Visit ebooknice.

com to download the full version and

explore more ebooks or textbooks

(Ebook) Network Management by Mani Subramanian

ISBN 9788131727591, 8131727599

_____ Click the link below to download _____

https://ebooknice.com/product/network-management-10886122

Explore and download more ebooks or textbooks at ebooknice.com

Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.

(Ebook) Network Management by Mani Subramanian ISBN 9788131727591,

9788131791837, 8131727599, 8131791831

https://ebooknice.com/product/network-management-10742584

(Ebook) Library and Information Management by Das, Jitu Mani ISBN

9788193011133, 8193011139

https://ebooknice.com/product/library-and-information-
management-23211618

(Ebook) Biota Grow 2C gather 2C cook by Loucas, Jason; Viles, James

ISBN 9781459699816, 9781743365571, 9781925268492, 1459699815,
1743365578, 1925268497

https://ebooknice.com/product/biota-grow-2c-gather-2c-cook-6661374

(Ebook) Chronic Wound Management. The Significance of Evidence and

Technology by Raj Mani (Editor) ISBN 9783031261091, 3031261097

https://ebooknice.com/product/chronic-wound-management-the-
significance-of-evidence-and-technology-49835882
(Ebook) Exploring CQRS and Event Sourcing: A journey into high
scalability, availability, and maintainability with Windows Azure by
Dominic Betts, Julian Dominguez, Grigori Melnik, Fernando Simonazzi,
Mani Subramanian, Greg Young ISBN 9781621140160, 1621140164
https://ebooknice.com/product/exploring-cqrs-and-event-sourcing-a-
journey-into-high-scalability-availability-and-maintainability-with-
windows-azure-4686082

(Ebook) Compression and Chronic Wound Management by Raj Mani, Kittipan

Rerkasem, Harikrishna K.R. Nair, Vijay Shukla ISBN 9783030011949,
9783030011956, 3030011941, 303001195X

https://ebooknice.com/product/compression-and-chronic-wound-
management-7320390

(Ebook) Artificial Intelligence, Machine Learning and Blockchain in

Quantum Satellite, Drone and Network by Thiruselvan Subramanian,
Archana Dhyani, Adarsh Kumar, Sukhpal Singh Gill ISBN 9781032168036,
103216803X
https://ebooknice.com/product/artificial-intelligence-machine-
learning-and-blockchain-in-quantum-satellite-drone-and-
network-44746370

(Ebook) Chemical Management in Textiles and Fashion (The Textile

Institute Book Series) by Subramanian Senthilkannan Muthu (editor)
ISBN 9780128204948, 012820494X

https://ebooknice.com/product/chemical-management-in-textiles-and-
fashion-the-textile-institute-book-series-34607970

(Ebook) Advances in Network Management by Jianguo Ding ISBN

9781420064520, 1420064525

https://ebooknice.com/product/advances-in-network-management-1712718
 Network
Management
Principles and Practice

Management should go in
Before the network goes on

NM_TOC.indd i 9/9/2009 3:09:47 AM

 This page is intentionally left blank.

NM_Prelims.indd ii 12/1/2009 2:51:27 PM

 Network
Management
Principles and Practice

Mani Subramanian
Georgia Institute of Technology
Indian Institute of Technology Madras
NMSWorks Software Private Limited

With contributions from

Timothy A. Gonsalves
Indian Institute of Technology Madras
N. Usha Rani
NMSWorks Software Private Limited

NM_Prelims.indd iii 12/1/2009 2:51:27 PM

 Copyright © Mani Subramanian, 2010
Licensees of Pearson Education in South Asia

No part of this eBook may be used or reproduced in any manner whatsoever without the
publisher’s prior written consent.

This eBook may or may not include all assets that were part of the print version. The publisher
reserves the right to remove any material present in this eBook at any time.

ISBN 9788131727591
eISBN 9789332506404

Head Office: A-8(A), Sector 62, Knowledge Boulevard, 7th Floor, NOIDA 201 309, India
Registered Office: 11 Local Shopping Centre, Panchsheel Park, New Delhi 110 017, India

NM_Prelims.indd iv 12/1/2009 2:51:27 PM

 In loving memory of
Appa Mahadevan
Amma Kalyani

Affectionately dedicated to
Ruth, Ravi, and Meera Subramanian
for sustained support and persistent patience

With deep appreciation to

Stimulating Students
Who led me to learn by teaching

NM_Prelims.indd v 12/1/2009 2:51:27 PM

 Endorsements
“I have been using the first edition since 2003 as core management principles and practical topics discussed
therein made it an extremely useful reference even for practitioners. I am happy to note that the second edition
is making the contents of the textbook even more applicable in the current technological context by incor-
porating management of Optical & MPLS networks widely deployed in the telecommunications network,
discussing broadband wireless networks management that are now ubiquitous and the evolution of standards
and technologies governing the actual implementation of the NMS itself. The addition of discussions around
Cygnet NMS to illustrate the NMS architecture concepts and implementation considerations are quite useful.
I am sure the book will serve the needs of both students in academics as well as the telecom and networking
professionals.”

Nagarajan, Sankar
Head, NMS R&D Services, Tech Mahindra, Chennai, India

“Many congratulations! It is a wonderful book with lots of minute details on Network Management. I am
sure it will be a ready handbook for the student/professional communities.
My sincere thanks for your time and effort in bringing out the second edition of the textbook.”

Seetharaman, V.
Head, ITMC & Cable NOC, Bharti Airtel Limited, Chennai, India

“Professor Subramanian has a remarkable ability to set complex network engineering and associated network
management problems in context with well-written explanations and real-world examples that deal with the
varied demands placed on converging telecommunications networks and the design and operation of the
underpinning management systems and protocols.
This book will be extremely useful resource for graduate and postgraduate students on CS/EE courses
including those studying in their first year of PhD in Telecommunications Engineering, as it provides a fan-
tastic coverage of a wide range of fundamental network management issues. I for one will be using it for my
graduate students.”

Parr, Gerrard
School of Computing and Information Engineering, University of Ulster, Coleraine campus,
Londonderry, Ireland

NM_Prelims.indd vi 12/1/2009 2:51:27 PM

 Endorsements • vii

“Dr. Subramanian’s Network Management: Principles and Practice provides the most thorough treat-
ment of network management to date. There is no fluff in this book. It is for the serious, interested reader.
It proceeds from the ground up, starting with common network management protocols and continuing
to cover telecommunications management and broadband network management, focusing on WANs,
optical networks, wireless networks, and home networks. Each chapter builds nicely upon previous
chapters so that there is a logical delivery of information. Chapter 9, “Network Management Tools,
Systems, and Engineering” is a very useful, practical chapter. It provides the reader with the know-how
to perform hands-on network management with various management tools. Chapter 10 covers the clas-
sic model of the Telecommunications Management Network, indispensable for understanding network
management. Chapter 11 covers other important aspects of network management, including fault man-
agement, performance management, security management, policy-based management, and service level
management. Further, Chapter 11 includes a section on event correlation methods, typically not found in
books on network management, and this is refreshing. These two chapters provide a solid foundation for
understanding the management of WANs, optical networks, wireless networks, and home networks in
the subsequent chapters. Chapter 16 covers forward-looking topics in network management, including
web-based enterprise management and XML-based management approaches. There are appendices on
Project Suggestions and Laboratory Tutorials that render the book quite well-suited for use in a course
on network management. All in all, Dr. Subramanian’s book provides a serious, first-rate treatment of
the subject.”

Lundy Lewis
Department Chair & Professor, Southern New Hampshire University, Manchester, USA

“This book fills a long-standing need. While there is an abundance of courses and textbooks that deal
with typical topics in networking, there is a lack of such books for Network Management. Often, con-
cepts and technologies related to Network Management are relegated to the last few chapters. This book
brings out the fact that there is a wealth of detail in this area, which is important for practitioners as well
as students.
This book gives comprehensive details of all aspects of network management, in different types of
contemporary networks. Reading it would save practitioners considerable time and effort, which they
might otherwise put into reading diverse online sources. This book also provides the syllabus structure
required for a full-fledged course on Networking Management. It would be appropriate for students at
the undergraduate as well as postgraduate levels.”

Sridhar Iyer
Indian Institute of Technology Bombay, Mumbai, India

“It is a very comprehensive book on Network Management Systems addressing the needs of academia,
industry both R&D and Operations. Coming from a person who has worked on all these functions in
telecoms, the good thing about the second edition is the coverage of various technologies like Wireless,
broadband, home networking and the challenges these technologies pose to the NMS.”

Chalapathi Rao
Vice President & Head Global Delivery, Tata Communications Transformation Services Ltd.,
Chennai, India

NM_Prelims.indd vii 12/1/2009 2:51:28 PM

 viii • Endorsements

“Mani Subramanian’s book has been of great help in our undergraduate Network Management course.
The book provides both a top-down view on Network Management approaches and a bottom-up
view of the management information available in almost any kind of network technology and environ-
ments. In particular, it offers quick and visual orientation in the jungle of MIBs available in all kinds of
equipment.
The new edition kept the spirit of the first edition, but enhanced it significantly with new and helpful
visualisations, examples and contemporary management scenarios.
The presentation is interspersed with the author’s long-standing experience with Network Manage-
ment and its tools, which helps the reader to gain a deep understanding of the reasoning behind Network
Management models, protocols, services and tools.”

Markus Fiedler
Blekinge Institute of Technology, Karlskrona, Sweden

“This edition takes off from the previous one with a renewed perspective on network management,
incorporating relevant developments over the past decade. The treatment of the topic beginning with
a problem statement sets the scene for a detailed coverage on network management systems and their
associated protocols. Mapping of TMN and eTOM gives a well-rounded view of both the technical
and business process aspects of network management for the telecom operator. Real industry examples
provide the much-needed meeting ground of theory and practical implementations. Dr. Subramanian’s
experience with the implementation of network management in major telcos lends authenticity to the
treatment of this interesting subject. To summarize, the book would be valuable to students and profes-
sionals alike.”

