Thermal Systems Design: Fundamentals and

Projects, 2nd Edition Richard J. Martin pdf

download

https://ebookmass.com/product/thermal-systems-design-
fundamentals-and-projects-2nd-edition-richard-j-martin/

Explore and download more ebooks at ebookmass.com

We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit ebookmass.com
for more options!.

Design of Thermal Energy Systems Pradip Majumdar

https://ebookmass.com/product/design-of-thermal-energy-systems-pradip-
majumdar/

Fanaroff & Martin’s Neonatal-Perinatal Medicine 11th

Edition Richard J. Martin

https://ebookmass.com/product/fanaroff-martins-neonatal-perinatal-
medicine-11th-edition-richard-j-martin/

Thermal system design and simulation Dhar

https://ebookmass.com/product/thermal-system-design-and-simulation-
dhar/

Earth's Oldest Rocks 2nd Edition Martin J. Van Kranendonk

https://ebookmass.com/product/earths-oldest-rocks-2nd-edition-martin-
j-van-kranendonk/
Fundamentals of Thermal-Fluid Sciences 6th Edition Cengel

https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-thermal-fluid-
sciences-6th-edition-cengel/

Fundamentals of Thermal and Nuclear Power Generation Yasuo

Koizumi (Editor)

https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-thermal-and-nuclear-
power-generation-yasuo-koizumi-editor/

Fundamentals of Thermal-Fluid Sciences 6th Edition Yunus

A. Cengel

https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-thermal-fluid-
sciences-6th-edition-yunus-a-cengel/

Fundamentals of Thermal-Fluid Sciences 5th Edition Yunus

A. Çengel

https://ebookmass.com/product/fundamentals-of-thermal-fluid-
sciences-5th-edition-yunus-a-cengel/

micro:bit Projects with Python and Single Board Computers:

Building STEAM Projects with Code Club and Kids' Maker
Groups Martin Tan
https://ebookmass.com/product/microbit-projects-with-python-and-
single-board-computers-building-steam-projects-with-code-club-and-
kids-maker-groups-martin-tan/
 32.9 mm 254 x 178 mm

Discover a project-based approach to thermal systems design

Martin
In the newly revised Second Edition of Thermal Systems Design: Fundamentals and Projects,
accomplished engineer and educator Dr. Richard J. Martin offers senior undergraduate and
Second Edition
graduate students an insightful exposure to real-world design projects. The author delivers a brief
review of the laws of thermodynamics, fluid mechanics, heat transfer, and combustion before
moving on to a more expansive discussion of how to apply these fundamentals to design common
thermal systems like boilers, combustion turbines, heat pumps, and refrigeration systems.

Thermal Systems Design

The book includes design prompts for 14 real-world projects, teaching students and readers how
to approach tasks like preparing Process Flow Diagrams and computing the thermodynamic
details necessary to describe the states designated therein. Readers will learn to size pipes,
ducts, and major equipment and to prepare Piping and Instrumentation Diagrams that contain
the instruments, valves, and control loops needed for automatic functioning of the system.

The Second Edition offers an updated look at the pedagogy of conservation equations, new
examples of fuel-rich combustion, and a new summary of techniques to mitigate against thermal
expansion and shock. Readers will also enjoy:

• Thorough introductions to thermodynamics, fluid mechanics, and heat transfer,

including topics like the thermodynamics of state, flow in porous media, and
radiant exchange
• A broad exploration of combustion fundamentals, including pollutant formation and

Thermal
control, combustion safety, and simple tools for computing thermochemical equilibrium
when product gases contain carbon monoxide and hydrogen
• Practical discussions of process flow diagrams, including intelligent CAD,
equipment, process lines, valves and instruments, and non-engineering items
• In-depth examinations of advanced thermodynamics, including customized

Systems
functions to compute thermodynamic properties of air, combustion products,
water/steam, and ammonia right in the user’s Excel workbook

Perfect for students and instructors in capstone design courses, Thermal Systems Design:
Fundamentals and Projects is also a must-read resource for mechanical and chemical

Design
engineering practitioners who are seeking to extend their engineering know-how to a wide
range of unfamiliar thermal systems.

