplete Records 18.1 - 18.64

Introduction 18.1
Features of Incomplete Records (Single Entry System) 18.1
Limitations of Incomplete Records (Single Entry System) 18.2
Difference between Double Entry System and Single Entry System 18.2
* [ = 18.2
 Contents xxv

The Transaction Approach 18.2

The Balance Sheet Approach 18.3
Final Statement of Affairs 18.5
Difference between Statement of Affairs and Balance Sheet 18.5
Single Entry System as Applied to Partnerships 18.11
Preparation of Final Accounts from Incomplete Records 18.14
Calculation of Missing Figures 18.15
Key Points 18.53
Theoretical Questions 18.53
Objective Questions 18.53
Practical Questions 18.54
Guide to Answers 18.64

19. Consignment Accounts 19.1 - 19.58

Introduction 19.1
Economics of Consignment 19.1
Distinction between Sale and Consignment 19.1
Procedure for Consignment Transactions 19.2
Entries in the Books of the Consignor 19.3
Cost Price Method 19.4
Incomplete Consignment and Valuation of Closing Stock 19.6
Valuation of Unsold Stock 19.6
Entries in the Books of the Consignee 19.9
Credit Sales and Del Credere Commission 19.11
Treatment of Discount on Bills in Consignment Account 19.14
Advance Made by the Consignee 19.14
When an Advance is not given as a Security 19.14
When an Advance is given as a Security of the Goods 19.15
Loss of Goods on Consignment 19.17
Normal and Abnormal Losses Simultaneously 19.20
Overriding Commission 19.27
Return of Goods from the Consignee 19.30
Invoice Price Method 19.31
Invoice Price—Memorandum Column Method 19.35
Correction of Errors 19.49
Key Points 19.52
Theoretical Questions 19.52
Objective Questions 19.53
Practical Questions 19.53
Guide to Answers 19.58

20. Accounting for Sale on Approval 20.1 - 20.12

Introduction 20.1
Economics of Sale or Return 20.2
Accounting Record 20.2
When the Business Sends Goods Casually on Sales or Return 20.2
xxvi Contents

When the Business Sends Goods Frequently on Sale or Return 20.7

When the Business Sends Goods Numerously on Sale or Return 20.8
Key Points 20.10
Theoretical Questions 20.10
Objective Questions 20.10
Practical Questions 20.11
Guide to Answers 20.12

21. Self-Balancing Ledger 21.1 - 21.44

< = 21.1
Sectional Balancing System 21.2
Temporary Adverse Balances 21.3
Purposes of Using Control Accounts 21.3
Self-Balancing System 21.8
Books of Original Entry used for Self Balancing Debtors Ledger 21.9
Books of Original Entry used for Self-balancing Creditors Ledger 21.10
Advantages of Self-Balancing Ledger 21.11
Distinction between Self-Balancing Ledger and Sectional Balancing Ledger 21.11
Temporary Adverse Balances 21.15
More than One Debtors Ledger 21.17
Transfer between Subsidiary Ledgers 21.19
Y Z Relating to Self-Balancing System 21.31
Balancing and Reconciling Control Accounts 21.33
Key Points 21.36
Theoretical Questions 21.36
Objective Questions 21.36
Practical Questions 21.38
Guide to Answers 21.43

22. Insurance Claims 22.1 - 22.44

Introduction 22.1
Types of Claims 22.1
Loss of Stock Policy 22.2
Ascertainment of the Value of Stock on the Date of Fire 22.2
Ascertainment of Actual Amount of Claim to be Lodged 22.3
Average Clause 22.6
Poor Selling Goods 22.15
= [ [ 22.27
Some Important Terms/Expressions 22.28
Procedures to Ascertain Amount of Claim 22.29
Key Points 22.38
Theoretical Questions 22.39
Objective Questions 22.39
Practical Questions 22.39
Guide to Answers 22.43
Suggested Answers to Short Questions (2011–2016) S.1 - S.26
Suggested Answers to Calcutta University Questions (2017) S.27 - S.50
 1
Introduction to Accounting
Meaning of Accounting
Accounting may be defined as the process of collecting, recording, summarising and communicating financial
information. Accounting is an art of recording, classifying and summarising in a significant manner and in
terms of money, transactions and events which are, in part at least, of a financial character, and interpreting
the results thereof.
Accounting Principles Board (APB) defines accounting in the following words : ‘Accounting is a service
activity. Its function is to provide quantitative information primarily financial in nature, about economic
entities that is intended to be useful in making economic decisions in making reasoned choices among
alternative courses of action. Accounting includes several branches, e.g., financial accounting, manage-
rial accounting and government accounting’.
Accounting accumulates, measures and communicates numbers and measurable quantities of economic
information about an enterprise. Accumulation refers to recording and classifying data in journals and ledgers.
Measurement refers to the quantification of business transactions that have occurred, or that may occur.
Communication refers to supply of reliable information to users of accounting information.

Objectives of Accounting
The objectives of accounting are :
(i) To keep a systematic record of financial transactions that affect the business enterprise.
(ii) To ascertain the profits earned or losses incurred by the business unit during a particular accounting
period.
(iii) To ascertain the financial position of the business unit at the end of the accounting period.
(iv) To exercise control over business assets and properties.
(v) To facilitate business decision-making.
1.2 Introduction to Accounting

Advantages of Accounting
The advantages of accounting are :
(i) It provides information useful for making economic decisions.
(ii) It serves primarily those users who have limited authority, ability or resources to obtain information
and who rely on financial statements as their principal sources of information about an enterprise’s
economic activities.
(iii) It provides information useful to investors and creditors for predicting, comparing and evaluating
potential cash flows in terms of amount, timing and related uncertainty.
(iv) It supplies information useful in judging the management’s ability to utilise enterprise resources
effectively in achieving primary enterprise goals.
(v) It provides factual and interpretative information about transactions and other events which are useful
for predicting, comparing and evaluating the enterprise’s earning power.

Limitations of Accounting
The limitations of accounting are :
(i) Accounting is historical in nature, it does not reflect the current financial position or worth of a
business.
(ii) The Profit and Loss Account tends to match current revenues with historical costs (expenses) rather
than current costs.
(iii) Accounting statements do not show the impact of inflation.
(iv) The Profit and Loss Account does not reflect those increases in net asset values which are not
considered to be realised.
(v) Accounting principles are not static ----alternative accounting procedures are often equally acceptable.
Therefore, accounting statements do not always present comparable data.