Aiyappan Pillai
Head, CNMS, Tata Communications Ltd., Mumbai, India

NM_Prelims.indd viii 12/22/2009 5:42:07 PM

 Brief Contents
Preface xix
Part I Background 1
1 Data Communications and Network Management Overview 3
2 Review of Information Network and Technology 52
Part II SNMP and Network Management 93
3 Basic Foundations: Standards, Models, and Language 95
4 SNMPv1 Network Management: Organization and Information Models 128
5 SNMPv1 Network Management: Communication and Functional Models 184
6 SNMP Management: SNMPv2 206
7 SNMP Management: SNMPv3 254
8 SNMP Management: RMON 287
9 Network Management Tools, Systems, and Engineering 308
Part III TMN and Applications Management 377
10 Telecommunications Management Network 379
11 Network Management Applications 401
Part IV Broadband Network Management 449
12 Broadband Network Management: WAN 451
13 Broadband Network Management: Wired and Optical Access Networks 507
14 Broadband Wireless Access Networks 556
15 Broadband Home Networks 583
16 Advanced Management Topics 599
Appendix A OSI Network and System Management 629
Appendix B Project Suggestions 645
Appendix C Laboratory Tutorials 647
Appendix D Spread Spectrum Technology: OFDM 649
Trademarks 653
Acronyms 655
Glossary 663
References 673
Index 683

NM_Prelims.indd ix 12/1/2009 2:51:28 PM

 This page is intentionally left blank.

NM_Prelims.indd x 12/1/2009 2:51:29 PM

 Contents
Preface xix
Part I Background 1

1 Data Communications and Network Management Overview 3

1.1 Analogy of Telephone Network Management 4
1.2 Data (Computer) and Telecommunication Network 7
1.3 Distributed Computing Environment 9
1.4 TCP/IP-Based Networks: Internet and Intranet 14
1.5 Communication Protocols and Standards 17
1.5.1 Communication Architectures 18
1.5.2 Protocol Layers and Services 20
1.6 Networks, Systems, and Services 27
1.6.1 Broadband Networks, Systems, and Services 28
1.6.2 Wide Area Networks 29
1.6.3 Broadband Access Networks 30
1.6.4 Home/CPE Networks 32
1.6.5 Quality of Service in Broadband Systems 32
1.6.6 Security and Privacy in Broadband Systems 32
1.7 Case Histories on Network, System, and Service Management 32
1.7.1 Case History 1: Importance of Topology (“Case of the Footprint”) 33
1.7.2 Case History 2: Centrally Managed Network Issues 33
1.7.3 Transaction Delays in Client–Server Network 34
1.7.4 Service Impact in End-to-End Service of Customers 34
1.7.5 Some Common Network Problems 35
1.8 Challenges of IT Managers 36
1.9 Network Management: Goals, Organization, and Functions 38
1.9.1 Goal of Network Management 38
1.9.2 Network Provisioning 39
1.9.3 Network Operations and NOC 39
1.9.4 Network Installation and Maintenance 41
1.10 Network Management Architecture and Organization 42
1.11 Network Management Perspectives 44
1.11.1 Network Management Perspective 45
1.11.2 Service Management Perspective 45

NM_Prelims.indd xi 12/1/2009 2:51:29 PM

 xii • Endrosements

1.11.3 OSS Perspective 46

1.11.4 e-Business Management 46
1.12 NMS Platform 47
1.13 Current Status and Future of Network Management 47
Summary 48
Exercises 48

2 Review of Information Network and Technology 52

2.1 Network Topology 53
2.2 Local Area Networks 56
2.2.1 Ethernet 57
2.2.2 Fast Ethernet 58
2.2.3 Gigabit Ethernet 59
2.2.4 Full-Duplex Ethernet 61
2.2.5 Switched Ethernet 62
2.2.6 10-Gigabit Ethernet 63
2.2.7 Virtual LAN 64
2.2.8 Token Ring 64
2.2.9 FDDI 67
2.2.10 Wireless LAN 67
2.3 Network Node Components 69
2.3.1 Hubs 69
2.3.2 Bridges 71
2.3.3 Remote Bridge 71
2.3.4 Transparent Bridge 72
2.3.5 Source-Routing Bridge 74
2.3.6 Routers 74
2.3.7 Gateways and Protocol Converters 75
2.3.8 Multiprotocol Routers and Tunneling 77
2.3.9 Half-Bridge Configuration of Router 77
2.3.10 Edge Routers 78
2.3.11 Switches 78
2.4 Wide Area Networks 80
2.5 Transmission Technology 81
2.5.1 Introduction 81
2.5.2 Wired Transmission 81
2.5.3 Wireless Transmission Media 82
2.5.4 Transmission Modes 82
2.6 Integrated Services: ISDN, Frame Relay, and Broadband 87
Summary 88
Exercises 90

Part II SNMP and Network Management 93

3 Basic Foundations: Standards, Models, and Language 95
3.1 Network Management Standards 96
3.2 Network Management Models 99

NM_Prelims.indd xii 12/1/2009 2:51:30 PM

 Contents • xiii

3.3 Organization Model 100

3.4 Information Model 102
3.4.1 Management Information Tree 104
3.4.2 Managed Object Perspective 105
3.5 Communication Model 107
3.6 Abstract Syntax Notation One: ASN.1 109
3.6.1 Terminology, Symbols, and Conventions 109
3.6.2 Objects and Data Types 114
3.6.3 Object Name 119
3.6.4 An Example of Use of ASN.1 from ISO 8824 119
3.7 Encoding Structure 120
3.8 Macros 123
3.9 Functional Model 124
Summary 125
Exercises 126

4 SNMPv1 Network Management: Organization and Information Models 128

4.1 Managed Network: Case Histories and Examples 129
4.2 History of SNMP Management 134
4.3 Internet Organizations and Standards 134
4.3.1 Organizations 134
4.3.2 Internet Documents 135
4.4 SNMP Model 137
4.5 Organization Model 137
4.6 System Overview 139
4.7 Information Model 141
4.7.1 Introduction 141
4.7.2 Structure of Management Information 142
4.7.3 Managed Objects 150
4.7.4 Management of Information Base 163
Summary 181
Exercises 181

5 SNMPv1 Network Management: Communication and Functional Models 184

5.1 SNMP Communication Model 184
5.1.1 SNMP Architecture 184
5.1.2 Administrative Model 185
5.1.3 SNMP Protocol Specifications 188
5.1.4 SNMP Operations 192
5.1.5 SNMP MIB Group 200
5.2 Functional Model 200
Summary 203
Exercises 203

NM_Prelims.indd xiii 12/1/2009 2:51:30 PM

 xiv • Endrosements

6 SNMP Management: SNMPv2 206

6.1 Major Changes in SNMPv2 206
6.2 SNMPv2 System Architecture 208
6.3 SNMPv2 Structure of Management Information 209
6.3.1 SMI Definitions for SNMPv2 211
6.3.2 Information Modules 211
6.3.3 SNMP Keywords 211
6.3.4 Module Definitions 213
6.3.5 Object Definitions 213
6.3.6 Textual Conventions 222
6.3.7 Creation and Deletion of Rows in Tables 227
6.3.8 Notification Definitions 231
6.3.9 Conformance Statements 232
6.4 SNMv2 Management Information Base 236
6.4.1 Changes to the System Group in SNMPv2 238
6.4.2 Changes to the SNMP Group in SNMPv2 239
6.4.3 Information for Notification in SNMPv2 240
6.4.4 Conformance Information in SNMPv2 241
6.4.5 Expanded Internet MIB-II 242
6.5 SNMPv2 Protocol 242
6.5.1 Data Structure of SNMPv2 PDUs 242
6.5.2 SNMPv2 Protocol Operations 246
6.6 Compatibility with SNMPv1 249
6.6.1 Bilingual Manager 249
6.6.2 SNMP Proxy Server 250
Summary 251
Exercises 252

7 SNMP Management: SNMPv3 254

7.1 SNMPv3 Key Features 256
7.2 SNMPv3 Documentation Architecture 256
7.3 Architecture 256
7.3.1 Elements of an Entity 257
7.3.2 Names 259
7.3.3 Abstract Service Interfaces 260
7.4 SNMPv3 Applications 261
7.4.1 Command Generator 261
7.4.2 Command Responder 264
7.4.3 Notification Originator 264
7.4.4 Notification Receiver 265
7.4.5 Proxy Forwarder 266
7.5 SNMPv3 Management Information Base 266
7.6 Security 269
7.6.1 Security Threats 269

NM_Prelims.indd xiv 12/1/2009 2:51:30 PM

 Contents • xv

7.6.2 Security Model 270

7.6.3 Message Format 272
7.7 SNMPv3 User-Based Security Model 274
7.7.1 Authentication Protocols 277
7.7.2 Encryption Protocol 278
7.8 Access Control 279
7.8.1 Elements of the Model 279
7.8.2 VACM Process 280
7.8.3 VACM MIB 281
Summary 284
Exercises 285

8 SNMP Management: RMON 287

8.1 What is Remote Monitoring? 287
8.2 RMON SMI and MIB 289
8.3 RMON1 289
8.3.1 RMON1 Textual Conventions 290
8.3.2 RMON1 Groups and Functions 291
8.3.3 Relationship Between Control and Data Tables 294
8.3.4 RMON1 Common and Ethernet Groups 295
8.3.5 RMON Token-Ring Extension Groups 297
8.4 RMON2 298
8.4.1 RMON2 Management Information Base 299
8.4.2 RMON2 Conformance Specifications 301
8.5 ATM Remote Monitoring 301
8.6 A Case Study on Internet Traffic Using RMON 305
Summary 306
Exercises 306

9 Network Management Tools, Systems, and Engineering 308

9.1 System Utilities for Management 309
9.1.1 Basic Tools 309
9.1.2 SNMP Tools 316
9.1.3 Protocol Analyzer 318
9.2 Network Statistics Measurement Systems 319
9.2.1 Traffic Load Monitoring 320
9.2.2 Protocol Statistics 323
9.2.3 Data and Error Statistics 323
9.2.4 Using MRTG to Collect Traffic Statistics 324
9.3 MIB Engineering 324
9.3.1 General Principles and Limitations of SMI 324
9.3.2 Counters vs. Rates 325
9.3.3 Object-Oriented Approach to MIB Engineering 327
9.3.4 SMI Tables 328
9.3.5 SMI Actions 330

NM_Prelims.indd xv 12/1/2009 2:51:30 PM

 xvi • Endrosements

9.3.6 SMI Transactions 331

9.3.7 Summary: MIB Engineering 332
9.4 NMS Design 332
9.4.1 Functional Requirements 333
9.4.2 Architecture of the NMS Server 335
9.4.3 Key Design Decisions 337
9.4.4 Discovery Module 339
9.4.5 Performance Manager 343
9.4.6 Fault Manager 349
9.4.7 Distributed Management Approaches 356
9.4.8 Server Platforms 358
9.4.9 NMS Client Design 359
9.4.10 Summary: NMS Design 360
9.5 Network Management Systems 361
9.5.1 Network Management 361
9.5.2 System and Application Management 365
9.5.3 Enterprise Management 366
9.5.4 Telecommunications Management Systems 368
Summary 373
Exercises 373

Part III TMN and Applications Management 377

10 Telecommunications Management Network 379

10.1 Why TMN? 380
10.2 Operations Systems 381
10.3 TMN Conceptual Model 382
10.4 TMN Standards 385
10.5 TMN Architecture 387
10.5.1 Functional Architecture 387
10.5.2 Physical Architecture 390
10.5.3 Information Architecture 391
10.6 TMN Management Service Architecture 391
10.7 TMN Integrated View 392
10.8 TMN Implementation 394
10.8.1 OMNIPoint 395
10.8.2 eTOM 396
Summary 398
Exercises 399

11 Network Management Applications 401

11.1 Configuration Management 404
11.1.1 Network Provisioning 404
11.1.2 Inventory Management 405
11.1.3 Network Topology 405

NM_Prelims.indd xvi 12/1/2009 2:51:30 PM

 Contents • xvii

11.2 Fault Management 408

11.2.1 Fault Detection 408
11.2.2 Fault Location and Isolation Techniques 408
11.3 Performance Management 409
11.3.1 Performance Metrics 409
11.3.2 Data Monitoring 410
11.3.3 Problem Isolation 411
11.3.4 Performance Statistics 411
11.4 Event Correlation Techniques 412
11.4.1 Rule-Based Reasoning 413
11.4.2 Model-Based Reasoning 415
11.4.3 Case-Based Reasoning 416
11.4.4 Codebook Correlation Model 419
11.4.5 State Transition Graph Model 423
11.4.6 Finite State Machine Model 424
11.5 Security Management 426
11.5.1 Policies and Procedures 427
11.5.2 Resources to Prevent Security Breaches 428
11.5.3 Firewalls 428
11.5.4 Cryptography 430
11.5.5 Authentication and Authorization 435
11.5.6 Client–Server Authentication Systems 436
11.5.7 Message Transfer Security 437
11.5.8 Network Protection from Virus Attacks 440
11.6 Accounting Management 441
11.7 Report Management 441
11.8 Policy-Based Management 442
11.9 Service Level Management 444
Summary 445
Exercises 445

Part IV Broadband Network Management 449

12 Broadband Network Management: WAN 451

12.1 Broadband Network and Services 451
12.2 ATM Technology 453
12.2.1 Virtual Path–Virtual Circuit 455
12.2.2 ATM Packet Size 456
12.2.3 Integrated Service 456
12.2.4 WAN/SONET 457
12.2.5 ATM LAN Emulation 457
12.3 ATM Network Management 457
12.3.1 ATM Network Reference Model 458
12.3.2 Integrated Local Management Interface 458

NM_Prelims.indd xvii 12/1/2009 2:51:30 PM

 xviii • Endrosements

12.3.3 ATM Management Information Base 459

12.3.4 Role of SNMP and ILMI in ATM Management 460
12.3.5 M1 Interface: Management of ATM Network Element 462
12.3.6 M2 Interface: Management of a Private Network 464
12.3.7 M3 Interface: Customer Network Management of a Public Network 466
12.3.8 M4 Interface: Public Network Management 468
12.3.9 ATM Digital Exchange Interface Management 476
12.4 MPLS Network Technology 477
12.4.1 MPLS Network 477
12.4.2 MPLS Traffic Engineering 481
12.4.3 MPLS Label 483
12.4.4 LSP, LSR, LDP, and Label 485
12.5 MPLS OAM Management 486
12.5.1 OAM in ATM and MPLS Network 486
12.5.2 Fault Management of LSP 486
12.5.3 Service Level Management 491
12.5.4 MPLS MIBs 492
12.5.5 Interdependencies of MPLS MIBS 493
12.5.6 MPLS MIB Group Composition 494
12.5.7 Use of Interface Stack in MPLS 494
12.5.8 Traffic Engineering Link MIB Group 496
12.5.9 MPLS Example 496
12.6 Optical and MAN Feeder Networks 498
12.6.1 Optical DWDM/SDH Network 499
12.6.2 SDH Management 501
12.6.3 SONET Transport Hierarchy and ifTables 502
12.6.4 WDM Optical Transport Network 503
Summary 504
Exercises 505

13 Broadband Network Management: Wired and Optical Access Networks 507

13.1 Broadband Access Network 507
13.2 Broadband Access Technology 509
13.3 Cable Modem Technology 510
13.3.1 Cable Transmission Medium and Modes 511
13.3.2 Cable Modem 512
13.3.3 Cable Modem Termination System 516
13.3.4 RF Spectrum for a Cable Modem 516
13.3.5 Data-Over-Cable Reference Architecture 517
13.4 Cable Access Network Management 520
13.4.1 Cable Modem and CMTS Management 521
13.4.2 HFC Link Management 524
13.4.3 RF Spectrum Management 525

NM_Prelims.indd xviii 12/1/2009 2:51:30 PM

 Contents • xix

13.5 DOCSIS Standards 526

13.5.1 DOCSIS 1.0 526
13.5.2 DOCSIS 1.1 526
13.5.3 DOCSIS 2.0 526
13.5.4 DOCSIS 3.0 527
13.6 DSL Access Network 527
13.7 Asymmetric Digital Subscriber Line 529
13.7.1 ADSL Access Network in Overall Network 531
13.7.2 ADSL Architecture 533
13.7.3 ADSL-Channeling Schemes 533
13.7.4 ADSL-Encoding Schemes 534
13.8 ADSL Management 535
13.8.1 ADSL Network Management Elements 535
13.8.2 ADSL Configuration Management 536
13.8.3 ADSL Fault Management 538
13.8.4 ADSL Performance Management 538
13.8.5 SNMP-Based ADSL Line MIB 538
13.8.6 MIB Integration with Interfaces Group in MIB-2 540
13.8.7 ADSL Operational and Configuration Profiles 540
13.9 ADSL2, ADSL2+, and VDSL2 543
13.10 Passive Optical Network 544
13.11 PON Management 548
Summary 552
Exercises 553

14 Broadband Wireless Access Networks 556

14.1 Basic Principles 558
14.1.1 Free-Space Propagation 559
14.1.2 Two-Ray Propagation 561
14.1.3 Fading 563
14.2 Fixed Broadband Wireless Access Networks 565
14.2.1 MMDS Network 565
14.2.2 LMDS Network 566
14.2.3 Management of MMDS and LMDS Networks 567
14.2.4 IEEE 802.16 Network 569
14.2.5 WiMax Network 569
14.2.6 Management of Fixed Wireless Access Network 570
14.3 Mobile Wireless Networks 572
14.3.1 Mobile IP 574
14.3.2 Mobility Management 576
14.3.3 Resource and Power Management 577
14.3.4 QoS Management 578
14.3.5 Security Management 579
14.4 Satellite Networks 579

NM_Prelims.indd xix 12/1/2009 2:51:30 PM

Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:
 Hän tarttui muutamaan vitjaan, mutta se tuntui niin raskaalta, että
hän päästi sen heti.

"Haa!" huudahti hahmo. "Yhden ainoan kätyrisi syntitaakka on

sinusta liian raskas. Mutta muista minun sanoneen, kerran saat
kantaa ne kaikki, kaikki iankaikkisesta niin iankaikkiseen! Kansani
huutaa kirousta ja kadotusta sinulle, katso minä laahaan kirouksia ja
kostonhuutoja jälessäni, muutamain päivänkiertojen jälkeen
heittääkseni kaiken sinun yllesi… Pian, pian on sinun hetkesi käsissä;
niinkuin varas yöllä olet sinä käynyt kansani kimppuun, olet
ryöstänyt, rääkännyt, murhannut Suomen kärsivällistä, oikeamielistä
kansaa. Niinkuin varas yöllä on kuolema tekevä tyhjäksi kaikki sinun
aikeesi, naisen käsi on ne hajoittava tuuleen kuten pilvilinnat, ja
kiitosrukous on nouseva kohden taivasta, kun Herran käsi lyö
maahan Pohjanmaan, Hämeen ja koko Suomenmaan kirotun
vitsauksen!"

Niin mahtava oli ilmestys hänen edessään, niin painavat olivat

sanat, että pelätty sotapäällikkö ensi kerran tunsi itsensä aivan kuin
halvatuksi; hän ei kohottanut käsivarttaan, ei virkkanut sanaakaan,
vaan katsoi, miten hahmo loittoni kuten oli tullutkin, laahaten vitjoja
jälessään.

Klaus Fleming palasi pappilaan, mutta juuri kun hän oli

astumaisillaan eteiseen, suhahti nuoli häntä kohden. Se lävisti takin
ja tarttui selkään.

Hän juoksi takaisin pihalle ja tähysteli ympärilleen, mutta

ainoatakaan elävää olentoa ei näkynyt.

"Kirottu noita, sinut on poltettava roviolla", jupisi hän.

 Nuoli oli niin pitkä, että hän saattoi sen vetää kädellään pois
selästään. Haavassa oli kipua tuskin nimeksikään, ja pappi, joka otti
hänet vastaan, ei saanut edes tietää, mitä oli tapahtunut. Marski
kysäisi vain naisesta, mutta pappi ei tiennyt hänestä mitään. Hän sai
sitten istua marskin luona koko yön, vaikkei mitään keskustelua
saatu käyntiin.

Seuraavana päivänä saivat sotamiehet tavallisuuden mukaan

ryöstää kuolleita. Se ilo heille suotiin, ja ainahan oli jotakin
otettavaa.

Taasenkin oli Fleming nöyryyttänyt Pohjanmaan kuuliaisuuteen, ja

hän saattoi sitä pidellä mielensä mukaan. Sukupuuttoon ei hän
tahtonut rahvasta hävittää, se olisi ollut epäviisasta, talonpoikain oli
oltava vain hänen orjiaan ja vetojuhtiaan ja siten palveltava häntä ja
hänen aikeitaan.