Meaning of Book-keeping
Book-keeping is an activity concerned with the recording of financial data related to business operations in a
significant and orderly manner. Book-keeping is the record-making phase of accounting. Accounting is based
on a careful and efficient book-keeping system.
The main purpose of accounting for business is to ascertain profit or loss for the accounting period. In an
accounting period, there may be numerous financial transactions involved in the business. Without a proper
method of recording transactions, it is not possible to remember the various financial receipts and payments
taking place during a period of time.
The essential idea behind maintaining book-keeping records is to show correct position regarding each head
of income and expenditure. A business may sell goods on credit as well as in cash. When the goods are sold
on credit, a record must be kept of the person owing money. The owner of the business may like to know, from
time to time, what amount is due on credit sales and from whom.
Likewise, a business makes several payments on account of various expenses at regular intervals. If proper
record is not maintained, it is not possible to get details of the transactions in regard to the expenses.
At the end of the accounting period, the owner wants to know how much profit has been earned or loss has
been incurred during the course of the period. For this, a lot of information is needed which can be gathered
from a proper record of the transactions. Therefore, book-keeping, the proper maintenance of books of account,
is indispensable for any business.
The main objectives of book-keeping are to :
1. have a permanent record of each transaction of the business and to show its financial effect on the
business.
2. ascertain the combined effect of all the transactions made during an accounting period upon the
financial position of the business as a whole.
 Financial Accounting - I 1.3

Accountancy and Accounting

The word ‘accountancy’ signifies, more or less, a branch of knowledge, which may be referred to as a
subject of study. Accountancy is often used merely as a substitute for accounting, but it is technically
incorrect. Accountancy is the activity of preparing the financial records and statements of organisations.
Accounting is the subject of the process of recording and analysing financial information so as to maximise
the value of the information produced. Accountancy is the art, occupation or profession of the accountant,
whereas accounting refers to the process or system of accounting. Although accountancy may refer to the
entire aspect of theory and practice, it is less frequently used. On the other hand, accounting is the practical
application of those principles and techniques, contained in the broad framework of accountancy with
preferred usage.
From the above, it can be observed that while accounting is mainly the application of the theory,
accountancy covers the dual aspect of theory and practice. Therefore, accountancy is a whole of which
accounting is a part.

Distinction between Book-keeping and Accounting

Book-keeping should not be confused with accounting. Persons with little knowledge of accounting may fail
to understand the difference between book-keeping and accounting. Therefore, it is useful to make a distinction
between the two. Accounting is a broad subject. It calls for a greater understanding of records obtained from
book-keeping and an ability to analyse and interpret the information provided by book-keeping records.
Book-keeping is a small part of the field of accounting and probably the simplest part, just as arithmetic is a
small part of the broad discipline of mathematics.
The main distinction between the two is that where book-keeping is the recording phase, accounting is
concerned with the summarising phase of an accounting system. Therefore, the process of accounting begins
where the book-keeping process ends. Accounting includes not only the maintenance of accounting records,
but also the preparation of the following two financial statements:
1. Trading, and Profit and Loss Account. (How well did the business do during an accounting period ?).
2. Balance Sheet. (How does the business stand on the last day of the accounting period ?).
The distinction between the two are as follows :
Book-keeping Accounting
1. It is the recording phase of an accounting system. 1. It is the summarising phase of an accounting
system.
2. It is the basis of accounting. 2. It is the basis for financial data.
3. Persons responsible for book-keeping are called 3. Persons responsible for accounting are called
book- keepers. accountants.
4. It does not require any special skill or knowledge. 4. It requires special skill and knowledge.
5. Personal judgement of the book-keeper is not 5. Personal judgement of the accountant is essential.
required. For example, at the time of making provision for
bad debts, personal judgement is necessary.
6. Financial statements are not prepared from book- 6. Fin an cial statements are prepared from
keeping records. accounting records.
7. It does not give the complete picture of the 7. It gives the complete picture of the financial
financial condition of the business unit. condition of the business unit.
8. It does not help in complying with legal 8. Legal formalities can be complied with the help
formalities. of accounting.
9. It does not provide any information for taking 9. It provides information for taking managerial
managerial decisions. decisions.
10. It has no branch. 10. It has several branches, e.g., financial accounting,
cost accounting, management accounting, etc.
1.4 Introduction to Accounting

Evolution of Accounting
No social study has ever been static----it has always evolved. Necessarily, the present-day shape and contents
of accounting are a product of history.
The origin of accounting as a social study can be traced back to very ancient days. Indeed, it is as old as the
beginning of the use of money itself. Even under the barter system, some primitive form of accounting existed.
For, otherwise, how could loss and gain have been calculated? The object of gain has always been the driving
force of any exchange and this gave birth to the need for accounting.
But, till the 13th century, the mode of keeping accounts was primitive. Books of business were no more
than mere note book transactions. A French merchant wrote in his book: ‘Lent 10 gold coins to a man last year,
I forgot his name’. In Europe, calculations were made largely in Roman numerals, and sums were very often
wrong. Long divisions were regarded as something of a mystery, and the use of zero was not clearly
comprehended.
Is it surprising, therefore, that a system of accounting, as we know, could not have been developed?
However, it did develop in the fifteenth century and its genesis can be traced to Double Entry Bookkeeping
which is said to have been fashioned by Fra Luca Pacioli (about 1445 -- 1520), the multi-talented mathema-
tician and philosopher of Venice. His treatise Summa De Arithmatica, Geometrica, Preportioni at Prepor-
tionalita was published in 1494. (However, Pacioli is not regarded as the inventor of the system; he is said to
have just collated the different aspects of it in a comprehensive tract).
Of course, for a considerable time, the Double Entry System remained ignored in Europe; the people thereof
continued following what is called Stewardship Accounting, the method of keeping accounts of household
expenses followed by stewards. (In our country, it may be called the munim system of accounting. For it was
the munims who kept accounts of big households).
When, with the advent of joint stock companies, ownership was separated from the management, the idea
of financial accounting based on the Double Entry Principle came to be recognised and was valued as a principle
of action. The shareholders’ and others’ interests were to be safeguarded; they were to be acquainted with the
performance of the companies. The need was statutorily recognised, and there emerged as an information
system for the investors and others such statements as Balance Sheet, Profit and Loss Account, etc. By and by,
the dimension of this financial information system expanded and it came to be all-pervasive.
Since business and other concerns operate in the social setting, evolution of accounting could not come to
a halt just at providing information to the investors and managers alone. Social cost as well as social benefit
had to be assessed. This brought into being social accounting, an important adjunct to the system of measuring
and assessing. Economic activities, which in economic parlance, are described as ‘activities performed for
making a living’, and which again, in money-economy are nothing other than money-earning and money-
spending activities.