Karkein sanoin hän nuhteli pappeja, kun he eivät pitäneet kansaa

paremmassa kurissa, ja omin käsin hän pieksi kiinniotettuja
talonpoikia ja käski heidän hampain pureksia uunin tiiliä.

"Te olette", huusi hän, "sillä tavoin aikoneet repiä Turun linnan,
näyttäkää nyt miten pystytte repimään tuota uuniakaan". Ruoskaa
saatuaan saivat he sitten mennä.

Ryöstettyinä, nälkäisinä ja viluissaan saivat he laahautua kaukaisiin

koteihinsa, joihin he ikävöiden kuroittivat käsiään, vaikka hyvin
tiesivät, että heitä sielläkin odotti nälkä ja kurjuus.

Kauempana ylämaassa ei tehty rangaistusretkiä, mutta marski

kirjoitteli uhkaavia kirjeitä ja kehoitti talonpoikia ajattelemaan, mitä
heidän rauhaansa sopi. Yleisesti inhotut ja kammotut voudit
palasivat virkoihinsa, ne jatkoivat samaa hirmuhallitusta kuin
ennenkin, ja talonpojat pakoitettiin tekemään uskollisuudenvala.
Pohjoisimmat pitäjät sitä vastoin jätettiin omille hoteilleen;
nähtävästi Flemingin palvelevat henget arastelivat mennä liian lähelle
Ruotsin rajaa.

Kansan puolelta ei enää tarvinnut pelätä mitään, kenties yksi ja

toinen vielä loi ikävöiviä katseita Ruotsiin herttualta yksin apua
toivoen, mutta suuret joukot olivat ikäänkuin pelon ja kauhun
lamauttamat ja kantoivat hoippuen sietämätöntä takkaansa.

Suomessa samoin kuin Ruotsissakin oli nälänhätä hirveä.

Hämeessä jäivät pellot kylvämättä siemenen puutteessa, ja rahvaan
täytyi syödä kaatuneet hevosensa pettuleivän keralla.

Savonlinnasta kirjoitti Götrik Fincke: "Joka pitäjässä haudataan

päivittäin suuri joukko ihmisiä, jotka ovat kuolleet nälkään. Mutta
lisäksi palaa raivoisissa liekeissä katkeroituneen kansan mieli.
Milloinkaan ei ole Suomi niin kipeästi tarvinnut rauhaa! Jumala meitä
armahtakoon!"

Mutta huolimatta siitä, että kertomukset tästä rajattomasta

kurjuudesta herättivät syvintä osanottoa kautta maan, paadutti Klaus
Fleming sydämensä ja hänen korvansa olivat kuurot rukouksille ja
valituksille.

Liikutettuna tytärtensä rukouksista oli Ebba rouva pyytänyt, että

saisi lähettää viljaa, mutta marski oli jyrkällä kiellolla katkaissut
kaikki sellaiset yritykset. Eikä ankara rouvakaan osoittanut paljoa
suurempaa lempeyttä tyttärilleen. Heillä ei ollut mitään oikeutta
sekaantua maan asioihin.
 "Se on julmaa ja sydämetöntä!" huudahti Hebla, vanhin kauneista
neitsyistä. "Eikö ihmisellä saa olla mitään tunteita, kun on ylhäistä
syntyä?"

"Kukaan ei voi sitä estää, mutta ei saa näyttää niitä", virkkoi

hiljainen ääni hänen lähellään.

Punastuen loi hän katseen nuoren miehen silmiin, jotka lämpimästi

katselivat häntä.

"Kuinka uskallatte?" Hän kohotti uhkaavasti sormeaan.

Nuori mies otti koko käden ja peitti sen suudelmilla.

Hän salli sen ja sanoi vain: "Mitähän marski sanoisi?"

"Surmaisi minut, mutta vähät siitä, rakkauteni seuraa minua

kuitenkin hautaan!"

Hebla huokasi. "Kaikki täällä linnassa on raskasta ja ikävää,

sentähden täytyy meidän pienen romaanimmekin päättyä
surullisesti."

"Mikä onni, että saamme yhtyä kuolemassa!" huudahti nuori mies

tulisesti.

"Ei, kiitos, minä tahdon elää ja nauttia elämästä."

"Sinä et rakasta niinkuin minä."

"Minusta se on luonnollista. Hebla Fleming ei voi tuntea eikä

ajatella samalla tavoin kuin ylioppilas Daniel Hjort."
 "Hän on kylmä kuin jää", virkkoi Daniel synkästi, "minä taasen
riudun rakkauden hehkuun".

"Daniel parka", virkkoi Hebla pannen kauniin kätensä hänen

päälaelleen; "en voi mitään sille, etten tunne samoin kuin sinä".

"Käske minun mennä tieheni", sanoi Daniel kätkien kasvonsa

käsiinsä.

"Ei, sitä en suinkaan tee. Eikö ole marskin tahto, että sinun on
luettava minun ja sisarieni kanssa?"

"Se on vienyt järkeni."

"Olen kuullut, että sellainen kuuluu rakkauden tapoihin", sanoi

Hebla leikitellen hänen hiuskiharoillaan.

Daniel heitti päätänsä taaksepäin. "Olen ainoastaan huvilelu",

sanoi hän.

"Ja opettajani, josta pidän", lisäsi Hebla säteilevin katsein ja vaipui

pieneen lepotuoliin.

Daniel seisoi kuin lumottuna katsellen häntä.

"Laula jotakin, minä tahdon nukkua!"

Daniel lauloi uskollisesta rakastajasta, joka tahtoi uhrata

henkensäkin rakastettunsa puolesta. Se oli muuan hänen omista
tilapäisrunoistaan, johon hän purki sielunsa hehkun.

Laulu vaikeni. Nukkuiko neiti tosiaankin… Mutta kaunis hän oli!

Ruusuposket, tuuheat kulmakarvat, pieni, punainen, myhäilevä suu,
joka oli hieman raollaan, ja kiharat, jotka olivat valahtanet valkoiselle
kaulalle ja liikahtelivat hiljaa.

Daniel kääntyi pois, hänen päänsä meni pyörälle…

"Daniel!" kuului hiljainen kuiskaus. Ja silloin oli maltti mennyttä

kalua, hän syöksyi luo ja painoi huulensa hänen huuliaan vasten.

"Hävytön, mitä uskallat tehdä?" virkkoi Ebba rouva, joka samassa

astui huoneeseen.

Daniel Hjort syöksyi huudahtaen ulos huoneesta.

"Nukuin niin makeasti", sanoi nuori neiti, "ja luulin että se oli
Katinka".

"Totta kai", vastasi Ebba rouva ankarasti. "Tästä lähtien ovat luvut
ja laulut lopussa."

"Enpä juuri voi sanoa, että ne olisivat minua huvittaneetkaan."

 "Sinä saat toistaiseksi pysyä huoneessasi!"

"Onko minun kärsittävä sen tähden, mitä hän on rikkonut?"

"Et ollut syytön sinäkään!"

"En ole valinnut häntä opettajaksi."

"Sen teki isäsi! Mutta en voi luottaa sinuun?"

Nuori neiti heitti päätänsä ylpeästi taapäin. "Joku Fleming voi kyllä
leikkiä sellaisenkin kuin Daniel Hjortin kanssa mutta ei koskaan
sitoutua häneen", vastasi hän.

"Nyt tunnen sinut tyttärekseni", vastasi Ebba rouva häntä syleillen.

"Tästälähin luotan sinuun."

*****

Tietämättä mitään näytelmästä, jota näyteltiin hänen omassa

kodissaan, ajatteli ja huolehti Klaus Fleming vain valtansa lujittamista
Kaarle herttuaa, verivihollistaan vastaan.

Urkkijoiltaan oli marski saanut tietoja olosuhteista Ruotsissa, ja

hän oli aivan varma siitä, että herttua valmisteli ensi kesäksi
sotaretkeä Suomeen. Marskin asia oli valmistaa hänelle lämpimät
tervetuliaiset.

Ja sitten oli saatava kuningas taivutetuksi kauan ajateltuun sotaan

Ruotsia vastaan. Sotaväkeä oli vietävä sinne Puolasta ja Suomesta,
ja Sigismund oli väkivoimin ottava perintövaltakuntansa, jonka hänen
setänsä tahtoi häneltä riistää.
 Klaus Fleming hieroi tyytyväisenä käsiään; koskaan eivät olleet
hänen toiveensa olleet niin valoisat, ja hän tunsi voimiensa kasvavan
ajatellessaan, miten paljon hän tulisi saamaan aikaan.

Miehistöä ja muonaa koottiin Turkuun ja sen ympäristöön,

sotalaivoihin laitettiin tykit, ja laivaston vahvistukseksi anastettiin
kaikki kaleijat ja alukset mitä yhytettiin.

Kukaan ei muistanut nähneensä marskia niin hyvällä tuulella kuin

tähän aikaan. Hän laski leikkiä Daniel Hjortin kanssa ja sanoi
tahtovansa ottaa hänet mukaansa ensi sotaan, niin että hän saisi
väriä poskilleen. Nyt näytti hän niin kalpealta, että saattoi peloittaa
nuoret tytöt kirjalta.

Maaliskuun loppupäivinä kysäisi hän kerran Ebba rouvalta, eikö

tämä tahtonut matkustaa Pernajan kuninkaankartanoon. Hänkin
tulisi sinne palausmatkaltaan Uudeltamaalta, jossa oli oivallinen
satama suurempia laivoja varten ja jota hän aikoi käydä katsomassa.

Ebba rouva oli halukas siihen, ja marski määräsi oman matkansa

huhtikuun 2 päiväksi. Hyvästiä jättäessään hän käyttäytyi sangen
omituisesti ja virkkoi hymyillen, että hän varmaan keksisi jotakin
hämmästyttääkseen heitä palatessaan kotiin.

Matka kävi Turusta Kuitiaan, jossa hän kohtasi muutamia

voutejaan. Keskustellessaan vei hän useita kertoja kätensä selkäänsä
ja sanoi tuntevansa kipua, jollaista ei ollut tuntenut pitkiin aikoihin.

Seuraavana päivänä hän matkusti Uudellemaalle ja majoittui

Pikkalan kartanoon, jossa hänellä oli hyviä ystäviä. Tultuaan
vakuutetuksi sataman oivallisuudesta suostui hän jäämään Pikkalaan
kokonaiseksi viikoksi pitääkseen oikein hauskaa. Nyt seurasi pidot
toisensa jälkeen, ja marski antoi näytteen oivallisesta
ruokahalustaan, kun hän tavallisen ruokaveron lisäksi saattoi
yksikseen syödä kokonaisen siankinkun.

Luultavasti oli hän usein ennenkin koettanut siten voimiaan, sillä

Kaarle herttualla oli tapana sanoa marskista, että "siat saattavat kyllä
syödä toisensa". Mutta tällä kertaa hän sairastui, lieneekö se sitten
johtunut liian voimakkaasta ateriasta vai muusta syystä. Seuraavana
päivänä oli hän kuitenkin siksi toipunut, että saattoi reellä ajaa
Pernajaan, jossa Ebba rouva häntä odotti.

Täällä täytyi hänen uudestaan vetäytyä vuoteeseen. Tosin hän

selitti, ettei häntä mikään vaivannut, lojuihan vain siksi, ettei
jaksanut olla pystyssä. Mutta seuraavana päivänä hän kertoi Ebba
rouvalle nuolesta, joka oli ammuttu hänen selkäänsä… Se oli hieman
turvonnut ensin, mutta sitten pian sulautunut.

"Jonkun olisi pitänyt tarkastaa haava", sanoi Ebba rouva. "Nuoli oli
voinut olla myrkytetty."

Klaus herra katsoi häneen ja kääntyi pois vastaamatta.

Mutta heikkous yhä lisääntyi, ja muutamain päivien kuluttua hän

sanoi
Ebba rouvalle:

"Nuoli oli myrkytetty; pohjalaiset kostavat puolestaan."

"Eikö ole mitään apua?"

"Ei, muuta kuin kuolema… pohjalaiset ja minä olemme olleet yhtä

taipumattomat toisiamme kohtaan."
 "Minä lähetän noutamaan apteekkaria."

"Ei, tulkoon kappalainen, nyt on hänen hetkensä tullut."

Tämä saapui rukouskirjoineen. Marski kuunteli tarkkaavaisesti

lukemista, ja kun hän tunsi kuoleman lähestyvän, otti hän
jäähyväiset puolisoltaan ja sanoi: "Olen toiminut parhaan
ymmärrykseni mukaan, nytpähän nähdään, onko Herra Jumala toista
mieltä."

Nämä olivat hänen viimeiset sanansa.

21.

UUSIA VOIMIA.

Ilolla sai Kaarle herttua sanoman Klaus Flemingin kuolemasta. Hän

oli tehnyt monia laskelmia, mutta menestys oli ollut epätietoinen.
Nyt oli vihdoin annettu merkki, tie oli auki. Uusia esteitä saattoi
ilmestyä, mutta pahin oli raivattu pois, ja Suomen sorrettu kansa
raukka oli vapautunut vitsauksestaan.

Ensi työkseen Kaarle kirjoitti avoimen kirjeen suomalaiselle

sotapäällystölle, kehoittaen heti lakkauttamaan sietämättömän
linnaleirin. Aikeestaan tulla itse Suomen puolelle ei hän kirjoittanut
mitään, mutta niin hyvin tämä kirjelmä kuin yksityistiedotkin
Ruotsista ilmaisivat Suomen herroille, mitä heillä oli odotettavissa.

Sillä välin Kaarle varustautui ripeästi sillä verukkeella, että kun

kaikesta päättäen kuningas saattoi tulla keväällä, täytyi laivaston olla
valmiina noutamaan häntä joko Danzigista tai Kalmarista.
Salavinkaan oli hän kyllä hankkinut tiedon Puolasta, ettei kuningas
ollut aikeissakaan tulla Ruotsiin ainakaan sinä vuonna; hän oli
korviaan myöten rakastunut kauniiseen kälyynsä, prinsessa
Konstantiaan, eikä millään hinnalla tahtonut eritä tämän seurasta.
Mutta silloin hän joudutti varustuksia sitä suuremmalla innolla. Hän
kuletutti laivoihin suurimmat tykit mitä ne kantoivat, tarkasti väkensä
ja latoi sen laivoihin. Ja sitten hän purjehti heti merille puolisonsa
kera.

Elokuun 28 päivänä hän saapui Kastelholmaan, johon jätti

puolisonsa. Laivasto oli mennyt edeltä Turun saaristoon, säikyttäen
linnaväen nopeihin varustuksiin, senkin puolestaan. Muureja
vahvistettiin ja pariakymmentä nuijasodasta otettua vankia käytettiin
töihin, härkiä ja lehmiä ja uutisruista koottiin ympäristöstä linnan
varastoihin ja niiden jauhamista varten hankittiin joukko jauhinkiviä.

Kaarle oli jo edeltäpäin lähettänyt uudelle Sigismundin

määräämälle linnanpäällikölle, Arvid Stålarmille, ja muulle
päällystölle useita kehoituksia liittymään häneen. He pyysivät
nöyrimmästi, ettei herttua panisi pahakseen, vaikka heidän herransa
ja kuninkaansa palvelijoina täytyi noudattaa tämän käskyjä.

Elokuun 20 päivänä alkoi herttuan aluksia parveilla kaikkialla Turun

saaristossa. Useita kartanoista ryöstettiin ja kaikki vastarinta
rangaistiin kuolemalla. Samaan aikaan saapui viesti, että Hannu
Hannunpoika, Monikkalan herra, oli kokoamansa sotaväen kera
tulossa Hämeeseen.

Arvid Stålarm oli neuvoton. Jos Hannu Hannunpoika marssi

Hämeenlinnaa vastaan, joutuisi linnoitus heti vihollisen käsiin, niin
kurjassa puolustuskunnossa se oli. Jos hän sitä vastoin aikoi marssia
Turkua vastaan, oli pelättävissä, että maakunnan rahvas liittyisi
hänen joukkoonsa.

Asema oli epätoivoinen, eikä ollut ketään, joka voisi sen pelastaa.
Muinoin niin mahtava marski makasi kylmänä ja kankeana linnan
kappelissa, johon hänet oli tuotu suurella juhlallisuudella. Vaikkapa
hänen levoton henkensä kenties harhailikin ympäri entistä
hallitusaluettaan, näki se vain kauhukseen, kuinka hänen mahtava
työnsä meni pirstoiksi, voimatta sitä estää.

Mitäpä hyödytti nyt kehoittaa pappeja ja rahvasta täyttämään

läänivelvollisuuttaan… Kaikki kuuntelivat korvat hörössä sitä mieluista
uutista, että Hannu Hannunpojan alukset purjehtivat pitkin rannikkoa
ja että heidät syyskuun 12 päivänä oli nähty Porin sataman
edustalla. Jokainen saattoi käsittää, että Turku oli hänen matkansa
määränä.

Toisaalta tuli herttua itse. Jo syyskuun 6 päivänä oli laivasto tullut

näkyviin Ruissalon ja Hirvensalon välisestä salmesta. Miten erilaisin
tuntein suuntautuivatkaan sinne katseet!

Herttuan kutsuun vastasi Stålarm, että kuningas oli kieltänyt häntä

antautumasta mihinkään neuvotteluihin. Mutta kun laivasto läheni,
laukaistiin linnan tykit.

Masto ammuttiin poikki herttuan omasta kaleijasta, mutta laivasto

teki kaarroksen ja löysi sopivan ankkuripaikan kappaleen matkan
päässä Ruskiakallion käressä, jossa joukot, kaksitoista lippukuntaa
jalkaväkeä ja viisisataa ratsumiestä, nousivat heti maihin.

Stålarm koetti estää maihinnousua, mutta hänen ratsuväkensä ei

voinut esteettömästi liikkua louhikkoisella maalla ja heidän täytyi
vetäytyä takaisin.

Ilmisota oli alettu, mutta herttua ei tahtonut esiintyä rehennellen,

vaan ehdotti neuvottelua suomalaisen päällystön kanssa.

Neuvottelut määrättiin pidettäviksi syyskuun 9 päivänä

hietaharjulla Kupittaan lähteen luona ja kokoonnuttiin sinne
yhdeksän aikaan aamulla. Molemmat puolueet olivat saapuneet niin
mieslukuisina kuin suinkin. Mutta keskustelujen aikana oli jollakin
selittämättömällä sotaliikkeellä suljettu Stålarmin ja hänen
joukkojensa palaustie. Alkoi taistelu, joka päättyi siihen, että
Stålarmin ratsuväki ajettiin pakosalle, ja hän itse harhaili viheliäisiä
metsäpolkuja Hämeen tielle, jossa uudelleen kokosi ratsuväkensä.

Herttua itse marssi Turun kaupunkiin, kaupunkilaisten suureksi

hämmästykseksi, ja leiriytyi linnan edustalle.

Millainen hälinä linnassa syntyi, voimme hyvin kuvitella.

"Tämähän on selvää petosta!" huudahti Ebba luoden terävän

katseen
Stålarmin puolisoon, nuoreen Elina Flemingiin.

"Rouva tätini ei suinkaan liene unohtanut herrani lausuntoa, että

joukkoihin ei ole luottamista", vastasi tämä säilyttäen tyyneytensä.

"Marskin aikaan ei koskaan tullut kapina kysymykseen", jatkoi

Ebba rouva; "mutta kun hän on poissa, saattaa odottaa mitä
tahansa".

"Tietenkin herttua alkaa piirittää linnaa, ja miten silloin käy

puolustus, kun Arvid herra on poissa?" valitti vaimo parka. Kukaan ei
ollut nähnyt Ebba rouvan nauravan moniin pitkiin päiviin, mutta nyt
hän nauroi katkeran pilkallisesti.

"Linna on hyvin varustettu, kiitos siitä autuaalle herralleni", sanoi

hän ylväästi. "Muonavarat riittävät vähintään vuodeksi, ja miehistö
nousee tuhanteen. Minä itse otan johtaakseni puolustusta."

Elina rouva katsoi ihaillen pelättyyn sukulaiseensa. "Suokaa

anteeksi, rakas täti, että olen kuin säikähtynyt lintu", vastasi hän
nöyrästi; "teidän omat tyttärennekään eivät pysty käymään
jälkiänne".