Subfields of Accounting
1. Financial Accounting
Financial accounting is that part of accounting which is mainly concerned with the historical, custodial and
stewardship aspects of external reporting to shareholders, government and other users of accounting informa-
tion outside the business entity.
Financial accounting emphasizes the stewardship aspects of accounting rather than the control or decision-
making aspects of accounting. It is the recording and processing of financial data affecting the business unit,
which relates to the past and is generally for one year. The end-product of financial accounting is the Profit
and Loss Account for the period ended (which shows the profit earned or losses incurred) and the Balance
Sheet as on the last day of the accounting period (which shows the financial position). The preparation of the
financial accounting is based on generally accepted accounting principles enunciated by the accounting
profession and is heavily constrained by legal regulations and accounting standards.
Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:
Annikki häntä lähtövalmistuksissa: lämmittää veljelleen mainion
kylvyn ja kantaa hänelle päälle pantaviksi parhaat juhlavaatteet, jotta
Ilmarinen ainakin »ulkonaisen ihmisen» puolesta voisi menestyksellä
kosijana esiintyä. Vireää Annikki-siskoaan sai siis Ilmarinen
pääasiassa kiittää siitä, että tosiaan joutui tielle ja voitti Pohjan
neidon. Hänessä on Kalevala luonut perin herttaisen kuvan veljensä
onnea valvovasta sisaresta.

Annikin virkkua sukua on »Pohjan piika pikkarainen, joka jo aikoja

ennen auringon nousua, »kukonki kurahtamatta» ennättää toimitella
paljon talousaskareita. Hänpä se keksii aamulla varhain
Väinämöisenkin Pohjolan rannalla itkeä juorottamassa ja toimittaa
siitä heti tiedon Louhelle. Hän se myös ketteränä ja nopsana
toimittaa Louhen lukemattomat hääkutsut perille. Samanlainen nöyrä
ja vikkelä tyttö on kainon Marjatan »pienin piika» Piltti, joka »utuna
ulos menevi, savuna pihalle saapi» etsimään Marjatta raukalle
kylältä kylpyä, kun ankara äiti ja isä, luullen tyttärensä joutuneen
huonoille jäljille, sen häneltä kotona kiroten kieltävät.

Kalevalan hienoin ja naisellisin naiskuva on epäilemättä

Joukahaisen nuori sisar Aino, joka tietämättään, tahtomattaan
luvataan vanhalle Väinämöiselle. Oman kainon naissydämen nuori
iemmenkaipuu ja valintavapaus joutuu siten ankaraan ristiriitaan
äidin tahdon ja lapsellisen kuuliaisuustunteen kanssa, ja siihen
ristiriitaan hentoinen Aino sortuu. Kuten Kullervossa miehen kuvaa
Kalevala Ainossa naisen, neitosen, traagillista kohtaloa. Elämän ja
kohtalon myrskyt musertavat Kullervon, miehen ja sankarin; Ainon
tuhoavat oman sydämen herkkätuntoiset ristiriidat.

Kun Aino saa tietää että veli on luvannut hänet »Väinämöiselle

varaksi» ja näkee äitinsä siitä riemastuvan, koskee se kipeästi hänen
herkkään mieleensä. Lapsen velvollisuus vaatisi tottelemaan äitiä,
mutta toisella puolella on oman sydämen epäävä ääni, joka ei voi
sallia, että neitoa vain kauppatavarana pidetään, neidon itsensä
mieltä kysymättä. Siitä johtuu Ainon ajatuksiin auttamaton ristiriita,
joka ne lopulta vallan samentaa. Kun sitten Väinämöinen lehdossa
tapaa hänet ja kohtelee häntä kuin varmaa omaisuuttaan, heittää
hän heti maahan Väinämöisen ihailemat korunsa, pitäen niitä siten
juurikuin saastutettuina, ja rientää itkien kotiin. Muille hän ei tahdo
ilmaista korujensa katoamisen todellista syytä; vasta äidille, ainoalle
uskotulle näin arassa asiassa, hän kertoo Wäinämöisen rohkeat
kosiskelut. Hyvää tarkoittava, mutta lyhytnäköinen äiti lohduttelee
Ainoa parhaansa mukaan ja käskee hänen kadotettujen sijaan
pukemaan ylleen äidin säästämät kalliit korut, luullen Ainon niistä
lohtua saavan. Mutta turhaan! Ainon neitseellisen sydämen
sopusointu on särkynyt; itku ja valitus vain on hänen lohduttajansa.
»Mieli ei tervoa parempi, syän ei syttä valkeampi», hän sanoo
itsestään. Kun äiti vihdoin tarkemmin tiedustelee tuon jatkuvan itkun
syytä, silloin Aino vasta suoraan sanoo katkeran surunsa johtuvan
siitä, että äiti oli luvannut ja käskenyt hänet, hänen mieltään
kuulematta, »vanhalle varaksi, ikäpuolelle iloksi». Parempi muka olisi
ollut käskeä hänet suorastaan »alle aaltojen syvien sisareksi
Siikasille». Näin Ainon mieli aivankuin vaistomaisesti vetää häntä
veteen — rauhaan ja vapauteen.

Tuska ja suru vie häneltä mielen tasapainon ja itsensä

määräämisvallan. Hän toimii nyt aivan koneellisesti, vaistomaisesti.
Hän menee aittaan, pukee yllensä äidin tarjoamat korut ja lähtee
sitten, juurikuin kuololle vihittynä ja koristettuna, harhailemaan
tarkoituksettomasti pitkin saloja. Kuoleman vapauttava ajatus täyttää
hänen sumenneen mielensä; veden väljät ja vapaat tilat
houkuttelevat Ainoa sinne suruansa unhottamaan. Ja niin
vastustamattomaksi käy tämä houkutus, että Aino, nähdessään
vedenneitojen vapaina ja iloisina kisailevan läikkyvillä laineilla,
rientää suoraan heidän huolettomaan joukkoonsa veden viileään
syliin mieltään viihdyttämään ja sinne hukkuu. Se ei ollut pelkkä
tapaturma; se oli johdonmukainen tulos Aino raukan hennon ja
tunteellisen sydämen ristiriidoista. Rauhaton, maailman kanssa
epäsointuun joutunut sydän löytää levon kuolon viileässä sylissä,
joka hänelle aivankuin itsestään suurena ja sovittavana avautuu.

Näin olemmekin tarkastelleet Kalevalan kaikki huomattavammat

naiskuvat. Näihin voitaisiin lisätä vielä esim. rehevä Osmotar, »oluen
seppä», tuo taitava ja toimekas emännöitsijä ja oivallisen oluen
valmistaja, joka myöskin Pohjan neitiä perinpohjin neuvoo ja
opastaa, kuinka hänen tulee miehelässä käyttäytyä; »ruma
Ruotuksen emäntä», joka ylpeänä kädet puuskassa »liehoi sillan
liitoksella, laahoi keskilattialla» ja ynseästi tiuskuu avunanojalle;
lopuksi onneton Kullervon sisar, joka sukunsa surkean kohtalon
vainoamana ensin eksyy metsään, kotiin osaamatta, sitten Kullervon
korujen ja kultien sokaisemana tietämättään yhtyy veljeensä ja
vihdoin, saatuaan tietää asian oikean laidan, sovittaa kauhean
rikoksensa hyppäämällä kuohuvaan koskeen, jossa »löyti turvan
Tuonelassa, armon aaltojen seassa».