"Eivät", vastasi hän, "ei edes poikanikaan ole vanhempiinsa, hän

on kuutamosankari hänkin".

Elina kääntyi punastuen pois. "Minusta hän on mallikelpoinen

nuori, ritarillinen herra", sanoi hän.

"Sitra kainalossaan!" lisäsi Ebba rouva.

"Niin, miksei, siitä on iloa meille kaikille."

Olkapäitään kohauttaen ja sääliväisesti hymyillen lähti Ebba rouva

huoneesta.

Nuori rouva seisoi katsellen ulos ikkunaluukusta.

"Kuinka voisimme kestää tätä elämää ilman Juhanaa!" tuumiskeli

hän.
"Ja onhan Arvid herra itse jättänyt minut hänen huostaansa."

Herrat Akseli Kurki ja Antero Boije, jotka molemmat kuuluivat

päällystöön, olivat samoin tuoneet vaimonsa mukanaan, ja nämä,
jotka molemmat tunsivat mitä syvintä kunnioitusta Ebba rouvaa
kohtaan, mutta itse asiassa pakenivat hänen läheisyyttään, olivat
ihastuneet hänen poikaansa, 20-vuotiaaseen Juhanaan, joka vietti
melkein kaiket päivät heidän ja sisartensa seurassa.

Marskin kuoleman jälkeen ei Daniel Hjort ollut kertaakaan saanut

nähdä eikä puhutella Heblaa; lukutunnit ja oleskelu perheen
keskuudessa päättyivät, vaikkakin hänellä aina oli vapaus käydä
ystäviensä ja tuttujensa luona linnoituksessa.

Hänellä olikin paljon sellaisia nuoremman päällystön keskuudessa,

jotka ilvehtivät hänen onnettomalla rakkaudellaan ja kuuntelivat
hänen laulusepustuksiaan.

Daniel parka, joka ei ollut voinut pitää rakkauttaan salaisuutenaan,

uskoi sen kaikille, valitti sitä, että hänet oli eroitettu sydämensä
epäjumalasta, ja kun joku velikulta sanoi leikillään hänelle surevansa
sitä yhtä suuresti kuin hänkin, niin hän uskoi sen, ja valittaen
kaikuivat sitran sävelet, hän lauloi rakkaudestaan ja kehoitti
armastaan olemaan varma siitä, että hän vihdoin tulisi hänet
vapauttamaan.

Yleisesti oltiin sitä mieltä, ettei Daniel Hjort ollut oikein viisas,
mutta hänen hiljainen olentonsa herätti myötätuntoa, ja sentähden
sai hän mennä ja tulla miten tahtoi.

Kaunis neiti oli väsynyt leikkikaluunsa, hän piti loukkaavana tämän

rakkautta, mutta — hänellä ei ollut rohkeutta suorastaan torjuakaan
häntä näkyvistään.

Juhana Fleming oli mitä rakastettavin nuori mies; hänen

käytöksessään oli väliin ylpeyden vivahdus, joka muistutti isästä,
mutta sen huomasi vain hyvin harvoin. Naisten kesken sanottiin, että
Juhana herra oli vastustamaton, jos hän vain tahtoi jotakuta
miellyttää.

Heti marskin kuoleman jälkeen oli äiti tahtonut lähettää hänet

pois, mutta kaikkien yhteisistä rukouksista sai hän jäädä kotiin sillä
ehdolla, ettei vähintäkään puuttuisi linnan puolustukseen.

Kenties olisi nuori herra mieluummin lähtenyt, jollei hän olisi

nähnyt Elina Stålarmia. Mutta nyt hän rakasti ensi kertaa
elämässään, hehkuvalla lämmöllä, vaikkakin ikäkautensa kainoudella.

Stålarm oli leikkisästi uskonut puolisonsa hänen suojelukseensa;

he olivat serkukset, samanikäiset, nuoret ja kauniit molemmat.
Juhana herra oli vannonut ennen kuolevansa, ennenkuin ilmaisisi
salaisuutensa; Elina taasen, joka pian oli sen havainnut, oli
päättänyt, ettei koskaan antaisi hänelle siihen tilaisuutta;
jokapäiväinen seurustelu oli opettava heitä pitämään toisistaan
sisaruksina.

Sillä kannalla olivat asiat, kun herttua saapui Turkuun. Jo syyskuun

11 päivänä aloitettiin piiritys luomalla vallitus vastapäätä
linnanporttia, Myllyvuoren juurelle.

Kaarle kuuli vakoilijoiltaan, että Stålarm oli läheisyydessä, ja

piiritykseen ryhdyttäessä saattoi tapahtua, että tämä hyökkäsi hänen
selkäänsä ja hän itse joutuisi kahden tulen väliin.

Silloin saapui tieto, että Hannu Hannunpoika saapuisi pian ja että

Turun seudun rahvas oli herttuan kehoituksesta noussut aseihin.
Samaan aikaan tapahtui, että Stålarmin joukkojen keskuudessa
ilmeni selviä kapinan merkkejä; kenties sitä auttoi herttuan avoin
kirjekin, sillä useita karkaamisia tapahtui muutamien päivien
kuluessa.

Nyt saattoi pelastua vain nopein toimin, ja Stålarm lähti

joukkoineen liikkeelle syyskuun 20 päivänä, sijoitti osan väestään
Hämeenlinnaan, toisen Savonlinnaan ja kolmannen Viipuriin, jossa
hän itse otti päällikkyyden. Hän uskoi Turun linnan kyllä voivan pitää
puoliaan talveen tai kunnes tapahtuisi jotakin, mikä pakoitti herttuan
lähtemään pois.

Mikään sopimuksenhieronta ei tullut kysymykseenkään;

linnanvouti Pentti Severinpoika kirosi ja vannoi, ettei herttua kuuna
herran valkeana pääsisi linnaan, ja samaa sanoi muukin päällystö.

Tosin herttua kaivatti vallituksia Mylly- ja Korpolaisvuorille, mutta

linnasta paukkuvat laukaukset veivät paljon väkeä, ja vei aikaa
ennenkuin haudat olivat niin syvät, että piirittäjät saivat niissä
suojaa. Ja sitten tulivat syyssateet, ja haudat tulivat vettä täyteen.
Mukana tuoduista tykeistäkään ei ollut juuri hyötyä, ja näytti melkein
siltä, kuin herttua saisi häpeällä vetäytyä tiehensä.

Linnassa riemuittiin. Silloin saapui kirje herttualta Ebba rouvalle, ja

hän kutsui heti linnan naiset ja ylemmän päällystön lukeakseen sen
heille. Kirje oli herttuan omakätinen, ja hän tarjosi Ebba rouvalle
samoinkuin muillekin linnassa oleskeleville naishenkilöille vapauden
lähteä mihin halusivat. Herttua ei tahtonut ottaa vastuulleen, jos
tapahtuisi mitä vahinkoa niille, ketkä jäivät linnaan.

Elina Stålarm seisoi aivan Ebba rouvan lähellä. Juhana herra puristi
lujasti hänen kättään, ja hän näki ihailijansa silmissä niin
hätääntyneen katseen, että hänen lähtöaikeensa alkoi horjua.
 Kun toiset rouvat yhdestä suusta sanoivat tahtovansa jäädä
miestensä luo, kääntyi Ebba rouva Elinaan. "Sinä kai haluat lähteä
etsimään miestäsi?" sanoi hän.

"Jää tänne luoksemme, Elina", pyysivät Katinka ja Hebla.

"Mihin te minua neuvotte, arvoisa täti?"

Vastaus viipyi. "Herrasi on tänään Viipurissa ja kenties huomenna

matkalla Savonlinnaan. Olisit ainoastaan hänen tiellään, täällä sitä
vastoin olet varmassa turvassa."

"Niin kai on", vastasi Elina hiljaa. "Ja silloin jään tänne luoksenne."

"Millainen on oleva vastaus herttualle?" kysyi Pentti Severinpoika.

"Sellainen kirje ei ansaitse mitään vastausta", vastasi ylpeä

nainen.
"Eikä herttua vastausta saakaan."

Koskaan ei ollut Juhana herra ollut niin säteilevän iloinnen kuin

tänään. Hilpeät sutkaukset eivät häneltä ottaneet loppuakseenkaan,
ja kun Antti Boijen emäntä kysyi, kuinka hän saattoi olla niin iloisella
tuulella, kun kuolema kenties odotti häntä, vastasi hän:

"Pitäisin suurimpana onnenani, jos saisin nyt kuolla."

"Kiittämätön!" huudahti Hebla. "Hän ajattelee ainoastaan itseään."

"Me pidämme sinusta niin paljon", lisäsi kaino Katinka ja painautui

häntä vasten.

"Tahtoisinkin ensin nähdä teidät onnellisina ja turvassa", sanoi

hän.
 "Miksi et voi rakastaa elämää kuten me?"

"Kyllä", puuskahti hän intohimoisesti, "rakastan hetkeä, jossa elän,

ja seuraavana tahdon kuolla".

Katinka pudisti päätänsä, sen jälkeen huudahti hän innokkaasti:

"Rakkahin Elina, puhu sinä hänelle, kehenkään ei hän luota niin
ehdottomasti."

"Minusta elämä on otettava sellaisena kuin se on", vastasi Elina

luoden sisaruksiin vakavan katseen. "Mielelläni olisin tahtonut lähteä
herrani luo ja jakaa ne vaarat, jotka häntä kohtaavat, mutta kun se
ei käy päinsä, olen iloinen siitä, että tahdotte pitää minut täällä."

Hän ojensi heille käden kullekin: "Meidän on lohdutettava ja

kehoitettava toisiamme ja kiitettävä Jumalaa jokaisesta päivästä,
minkä saamme olla yhdessä."

Juhana herra oli käynyt kalmankalpeaksi, mutta hänen sisarensa

itkien heittäytyessä serkun syliin piti hän lujasti kiinni kädestä, jonka
tämä oli hänelle ojentanut.

Elina veti hiljaa pois kätensä. "Meidän on säilytettävä iloinen

luottamus mielessämme", sanoi hän.

"Sitten on sinun usein puhuttava meille niinkuin nytkin", nyyhkytti

Katinka. "Eikö totta, Juhana, se herättää luottamusta?"