Mutta näiden ihmisellisten naiskuvien lisäksi tuo Kalevala vielä

eteemme lukemattoman joukon yliluonnollisia naisolentoja, jotka
monella eri tavalla joutuvat kosketuksiin ihmisten kanssa. Meillä on
Kalevalassa määrättömästi luonnottaria, ilmattaria, sotkottaria,
vedenneitoja, tuulettaria, puuttaria, metsänneitoja ja sinipiikoja,
manattaria j.n.e. On siellä Vellamo, »veden emäntä», on Mielikki,
»Tapiolan tarkka vaimo», on Tellervo, Tuulikki ja muut »utupaidat,
hienohelmat» metsänjumalan Tapion kepeät tyttäret — niin, koko
luonto on täynnä kaikenlaisia hengettäriä ja haltiattaria sitä
elävöittämässä ja somistamassa.

Lopuksi emme saa unhottaa Kalevalan ihania häärunoja, joissa

naisilla on niin tärkeä sija. Ne tosin eivät vie Kalevalan varsinaista
toimintaa eteenpäin, mutta niiden puhtaasti lyyrillinen, idyllinen
kauneus on verraton. Kaikki perhe- ja avioelämän suhteet tuodaan
niissä havainnollisesti esiin. Aluksi Pohjolan emäntä itse kuvailee
tyttärelleen, kuinka tällä oli ollut huolettomat päivät kotona kuin
perhosella ja kedon kukkasella, mutta kuinka miehelässä kaikki on
toisin; »toisin siellä torvet soivat, toisin ukset ulvaisevat, et osaa
ovissa käy'ä», hän sanoo morsiamelle, joka siitä tulee ensin kovin
alakuloiseksi ja valittaa mielensä olevan »kuin syksyinen yö pimeä».
Toiset vaimot vielä lisäävät morsiamen huolta ja pelkoa, kuvailemalla
appelan oloja vieläkin mustemmin värein, kun näet miniän niskoille
siellä muka talon kaikki työt lykätään ja vain moitteita ja toria
kiitokseksi annetaan. Miniä saa alkaa seuraavan päivän toimet jo
edellisenä iltana pitämällä huolta siitä, ettei hiilos liedessä yöllä
pääse sammumaan, jotta siitä aamulla helposti saa tulen. Kukon
ensi kerran laulaessa hänen tulee nousta ja alkaa päivän työt, joita
sitten jatkuu yhtä mittaa hetkisenkään levotta myöhään iltaan. Ensin
on tehtävä tuli, sitten hoidettava karja, sitten siivottava tupa j.n.e.
loppumattomiin. Miniän huolena on käsikivellä jauhaminen, veden
kanto, puiden tuonti tupaan, taikinan teko, astiain peso, uunin
lämmitys, leipominen, saunan lämmitys ja saunoittaminen, kehruu,
kudonta, oluen pano j.n.e. Hän raataa kuin orja ja saa sittenkin
palkakseen »apen luista leukaluuta, anopin kivistä kieltä, ky'yn
kylmiä sanoja, na'on niskan nakkeloita». — Näin kuvataan miniän
asema vaikeaksi, ja todellakin monissa tapauksissa se sellaista
lienee ollutkin. Mutta toiselta puolelta morsianta myös lohdutellaan ja
kehutaan, kuinka hän oivallisen sulhon hoivissa vasta tuntee itsensä
täysarvoiseksi ja onnelliseksi ja kuinka hän itse on tämän onnen
ansainnut kauneudellaan, hyvillä tavoillaan, ahkeruudellaan ja
taloustaidoillaan, joista maine on kauas kuulunut. — Erittäin kauniit
ovat myös ne jäähyväiset, jotka morsian lähtiessään lausuu
vanhemmilleen, kiittäen heitä kaikesta hyvästä, sisaruksilleen ja
koko kodilleen elukoineen, puineen, tanhuoineen. Niissä ilmenee
hienosti rakkaus vanhempia ja lapsuudenkotaa kohtaan.

Paljon voisi häärunoista samoinkuin muualtakin Kalevalasta

poimia hienoja, sattuvia piirteitä, jotka elävästi kuvailevat naista
neitona, sisarena, morsiamena, vaimona ja äitinä, mutta tila ei salli
meidän laveammalta niihin syventyä. Ja vaillinaiseksi tällainen
poiminta aina jäisi; vasta Kalevalasta itsestään niiden kauneuden ja
runsauden oppii täysin tajuamaan.
SUOMEN LUONTO KALEVALASSA

Esittänyt V. Tarkiainen

Todellisuus ja satu kilpailevat keskenään Kalevalassa. Väliin on

todellisuus voitolla, mutta useammin satu. Tuskin lienee toista
eeposta, ainakaan ei länsimaissa syntynyttä, jossa mielikuvitus löisi
leikkiään niin esteettömän vapaasti runouden pitkillä pihoilla kuin
Kalevalan lauluissa ja loitsuissa. Tämä seikka antaa koko
»kansalliseepoksellemme» omituisen lapsellisen viehätyksen, mutta
samalla riistää siltä sen mielenkiinnon, minkä todellisempien olojen
ja todellisempien tekojen kuvaukset voivat synnyttää lukijassa. Ettei
Kalevala kuitenkaan ole aivan vailla miehekästä ryhtiä ja elävästi
havaittuja luonteita, sen todistavat esim. Kullervo-runot.
Todellisuuspiirteet ovat ainakin kuteena, ellei loimena, tässä sadun
monikirjavassa kankaassa. — Siitä saamme käsityksen
katsellessamme esim. Kalevalan luonnonkuvausta.

Vaikka suomalainen runotar antaa Kalevalan suurten sankarien

usein matkustella ilmojen teitä »tuulen purressa, ahavan venosessa»
semmoisella helppoudella ja nopeudella, että se saattaa herättää
kateutta yksinpä meidän aikamme ilmapurjehtijoissa, ja vaikka sadun
kultakuut ja valheauringot kumottavat välistä sen kuusten latvoissa
niin lumoavalla loisteella, että suurkaupunkiemme sähkövalot niiden
rinnalla himmenevät säteettömiksi tuohuksiksi, tuntuu todellisuuden
maaperä sentään useimmissa paikoissa jalkain alla ja todelliset
taivaankappaleet valaisevat tavallisesti henkilöiden liikkeitä. Eikä
lukijan tarvitse kovinkaan pinnistää tarkkaavaisuuttaan, jotta hänen
silmäänsä piirtyisi Kalevalan runoista Suomenmaan kuva
suhteellisesti oikeassa muodossaan.

Johtaahan heti ensimäinen runo mielemme luontevasti »näille

raukoille rajoille, poloisille pohjanmaille», missä naapurit harvoin
tapaavat toinen toisensa ja missä ilmanalan ankaruus on värittänyt
soiton sekä laulun surunsoivaksi. Tämän harvaan asutun, kylmän ja
köyhän maan rannoilla loiskii meri aukeine ulapoineen ja korkeine
kuohuineen, joiden harjalla aikojen alussa keinui tarumainen Ilman
impi ja myöhemmin moni retkeilevä laiva tai vene. Meri ei ole
kuitenkaan antanut runoudellemme aiheita ja kuvia niin paljon kuin
esim. kreikkalaisten Odysseialle. Siitä on huomattu vain
pääominaisuudet: rannaton avaruus, sininen väri ja lakkapäiset
laineet, keskellä joku luoto ja saari. Kalevalan runous on etupäässä
sisämaan runoutta. Se heijastaa sisämaisia piirteitä, etenkin Suomen
tuhatjärvisyyttä. Kaikkialla soudetaan järvien soiluvia selkiä,
kaikkialla nähdään taloja lahdenpoukamissa, kaikkialla
pyykinpesijöitä »nenässä utuisen niemen, päässä saaren
terhenisen», kaikkialla kalastajoita nuotalla, verkolla tai ongella.
Järvestä järveen virtailee jokia, jotka kelpaavat liikeväyliksi, vaikka
niitä usein haittaavat »tuliset kosket» salakareineen ja muine
vaaroineen. Runo tietää mainita nimeltäkin eräitä kuuluisimpia
koskia:
 »Kolme on koskea kovoa: Hämehess' on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa, ei ole Vuoksen voittanutta, ylikäynyttä
Imatran.»

Mutta kaikista julmin on kuitenkin ankara Rutjan koski, jonka

nieluun

»puut päin putoovat, perin vierivät petäjät, tyvin syösten

suuret hongat, latvoin lakkapäät petäjät.»

Pohjolan kuuluisan talon luona näyttää myös olevan virta tai laaja
salmi. Ja Tuonelan synkkää saarta ympäröi mustavetinen
kammottava joki, jossa pitkäkaulaiset joutsenet joluvat ja suuret
suomuhauit uiskentelevat, ja jonka yli ei ole hyvä inehmon elävänä
kulkea. Näiden jokien lisäksi tekaisee runo jonkun vielä
ihmeellisemmän satuvirran esim. Vipusen vatsaan tai — äidin
kyyneleistä. Ainon äiti se 4:essä runossa itkee niin suunnattomasti,
että hänen kyyneleistään kasvaa kolme virtaa saarineen ja
suvantoineen, ja niiden vieremiltä kaikuu käen kukunta, näin luoden
oikean suomalaisen kevättunnelman.

Sisämaiset näköalat kuvastuvat läpi runoelman sangen

vaihtelevina »kuusikkokumpuineen», »kanervikkokankaineen»,
»auhtoine ahoineen», »marjaisine mäkineen»,
»vesakkonotkoineen», »synkkine saloineen», ja suunnattomine
soineen, joiden keskellä kohoaa siellä täällä vain »märkä mätäs»,
karpaloiden koto. Kevätaurinko saa näillä Pohjan pimeillä perillä
aikaan suuremmat ihmeet kuin konsanaan etelän ikuisen kesän
mailla.

Sen säteiden hellittäessä nousee

 »lehti puuhun, ruoho maahan, linnut puuhun laulamahan,
rastahat iloitsemahan, käki päälle kukkumahan.»

Paimen ajaa silloin karjansa laitumelle, ilon raikuessa:

»Lampahat meni mäkeä, vuonat vuoren kukkujata, paimen

asteli ahoa, lepikköä leyhytteli, käen kullan kukkuessa,
hopeaisen hoilatessa.»

Ja keskikesän aikana seisoo koko metsä jonkun hetken

ihanimmassa kullassaan, säteilevänä ja tuoksua täynnä:

»Kuuna paistoi kuusen oksat, päivänä petäjän latvat, metsä

haiskahti me'elle, simalle salo sininen, ahovieret viertehelle,
suovieret sulalle voille.»

Kesäisenä näkynä kangastaa Kalevalassa monet

lapsuudenaikaiset »marjamäet» ja paimenkukkulat sekä esim. se
laaja, nurmikenttäinen Saari, johon Lemminkäinen nuoruutensa
päivinä purjehtii kuuluisaa Kyllikkiä, »saaren kukkaa», kosimaan.
Sen salot kaikuvat kesäisin — niin melkein näyttää — aamusta iltaan
nuorten karkeloista; työnteosta ei ole puhettakaan. Siellä vain
leikitään ja karkeloidaan erityisellä kisakedolla:

»Neitoset kisaelevi, kaunokaiset karkelevi mannerpuolella

saloa, kaunihilla kankahalla.»

Kaukana pohjoisessa häämöttävät tämän kesäisen maiseman

vastakohtana Pohjan pitkät pimeät perukat, »kylmät kylät»
kivimäkineen, »vaskisine vaaroineen», »kuumottavine portteineen»,
aittoineen ja pihalla haukkuvina koirineen. Siellä
 hyyss' on virrat, jäässä järvet, ilmat kaikki iljenessä, hyiset
hyppivät jänikset, jäiset karhut karkelevat keskellä lumimäkeä,
lumivaaran liepehellä, hyiset joutsenet joluvat, jäiset sorsat
soutelevat keskellä lumijokea, jäisen kosken korvaksella.»

Näille maille pakenee Lemminkäisen edellä Hiiden hirvi. Näitä

lumitunturien rinteitä, »kuss'ei kuuta, aurinkoa, eikä päiveä iässä»,
matkailee Lemminkäinen kerran ruskealla Hiiden ruunalla:

»Veti virkkua vitsalla, paiskasi pajun vesalla, ajoi matkoa

vähäisen, tuuritteli tunturia, pohjoispuolella mäkeä,
lumivaaran kukkuloa.»

Kuinka säät vaihtelevat Kalevalan kankahilla, siitä antavat runot

usein eläviä kuvauksia. Talvella ovat järvet ja merenlahdet jäässä, ja
on niin kova pakkanen, että Lemminkäinen uhkaa jäätyä
matkatoverinsa Tieran kanssa (runossa 30 säkeet 143—180) ihan
kuoliaaksi. Välistä sataa lunta leppeästi:

»Laskip' Ukko uutta lunta, viskoi hienoista vitiä, se katti

kanervan varret, peitti maalta marjan varret.»

Välistä taas kauheita rakeita:

»Satoi hyytä, satoi jäätä, satoi rauaista raetta, pienemmät

hevosen päätä, päätä ihmisen isommat.»

Välistä sakeaa sumua:

»Ututyttö, neiti terhen, u'un huokuvi merelle, sumun

ilmahan sukesi» j.n.e.

Välistä raivoaa kauhea myrsky:

 »Kovin läikkyi länsituuli, luoetuuli tuikutteli, enemmän
etelätuuli, itä inkui ilkeästi, kauheasti kaakko karjui, pohjonen
kovin porasi. Tuuli puut lehettömäksi, havupuut havuttomaksi,
kanervat kukattomaksi heinät helpehettömäksi; nosti mustia
muria päälle selvien vesien.»