"En väsyisi koskaan häntä kuulemaan", vastasi Juhana ihailevin

katsein.

"Sepähän nähdään", virkkoi Elina nauraen. "Minä kyllä puhun

järkeä, ken vain tahtoo kuulla sillä korvalla."
 "Ennen kaikkea Juhanalle", huudahti sisar.

"Niin, jos hän tahtoo!"

"Ei maksa", vastasi Juhana katkerasti. "Minä kumoan kaikki

viisastelusi."

Elina kääntyi pois vastaamatta mitään.

"Jos olemme yksistä tuumin, silloin Elina tietää seuraukset", lisäsi

Juhana liikutuksella, jota hän tuskin saattoi hillitä.

"Niin tosiaankin", puuttui Katinka puheeseen. "Annathan myöten,

Elina, jos hän on oikeassa?"

"Hän ei ole oikeassa", vastasi Elina lujasti, mutta helakasti

punastuen.

"Tiedätkö, mitä hän tarkoittaa?" kysyi tyttö kummissaan.

"Hän luulee arvaavansa mitä ei ymmärrä", tokaisi Juhana

kiihkeästi. "Mutta nyt on hänen myönnettävä minulle yksityinen
keskustelu, tänään tai huomenna, sen parempi mitä pikemmin."

"Niin, minäkin tahdon, että välimme tulee selville."

"En tiennyt lainkaan, että olisitte epäsovussa", puuskahti Katinka.

"Huomenna iltapäivällä", sanoi Elina ja ojensi Juhanalle kätensä.

"Kiitos!" kuiskasi hän ja suuteli sitä kiihkeästi.

Tämän kaiken aikana paukkuivat linnan tykit herttuan

äskenkaivettuja vallituksia kohden, ja muutamia hänen miehistään
kaatui.

Hän ei ollut saanut mitään vastausta kirjeeseensä. Mutta mitäs

siitä, hän oli kyllä taivuttava heidät kuuliaisuuteen.

Seuraavana päivänä, kun kappalainen tapansa mukaan toimitti

aamurukousta suuressa linnansalissa, Ebba rouvan, kaikkien muiden
naisten ja muutamain päällikköjenkin ollessa läsnä, hämmästytti
heitä kova ammunta, ja ikkunasta lensi sisään luoti ja surmasi
sotamiehen, joka seisoi Ebba rouvan rinnalla. Hän kääntyi
ympärillään seisoviin kalpeihin naisiin ja virkkoi tyynesti:
"Urhoollisten soturiemme vaimot ja tyttäret eivät pelästyne
moisesta!"

Sen jälkeen hän antoi käskyn, että ruumis oli vietävä pois, ja
viittasi sitten pappia jatkamaan. Kun jumalanpalvelus oli lopussa,
sanoi Ebba rouva ääneen: "Täällä linnassa on jotakin, mitä pelkään
enemmän kuin herttuan ketjukuulia."

Mitä hän sillä tarkoitti, sitä ei ymmärtänyt kukaan. Mutta

iltapäivällä, juuri kun Juhana herra kuiskasi Elinalle: "muistatteko
lupauksenne?" ja tämä vastasi: "olen valmis pitämään sen", astui
Ebba rouva kamariin, jossa naiset olivat koolla. Hän oli kalpea ja
kiihtynyt, ja hänet nähdessään hypähtivät kaikki pystyyn ja kysyivät
pelästyneinä, oliko herttua tullut linnaan.

"Ei vielä", vastasi hän. "Mutta tie on auki, sillä kapina on täydessä
vauhdissa."

"Ne hylkiöt, ne kavaltajat!" huudettiin kilvan.

 "Niin, moista ei olisi tapahtunut marskin aikaan", puuskahti Ebba
rouva.

"Pentti Severinpoika on pidättänyt heidän palkkansa, hän on pahin

petturi", rohkeni Elina rouva virkkaa.

"Sallikaa minun ottaa osaa puolustukseen ja asettua Severinpojan

paikalle", puuskahti Juhana innoissaan.

"Nyt kun vaara on uhkaavimmillaan!" huudahti Ebba rouva.

"Luulen, ettei kukaan Fleming riko valaansa."

Elinan ja Juhanan katseet yhtyivät sekunniksi. Mutta nuori mies loi

äkkiä silmänsä maahan.

Samana iltana oli Ebba rouvalla keskustelu kaikkien päälliköiden

kanssa, paitsi Pentti Severinpojan. Kaikki olivat yksimieliset siitä, että
hän oli petturi, mutta että olisi vaarallista nyt ryhtyä mihinkään häntä
vastaan.

Tällöin ilmoitettiin muuan sotamies, joka pyysi yksityistä

keskustelua Ebba rouvan kanssa. Tämä käski miehen astua sisään ja
puhua läsnäolijain kuullen, koskei tahtonut heiltä salata mitään.

"Kysymys on Daniel Hjortista", sanoi mies.

"Mitä pahaa voi se hullu tehdä?" kysyi Ebba rouva ivallisesti.

"Koska minun kerran täytyy puhua suuni puhtaaksi", jatkoi mies,

"niin on selvää kuin päivä, että hän on mielettömästi rakastunut
vanhimpaan neideistä…"
 "Varo itseäsi, mies!" puuskahti rouva tuohtuneena. "Maksaa pääsi,
jos mainitset tyttäreni samalla kertaa kuin Daniel Hjortin."

"Silloin en kerrokaan mitään."

Läsnäolijat pyysivät Ebba rouvaa tyyntymään; eihän merkinnyt

mitään, mitä mies uskoi, pääasia oli päästä tietämään, oliko hänellä
tosiaankin jotakin tärkeää tunnustettavaa. Ebba rouva nyökäytti
hyväksyvästi päätänsä ja istui sen jälkeen hiljaa ja kuunteli
tarkkaavaisesti.

Mies kertoi tietonsa. Daniel Hjort oli kuvitellut, että nuorta neitiä
pidettiin sulettuna huoneeseen vastoin tahtoaan, ainoastaan
pitääkseen heitä toisistaan erillään. Ja niin oli Daniel saanut
päähänsä, että ainoastaan herttuan tullen väliin saattoi neiti
pelastua, ja siitä pitäen oli hän liikuskellut vihollisten asioilla ja
taivutellut yhä useampia linnanmiehistöstä luopumaan piirittäjäin
puolelle.

"Rahoillako hän houkuttelee?" kysyi muuan päälliköistä.

"Niillä kaikista vähimmän", vastasi sotamies. "Mutta hän laulaa niin

kauniisti hänestä, joka on autettava pois vankitornista, että siitä saa
aivan silmänsä vesiin."

Huoneessa oli hiljaista. Ebba rouva oli kalpea, mutta saattoi

nähdä, että kiukku kiehui hänen sisällään. "Tahtooko joku vapauttaa
minut hänestä, vai täytyykö minun tehdä se itse?" sanoi hän
ankaralla äänellä.

"Sitä varten olen juuri tullutkin", sanoi sotamies. "Kärsä käskee

porsaan maata tonkimaan."
 "Mitä sillä tarkoitat?"

"Minä kuten monet muutkin en saa irti muonaosaani; vaimoni on

tullut tänne… kaksi lastani on jo kuollut nälkään, ja minä tahdon
mielelläni pelastaa niiden kahden hengen, jotka ovat vielä jälellä…
On itsestään selvää, että tuo Daniel Hjort on kavaltaja, ja minä
ajattelin…"

"Kuinka tahdot menetellä?"

"Ammun luodin hänen otsaansa!"

"Milloin?"

"Huomenna, jos niin tahdotaan."

"Eikö hän ole täällä tänäänkin?"

"Kyllä, mutta se on niin ilkeää näin illalla."

"Kas tässä", sanoi Ebba rouva ja pani rahaa hänen käteensä.

"Minä korotan palkkasi kaksinkertaiseksi, jos toimitat asiasi jo tänä
iltana."

Miehen silmät loistivat. "Tämä muijalle", sanoi hän, "toinen

minulle, että voin pitää rohkeuden yllä".

Alhaalla vahtihuoneessa istui Daniel Hjort suuren sotamiesparven

ympäröimänä. Koskaan ei hän ollut laulanut niin kauniisti, mutta
hänen laulunsa olivat hetken mielijohtamia, milloin valittavia, surusta
ja tuskasta parahtelevia, milloin hiljaisia, rukoilevia, melkein
kyynelöiviä… sitten tuli kuin kuiskauksena, ikäänkuin toivehikkaana
aavistuksena, ja sävelet soivat yhä helähtelevämmin, ne muuttuivat
uhmaaviksi, vaativiksi, kunnes paisuivat riemuitsevaan voiton
varmuuteen.

Hämmästyneinä häntä kuunneltiin; niin ei hän ollut laulanut

koskaan.

"Nyt olisi neidin pitänyt kuulla sinua", sanoi muuan kuulijoista.

"Niin hän tekikin. Hän seisoi tuossa vastassani, ja hänelle minä

lauloin", vastasi laulaja onnellisesti hymyillen.

"No, pitikö hän siitä… mitä hän sanoi?"

"Hän viittasi minulle, minun täytyy heti lähteä."

Hän nyökkäsi hyvästiksi päätään, ja kun he toivoivat hänen

tulevan huomenna jälleen, vastasi hän vain: "Se riippuu hänestä,
ainoastaan hänestä."

Juostessaan pihan yli tapasi hän siellä sotamiehen. "Ei suinkaan

portti liene vielä sulettu, pääsen kai ulos?" kysyi hän.

"Ulos kyllä pääset, mutta et sisälle", vastasi mies seuraten hänen

jälestään.

Mies ei ollut herkkämielinen, mutta sittenkin hänestä tuntui, että

hän oli aikeissa tehdä kunnottoman teon.

"Yhden kuolema, toisen elämä", jupisi hän kohottaen kiväärinsä.

Daniel Hjort oli kulkenut ainoastaan muutamia askelia, kun hän
kääntyi ja kohotti kätensä ylöspäin linnaa kohden.

Silloin pamahti laukaus. Luoti sattui sydämeen, lemmensairaaseen,

unelmoivaan sydämeen, ja laulaja kaatui kuoliaana tanhualle.
 Seuraavana aamuna maksoi Ebba rouva luvatut syntirahat ja oli
iloinen, kun petturi oli raivattu tieltä pois.