Toisin ajoin taas on ilma tyyni ja selkeä, etenkin auringonnousun

tai -laskun tienoissa:

»Päivänäpä kolmantena aletessa aurinkoisen jo sepon koti

näkyvi, luvat ilman tuulottavi, noki nousi nuoraisena, savu
paksuna pakeni, tuprusi savu tuvasta, ylös pilvihin kohosi.»

Jos semmoisena päivänä nousee korkealle mäelle, aukenevat

pitkät näköalat selvinä kulkijan eteen. Esim. kun Lemminkäinen on
Hiiden hirven hiihdännässä, niin hän

»hiihti päivän, hiihti toisen, jo päivänä kolmantena meni

suurelle mäelle, nousi suurelle kivelle, loi silmänsä
luotehesen, poikki soien pohjoisehen; Tapion talot näkyivät,
ukset kulta kuumottivat poikki suosta, pohjoisesta, alta
vaaran, varvikosta.»

Tai kun rannalla pyykinpesussa, oleva Annikki silmäilee ulapalle:

»Katselevi, kääntelevi ympäri ihalat ilmat, päänsä päälle

taivahalle, rannatse meriä myöten; ylähällä päivä paistoi,
alahalla aallot välkkyi.»

Tämän tapaiset laajat maisemakuvat, jotka taiderunouteemme

koteutti Aleksis Kivi »Seitsemässä veljeksessään», eivät ole
harvinaisia Kalevalassa. Ihanimpana esiintyy kuitenkin suomalainen
maisemasävy semmoisissa kohdissa, joissa luonto on vain sisäisten
mielialojen kuvastimena. Esim. seuraavissa lyyrillisissä säkeissä,
jotka ovat Kalevalan kauneimpia:

»Niin on mieli miekkoisien, autuaallisten ajatus, kuin

keväinen päivännousu, kevät-aamun aurinkoinen; mitenkä
minunki mieli, minun synkeä sisuni? On kuin laaka lammin
ranta, kuin pimeä pilven ranta, kuin syksyinen yö pimeä,
talvinen on päivä musta, viel' on mustempi sitäki, synkeämpi
syksy-yötä.»

*****

Millainen on sitten eläinkunta, joka kansoittaa näitä Kalevalaisia

maisemia? Millainen kasvisto, joka antaa niille värin ja sävyn? Tuiki
tuttua ja kotoista, jommoisena se on piirtynyt luonnonlapsen
tarkkaan silmään.

Jalan neljän liikkuvista metsien asukkaista on Kalevalassa

etumaisimpana karhu. Salojen kansa seurustelee sen kanssa
samalla tuttavallisesti sekä arvonantavasti, sillä se tietää otsolla
olevan »yhdeksän miehen voiman ja yhden miehen mielen». Se
tuntee sen ulkomuodon ja merkitsee sen tärkeimmät piirteet
täsmällisesti:

»lyhyt jalka, lysmä polvi, tasakärsä talleroinen, pää levyt,

nenä nykerä, karva kaunis röyhetyinen.»

Se nimittää sitä »koverakouraksi», »karvalallukseksi»,

»karvaturvaksi» ja kuvailee sen elämäntapoja todenmukaisesti:
kuinka se makailee talvet havumajassaan
 »kengällä korean kuusen, katajikon kainalossa»,

kuinka se kesillä liikkuu ylt'ympäri metsiä »villakuontalona» taikka

»pellavaskupona», syöpi sieniä, murtaa muurahaiskekoja, etsii
»juuria punaisen putken, Metsolan mesipaloja» — ellei ole tottunut
liharuokaan ja ruvennut rumille töille, jolloin se välistä ärsytettynä ja
ähmissään kaatelee koivunpökkelöitä, vääntelee vesihakoja, määhkii
marjamättähiä. Kansa on tuhlannut tälle jalolle otukselle, jonka vihaa
se on aina peljännyt, mitä kauneimpia hyväilynimiä ja mainesanoja:
»mesikämmen», »mesikki», »metsän omena», »metsän kaunis»,
»salon kulta», »salon armas», »aika poika», »pyylypoika» (=
pesässä asuva poika), »vanha mies», »verkanuttu», »verkahousu»,
»mustasukka», »käpeä-kenkä», »rahakarva», »rahasaari» j.n.e. Sitä
lepytellään erityisillä luvuilla keväällä karjaa laitumelle laskettaessa
ja varoitellaan elämään sovinnossa. Ja jos se on taistelussa
talvisaikaan saatu kaadetuksi, kohdellaan sitä yhä kunnioittaen ja
hellävaroen. Metsästä tuotaessa se otetaan vastaan juhlallisilla
menoilla, valituin lauluin ja lauseparsin, kannetaan juhlasaatossa
pirttiin, jossa sitten komeat peijaiset sen kunniaksi pidetään ja
vainajan korkeita sukujuuria muistellaan, ennenkuin ryhdytään
karkeampiin toimiin: nylkemiseen ja lihan paloittelemiseen. Näissä
peijaismenoissa, jotka häidenvieton ohella ovat Kalevalan suurin
juhlatilaisuus, ilmenee karjalaisen heimon keskuudessa vallinnut,
miltei uskonnollinen karhunpalvelus, samalla kuin niiden sekä
häärunojen perinnäisissä vuorolauluissa ja toiminnoissa piilee
suomalaisen draaman ensi itu. Tämmöiseen maineeseen on karhu
voinut kohota vain semmoisilla seuduilla, missä ihmisen on ollut
vaikea huonoilla aseillaan puolustaa asemaansa tätä pelättyä
vihollista vastaan.
 Muut metsänpedot, kuten susi, ilves ja kettu, ovat Kalevalassa
karhuun verraton aivan syrjäasemassa. Sutta (eli hukkaa) pelkäävät
vain naiset talviöinä pihamailla liikkuessaan. Repo on huomattu
vaaralliseksi vain hanhilaumalle. Nämä eläimet ovat kaikki haluttua
riistaa kalliin nahkansa vuoksi, niinkuin myös »näätä kultarinta»,
»talvinen jänis» sekä oksilla hyppelevä orava. Näädästä ja oravasta
on sitäpaitsi pantu merkille liikkeiden sukkeluus, jäniksestä juoksun
nopeus, jonka vuoksi tämä »ristisuu», »pitkäkorva», »kehräsilmä»,
»vääräsääri» kelpaa m.m. sanansaattajaksi Ainon kuoltua. Vikkelin
eläimistä on kuitenkin kärppä (l. portimo), jonka liikkeisiin usein
verrataan sukkulan sujahtelemista taitavan kutojan käsissä:

»niin sen suihki sukkulainen kuin on portimo pinossa (kuin

kärppä kiven kolossa)».

Vesissä asustava saukko ja hylje, joka »luotansa lohia syöpi,

sivultansa Siikasia», Kalevalan laulajille kuten pienimmät maan
matoset, tai myyrät, hiiret, kusiaiset (mauriaiset). Onpa joukkoon
sentään päässyt joku eläin, joka osoittaa laajempaa
luonnontuntemusta kuin Suomenmaan rajojen sisällä välittömästi on
mahdollista. Semmoisia on eteläisempiin seutuihin viittava
»kamelivarsa» ja siili sekä Jäämeren läheisyyttä todistavat mursut ja
valaat, joista viimemainittu on Suomen kansan kuvituksessa (kuten
niin monen muunkin) kasvanut miehiä nieleväksi hirviöksi. —
Lapinmaan peura sekä usein sen toisintona esiintyvä hirvi ei ole
Kalevalassa saanut kovin suurta huomiota osakseen. Tosin
kerrotaan (13—14 runoissa) laajasti, kuinka Lemminkäinen
ansiotöikseen hiihtää Hiiden hirven »silosorkan» »Hiien peltojen
periltä, Lapin lasten tanterilta», mutta tästä eläimestä ei saa muuta
todellista kuvaa kuin sen, että se juoksee nopeasti ja on kovin äksy
potkimaan. Tämä onkin luonnollista, sillä se ei ole tavallinen
metsänotus, vaan mielikuvituksen luoma outo kuvatus, kyhätty
kokoon mitä erilaisimmista aineksista:

»Hiiet hirveä rakenti, juuttahat poroa laati, pään panevi

pökkelöstä, sarvet raian haarukasta, jalat rannan raippasista,
sääret suolta seipähistä, selän aian aiaksesta, suonet kuivista
kuloista. silmät lammin pulpukoista, korvat lammin
lumpehista, ketun kuusen koskuesta, muun lihan lahosta
puusta.»

Samanlaisen mahdottoman kummitusmuodon on saanut myöskin

se kokko, joksi Pohjan akka muuttaiksen Sammon ryöstäjiä takaa
ajaessaan:

»Jopa muuksi muutaltihe, tohti toisiksi ruveta: otti viisi

viikatetta, kuusi kuokan kuolioa, nepä kynsiksi kyhäsi,
kohenteli kouriksensa; puolen purtta särkynyttä, senpä
allensa asetti, laiat siiviksi sivalti, peräpuikon purstuksensa,
sata miestä siiven alle, tuhat, purston tutkamehen.»

Ja tästä kuten muista Kalevalan kokoista, vaakalinnuista ja

lokeista käytetään runoissa niin suunnattomia mittasuhteita, että
ajatus aivan tyrmistyy:

»Ei ole kokko suuren suuri, eikä kokko pienen pieni: yksi
siipi vettä viisti, toinen taivasta lakasi, pursto merta pyyhätteli,
nokka luotoja lotasi.»

tai:

»Suu sen on satoa syltä, kita kuusi koskellista, kieli kuutta

keihäsvartta, kynnet viittä viikatetta.»
 Muut linnut sensijaan ovat pysyneet luonnollisuuden rajoissa: pyyt,
teeret, korpit, kuret, kajavat, tikat, kiurut, pääskyt, pulmuset, sotkat,
joutsenet, allit, kyntörastaat, käet j.n.e. Ovatpa niistä monet kuvatut
erinomaisen tarkasti ja havainnollisesti. Joutsenesta, »pyhästä
linnusta», esim. mainitaan, että se uiskentelee joluen jokivesissä ja
pesii ylhäällä pohjoisessa »suurimmalla suon selällä, tuiman tunturin
laella». Hanhi on merkitty »kirjasiiveksi» ja »punasuuksi», sotka
»siniseksi» linnuksi, tikka puussa kapuavaksi, kiuru pilviin
katoavaksi, korppi keikkuvaksi ja varis vaakkuvaksi. Eloisin on kuva
lokista, joksi Ilmarinen loihtii ryöstämänsä morsiamen, nuoremman
Pohjan neitosista:

»Lauloi naisensa lokiksi luo'olle lokottamahan, veen karille

kaikkumahan, nenät nienten niukumahan, vastatuulet
vaapumahan. Nyt se lokkina lojuvi, kajavana kaakahtavi,
kiljuvi vesikivillä, kartioilla kaljahuvi.»

Kauneimman sijan lintujen joukossa on kuitenkin saanut käki. Se

on Suomen kansan varsinainen lempilintu, kevään lintu ja nuoruuden
lintu: »kultarinta», »hopearinta», »tinarinta», »hietarinta». Sen
yksitoikkoinen sointuva kukunta herättää vastakaikua kaikkien
sydämissä. Sille uskovat nuoret toiveensa ja vanhat huolensa. Siltä
odottavat neitoset tietoa sulhon saapumisesta ja muutkin onnea ja
rikkautta. Senvuoksi sitä suojellaan ja suositaan. Sille jätetään
kaskesmailla erityisiä kukuntapuita, joissa sen toivotaan kukkuvan
illoin, aamuin sekä keskipäivälläkin. Sen kukunnan kullasta taotaan
naulat kanteleeseen ja sen säveltahtiin sykähtelee sekä onnellisen
että onnettoman sydän. Käen kukunnan vaikutus on kuvattu 4:en
runon lopussa, jossa Ainon äiti tulkitsee kovaa kokeneen sydämensä
tunteet kauniilla sanoilla:
 »Elköhön emo poloinen kauan kuunnelko käkeä; kun käki
kukahtelevi, niin syän sykähtelevi, itku silmähän tulevi, ve'et
poskelle valuvi, kyynärän ikä kuluvi, vaaksan varsi vanhenevi,
koko ruumis runnahtavi kuultua kevätkäkösen.»

Selvää on, että suomalaiset, joille lukemattomat järvet ja joet

tarjosivat mainion tilaisuuden kalastukseen, myös tunsivat hyvästi eri
kalalajit: »haleat» hauit, »sinervät» siiat, »kuleat» kuujat (järvilohet),
»kyrmyniskat» ahvenet, »kinaiset» kiiskit, »nuljaskaiset» mateet
sekä säret, säynäät, kuoreet, mujeet ja lohet. Tunsivatpa he niiden
elintavat ja kutuajatkin: »hauki hallalla kutevi, ahven arka,
kyrmyniska, sykysyt syvillä uipi, kesät kuivilla kutevi, rantasilla
rapsehtivi». Mutta taaskin on runossa tapahtunut, että yksi kala,
Tuonelan joen »suomuhauki», on kasvanut niin suureksi, ettei se
mahdu mihinkään todellisuuden kaavoihin:

»Ei ole hauki pienen pieni, eikä hauki suuren suuri: kieli
kahta kirvesvartta, hampahat haravan varren, kita kolmen
kosken verta, selkä seitsemän venehen.»

Eikä paljon pienempi liene ollut sekään jättiläishauki, jonka

selkään juuttuu koskessa samporetkeläisten vene ja jonka
leukaluusta Väinämöinen laittaa itselleen maankuulun kanteleen.