Linnassa herätti Danielin kuolema todellista kaipausta;

onnettomasta mielipuolesta oli opittu pitämään, eikä kukaan
uskonut, että luoti oli tullut linnasta, koska se oli sattunut sydämeen.

Sotaneuvottelun jälkeen päätti päällystö ottaa selon mielialasta

linnassa.

Sotamiehet kutsuttiin suureen linnanpihaan ja ilmoitettiin, että ne,

jotka pysyivät uskollisina kuninkaalle, saisivat rahalahjan palkinnoksi;
ne sitä vastoin, jotka tahtoivat mennä herttuan puolelle, olivat
vapaat heti lähtemään. Miehistö näytti hämmästyneeltä, mutta
pitkiin tuumailuihin ei annettu aikaa. Ja kun portit avattiin, lähti
parisen sataa miestä linnasta.

Se oli enemmän kuin oli odotettu. Mutta paras oli olla olematta
millänsäkään. Antti Boije piti puheen paikoilleen jääneelle
miehistölle, ylisti heidän uskollisuuttaan ja uudisti palkinnon
lupauksensa.

Seuraavana aamuna tehtiin linnasta ryntäys vallituksille, mutta

siitä ei ollut mitään muuta hyötyä, kuin että huomattiin vielä
viitisenkymmentä miestä karanneen.

Ampumisen jatkamiseksi ei ollut enää muuta keinoa, vaan täytyi

jokaisen tykin luo asettaa joku päälliköistä ladatun pyssyn kera
pitämään tykkimiehiä silmällä. Sillä tavoin jatkettiin ampumista, ja
piirittäjäin jokaiseen laukaukseen vastattiin kahdella linnasta.
 Asema oli kaikessa tapauksessa niin kireä kuin saattoi ajatella, ja
kun herttua syyskuun 23 päivänä uudestaan tarjosi pakkosopimusta,
ei siihen tosin suostuttu, mutta epäävä vastaus oli kohteliaampi kuin
edellisellä kerralla.

Kuusi vallitusta oli jo luotu ja parhaallaan laitettiin seitsemättä

aiotun rynnäkön turvaksi.

Mieliala linnassa oli hyvin kiihtynyt, mutta kävi sitäkin

levottomammaksi, kun eräänä aamuna havaittiin, että kaikki tykit ja
sankkireiät oli ajettu multaa täyteen. Pettureita oli siis itse linnassa;
nyt tiedettiin, kuinka paljon kello oli lyönyt.

Linnanmuuriin oli vihollinen ampunut kaksi aukkoa, ja koko yläosa

tornista oli kaatunut.

Sotaneuvosto kokoontui, Ebba rouva oli läsnä.

Oltiin yhtä mieltä. Oli pakko ryhtyä sovinnonhierontaan. Ja ensi

kertaa nähtiin kylmän, ylpeän naisen vuodattavan kyyneliä. Ne oli
voimattomuuden ja raivon tunne kiihottanut, mutta vaikka hän
vaieten taipuikin toisten ehdotuksiin, ilman vastaväitteitä ja nuhteita,
teki hän sen siksi, että hän sydämessään halveksi kaikkia näitä
päälliköitä, jotka eivät yhdessäkään voineet pitää samaa kuria kuin
hänen herransa yksin. —

Oli siis ilmeistä, että ratkaisu oli lähellä, linnan täytyi antautua ja
sen puolustajain kenties hajota eri teilleen kunkin. Juhana herran se
teki levottomaksi. Yleisessä hälinässä ei hän vieläkään ollut saanut
tilaisuutta luvattuun kahdenkeskiseen keskusteluun, mutta siitähän
nyt oli riippuva, milloin ja missä he jälleen tapaisivat toisensa.
Nuorekkaassa ylimielisyydessään uneksi Juhana vievänsä Elinan
kauas, kauas pois, missä he eläisivät ainoastaan toisilleen.

Samana päivänä, jona sotaneuvottelu pidettiin, oli Ebba rouvalla

ollut pitkä keskustelu sisarentyttärensä kanssa, ja heidän erotessaan
sanoi viimeksi mainittu: "En uskalla luvata mitään, mutta Jumalan
avulla tahdon tehdä minkä voin."

Muutamia tunteja myöhemmin pani Elina kätensä Juhanan

käsivarrelle sanoen: "Meillähän piti olla pieni kohtaus?"

"Niin piti", vastasi Juhana ilosta väristen ja painoi pikku kätösen

sydämelleen. "Tapahtukoon se heti."

"Sitä minäkin toivon", vastasi Elina, ja Juhana vei hänet

huoneeseen, jossa he saivat olla häiritsemättä.

Hehkuvin sanoin puhui nuori mies rakkaudestaan. Ja vetäen Elinan

käden vasten poveaan ja katsoen häntä kuumeisin silmin hän lopetti:
"On ollut hetkiä, jolloin olen luullut, ettet ole kylmä minulle… Niin,
Elina… rohkeuteni on mennyt niin pitkälle, että uskoin sinun
rakastavan minua… Mitä silloin tunsin, sitä en voi kuvailla… mutta en
voinut olla puhumatta siitä sinulle; sinusta yksin riippuu, olenko
onnellisin vai onnettomin ihminen maailmassa."

Hän oli liukunut istuimeltaan lattialle ja makasi nyt polvillaan

painaen päänsä Elinan syliin.

Puna ja vaaleus oli läikkynyt Elinan poskilla, mutta hän hillitsi

liikutuksensa ja sanoi lempeästi: "Nouse, veljeni, ja puhukaamme
tyynesti."
 Juhana totteli heti. "Ei veli!" huudahti hän myrskyisen kiihkeästi.
"Vaadin kaiken tai en mitään!"

"Juhana, et tiedä mitä sanot!"

"Tiedän, että rakastan aina mielettömyyteen saakka, ja jos

karkoitat minut pois, niin kuolen!"

"Etkö tahdo kuulla minun tunnustustani?"

"Oi, tahdonhan!" huusi Juhana melkein hurjasti ja tarttui hänen

molempiin käsiinsä.

Ja Elina tunnusti hänkin rakastaneensa Juhanaa. Ensin se oli ollut

vain sääliä ja myötätuntoa, mutta sitten ajatukset kiintyivät
kokonaan häneen. Ja hänen tähtensä oli hän jäänyt tänne linnaan.

"Elina!" huudahti Juhana hurmautuneena. "Sinä olet minun,

minun!"

Ja myrskyisellä ihastuksella hän kietoi Elinan syliinsä.

Elina ei vetäytynyt pois hänen syleilystään, vaan painoi päänsä

hänen poveaan vasten ja jatkoi:

"En tahdo, että minun tarvitsee hävetä Jumalan ja puolisoni

edessä; en tahdo, että sinä halveksit itseäsi tai minua. Tahdon, että
puhdas ja viaton suhteemme on oleva sinun suojelusenkelisi tulevina
päivinä."

Juhanan käsivarret olivat vaipuneet alas, nyt hän istui kädet

silmillä ja puhkesi rajuun itkuun.
 "Ole mies, Juhana! Etkö luule minunkin kärsivän, mutta olemme
molemmat siunaavat tätä hetkeä."

"Olet julma minua kohtaan! Etkö ymmärrä, että kuta enemmän

sinua ihailen, sitä katkerampi on kaipaus."

"Käy toimintaan! Teillä on suuria maatiloja, ne tarvitsevat

katsontaa."

"Kasvatusveljeni hoitaa niitä."

"Meillä on kuningas, joka unohtaa velvollisuutensa ja jättää

maansa anastajan käsiin. Matkusta Puolaan, taivuta Sigismund
tulemaan tänne tai lähettämään sotajoukkoja Suomeen. Jos
onnistut, on koko maa sinua kiittävä."

Juhanan silmät kirkastuivat. "Äitini ei suostuisi koskaan", sanoi hän

sitten allapäin.

"Hänen täytyy; milloin tahdot matkustaa?"

"Mieluimmin heti!"

"Ole sitten hämärissä valmiina, minä suljen itse salakäytävän

jälkeesi."

"Tahdotko päästä minusta?"

"Tahdon, että tulet kunnioitetuksi ja ylistetyksi."

Juhana katsoi epäillen häneen.

"Elina, annatko minulle jäähyväissuudelman?"

 "Sen lupaan", vastasi Elina punastuen.

"No hyvä, siis tänä iltana seitsemän aikaan!"

Niin he erosivat.

"Nyt Ebba rouvan luo", sanoi nuori, urhakka nainen.

Tämä oli saava hartaimman toiveensa täytetyksi; hän oli pelännyt,

että herttua veisi hänen poikansa mukanaan, ainoan, jota hän
rakasti maan päällä, ja sentähden oli hän keksinyt matkan Puolaan.
Mutta hän oli nähnyt poikansa sydämeen ja ymmärsi, että
ainoastaan Elina saattoi hänet siihen taivuttaa.

Illalla menivät he yhdessä portille, ja Elina avasi sen.

"Jumala sinua suojelkoon ja varjelkoon", kuiskasi Elina heittäytyen

Juhanan syliin. Suudelma oli annettu! Seuraavassa tuokiossa hän oli
poissa; Elina lukitsi portin ja palasi vavisten.

Mikonpäivänä varhain aamulla ryhdyttiin jälleen neuvotteluihin

piirittäjäin ja piiritettyjen kesken. Herttua selitti, että jos linna
vapaaehtoisesti luovutettaisiin, ei mitenkään vahingoitettaisi siellä
olevain henkeä tai omaisuutta; ainoastaan lainrikkojat asetettaisiin
maansäätyjen tuomittavaksi. Piiritetyt puolestaan vaativat, että riita
herttuan kanssa lykättäisiin, kunnes kuningas palaisi Ruotsiin, ja että
jokainen saisi rauhassa palata kotiinsa. Viimeiseen ehtoon ei herttua
suostunut, ja neuvottelut olisivat varmaan venyneet pitkälle, jollei
eräs laiminlyönti olisi ratkaissut asiaa.

Jyrkeä ulkovarustus linnanportin edessä, jossa oli enimmät tykit,

oli neuvottelujen aikana varomattomasti jätetty ilman väkeä, ja
Kaarle, joka aina piti silmänsä auki, lähetti muutamia lippukuntia
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade

Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.

Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and

personal growth!

ebooknice.com