Vielä suurempi hirmu kuin Tuonelan suomuhauki on Pohjolan

porttia vartioiva käärme, arvatenkin samaa yhteistä alkujuurta kuin
ne jättiliskot ja käärmeet, joiden kanssa kaikkien maiden tarulliset
sankarit saavat voimiansa koetella. Se on kuvattu seuraavin sanoin:

»Käärme tiellä käänteleikse eessä portin poikkipuolin,

pitelämpi pirtin hirttä, paksumpi patsasta portin, sata silmeä
maolla, tuhat kieltä käärmehellä, silmät seulan suuruhiset,
 kielet pitkät keihovartta, hampahat haravan varren, selkä
seitsemän venettä.»

Tarvitaan tietää synnyt syvät, ennenkuin tämmöinen hirviö

saadaan siirtymään tieltä syrjään. Niissä sanoissa, joilla
Lemminkäinen manaa sen matkoihinsa, kuvastuu kansan kauhu ja
inho käärmettä kohtaan. Helposti ymmärrettävä on myös, että
Tuonela, kaiken inhuuden ja onnettomuuden tyyssija, on täynnä
kyitä, käärmeinä; niin hyvin makuusijoilla kuin oluttuopeissa niitä
siellä matelee. Kansan usko on tehnyt kyykäärmeestä yksinpä
myrkyllisen nuolenkin, jolla sokea paimen ampuu Tuonelan joella
Lemminkäisen läpi maksan, kautta kainalon vasemman. Käärmeiden
paljoutta vähän viljellyillä seuduilla muuten todistaa »kyisen pellon»
kyntäminen, joka esiintyy Kalevalassa pari kertaa.

Niinkin pieniin eläimiin kuin ampiaisiin (»herhiläisiin»), mehiläisiin

ja »mustiin» muurahaisiin ulottuu kansanrunoilijain huomio
Kalevalassa. Varsinkin mehiläinen on tarkkaan kuvattu ja esiintyy
usein. Se näyttää olleen oikea lempilintu sekin, koska sille annetaan
semmoisia hyväilynimiä kuin »mehiläinen, meiän lintu,
metsänkukkien kuningas», »simasiipi», »sinisiipi». Ja se tekee
useampaan kertaan kauniita palveluksia ihmiselle: hakee
Lemminkäisen äidille voiteita taivaasta, mettä Osmottaren oluviin ja
Ilmarisen raudankarkaisu veteen.

Kotieläimistä on koira, hevonen ja lehmä tavallisimpia

Kalevalassa. Koira esiintyy niin hyvin talonvartijana (esim.
Pohjolassa) kuin metsänkävijän (Väinämöisen) ja matkamiehen
(Kullervon) toverina. Sen tuntomerkit »villahäntä», »rauankarva» ja
»pikkusilmäinen» viittaavat luultavasti sen lappalaisrotuisuuteen.
Samaan päätelmään johtaa myös humoristinen kuvaus haukkuvasta
Pohjolan koirasta:

»Aina haukkui linnan rakki, saaren vartio valitti, linnan lukki

luksutteli, perän peltohon sysäten, peni julma juhmutteli,
hännän kääten käppyrähän.»

Koira näyttää hyödyllisyydestään huolimatta olleen pikemmin

halveksittu kuin arvossa pidetty eläin (»lihan syöjä, luunpurija, veren
unelta vetäjä»), niinkuin osoittaa »koira» ja »rakki» nimien
käyttäminen haukkumasanoina. Hevonen (hepo, uve, ori) sensijaan
oli suuressa arvossa, varsinkin jos sattui olemaan »tulinen» juoksija.
Väriltään se oli »ruskea» tai »tulipunainen», kuten suomalaisrotuinen
tavallisesti on, toisinaan »liinaharja», »sukkajalka», »kuloharja» tai
»laukki». Sen raisua juoksua kuvataan usein eloisasti:

»Senpä tukka tulta tuiski,

harja suihkivi savua.»

Senvuoksi kelpasivat sen liikkeet vertauskohdaksi muullekin

nopealle vauhdille, esim. Vipusen laululle:

»Suu se syyteli sanoja, kieli laski lausehia, kuin on sälkö

sääriänsä, ratsu jalkoja jaloja.»

Joskus on hevonenkin saanut tarumaisen muodon, esim. se

ruskea Hiiden ori, jonka Lemminkäinen ottaa kiinni (14 runossa),
hevonen, jonka hengityksen lämpimässä Marjatta synnyttää
poikansa Tapiomäellä (50 runossa), sekä se kultavarsa, joka
tungeiksen Ilmarisen ahjosta (37 runossa). Kaikista merkillisin on
kuitenkin se »musta ruuna», jonka Lemminkäinen kerran
murheistaan laatii ja jonka selässä hän ratsastaa kotiin
onnistumattomalta sotaretkeltä. Lehmistä, joita lihan, voin ja maidon
antinsa vuoksi pidettiin paljon kalevalaisissa kodeissa, mainitaan
monet nimeltä (»Muurikki», »Mansikki», Puolukka», »Omena» j.n.e.)
sekä kuvaillaan niiden laitumelle laskemismenot, maidonsaaliin
rukoileminen, paimentaminen, lypsäminen sekä navetassa talvella
ruokkiminen. Ilmarisen ahjossa syntyvä »kultalehmä» on ainoa
epätodellinen ilmestys lehmien joukossa. Härkä sensijaan on
kasvanut joskus aivan mitattomaksi, mahdottomaksi. Sillä härällä,
jolla Sammon juuret maasta irti kynnetään, oli »syltä sarvet pitkät,
puolentoista turpa paksu». Ja vielä suurempi on se sonni, joka
teurastetaan Pohjolan hääruuiksi, sen kun

»Hämehessä häntä häilyi, pää keikkui Kemijoella, sata syltä

sarvet pitkät, puolta toista turpa paksu» j.n.e.

Muut kotieläimet: kissa, sika, lammas, vuohi, uuhi, kana ja kukko,

ovat säilyttäneet Kalevalan lauluissa luonnollisen kokonsa ja
muotonsa.

*****

Jos sitten siirrymme tarkastamaan Kalevalan kasvikuntaa, niin

huomaamme samanlaisen, miltei luonnontieteellisesti tarkan
käsityksen siinä ilmenevän. Ja tässäkin kohden pyrkii suomalaisten
runollinen mietiskely tunkeutumaan olioiden syntyyn ja historialliseen
alkuperään. Toisessa runossa esitetään Sampsa Pellervoinen
»maita kylvämässä, toukoja tikittämässä» ja annetaan yleiskuva
Suomen tavallisimmista puulajeista ja niiden kasvupaikoista.

»Mäet kylvi männiköiksi, kummut kylvi kuusikoiksi,

Noromaille koivut kylvi, lepät maille leyhkeille, tuomet kylvi
tuorehille, raiat maille raikkahille, kankahat kanervikoiksi
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

ebookluna.com