Fundamentals
and Projects
Richard J. Martin, PhD, PE, is the President and Principal Engineer of Martin Thermal
Engineering, a mechanical and thermal consulting firm that specializes in system failure analysis
and engineering safety, and is an Adjunct Lecturer at California Polytechnic State University –
San Luis Obispo where he teaches Air Pollution and Programming Methods in Engineering Fundamentals and Projects
and an Adjunct Lecturer at Santa Clara University where he teaches Thermal Systems Design
and Heat Transfer. He has previously taught at the University of Southern California, California
Polytechnic State University – Pomona, and California Baptist University.
Richard J. Martin

Cover Design: Wiley Second

Cover Images: © AnitaVDB/Getty Images; © Photographee.eu/Shutterstock;
© Derek Pinkston/Getty Images; © leungchopan/Shutterstock; © momente/ Edition
Shutterstock; © Mint Images/Getty Images; © Grant Faint/Getty Images;
© Mechanical Engineering/Shutterstock; © Andrii Stepaniuk/Shutterstock;
© artpartner-images/Getty Images; © mikulas1/Getty Images

www.wiley.com
Thermal Systems Design
Thermal Systems Design

Fundamentals and Projects

Second Edition

Richard J. Martin
Martin Thermal Engineering, Inc.
California Polytechnic State University, San Luis Obispo
Santa Clara University, Santa Clara
California, USA
This edition first published 2022
© 2022 John Wiley & Sons, Inc.

All rights reserved. No part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted, in any
form or by any means, electronic, mechanical, photocopying, recording or otherwise, except as permitted by law.
Advice on how to obtain permission to reuse material from this title is available at http://www.wiley.com/go/
permissions.

The right of Richard J. Martin to be identified as the author of this work has been asserted in accordance with law.

Registered Office
John Wiley & Sons, Inc., 111 River Street, Hoboken, NJ 07030, USA

Editorial Office
111 River Street, Hoboken, NJ 07030, USA

For details of our global editorial offices, customer services, and more information about Wiley products visit us at
www.wiley.com.

Wiley also publishes its books in a variety of electronic formats and by print-on-demand. Some content that appears in
standard print versions of this book may not be available in other formats.

Limit of Liability/Disclaimer of Warranty

While the publisher and authors have used their best efforts in preparing this work, they make no representations or
warranties with respect to the accuracy or completeness of the contents of this work and specifically disclaim all
warranties, including without limitation any implied warranties of merchantability or fitness for a particular purpose.
No warranty may be created or extended by sales representatives, written sales materials, or promotional statements
for this work. The fact that an organization, website, or product is referred to in this work as a citation and/or potential
source of further information does not mean that the publisher and authors endorse the information or services the
organization, website, or product may provide or recommendations it may make. This work is sold with the
understanding that the publisher is not engaged in rendering professional services. The advice and strategies contained
herein may not be suitable for your situation. You should consult with a specialist where appropriate. Further, readers
should be aware that websites listed in this work may have changed or disappeared between when this work was
written and when it is read. Neither the publisher nor authors shall be liable for any loss of profit or any other
commercial damages, including but not limited to special, incidental, consequential, or other damages.

Library of Congress Cataloging-in-Publication Data applied for:

ISBN: 9781119803478

Cover design by Wiley

Cover images: © AnitaVDB/Getty Images; © Photographee.eu/Shutterstock; © Derek Pinkston/Getty; ©
leungchopan/Shutterstock; © momente/Shutterstock; © Mint Images/Getty; © Grant Faint/Getty; © Mechanical
Engineering/Shutterstock; © Andrii Stepaniuk/Shutterstock; © artpartner-images/Getty; © mikulas1/Getty

Set in 9.5/12.5pt STIXTwoText by Straive, Pondicherry, India

10 9 8 7 6 5 4 3 2 1
 v

Contents

Preface to the First Edition (A Most Practical Guidebook) xi

Acknowledgments xi
Preface to the Second Edition (Fundamentals and Projects) xiii
Acknowledgments xv
About the Author and the Textbook xvii
About the Companion Website xix

1 Thermodynamics 1
1.1 Units of Measure 1
1.2 Mass/Force Unit Conversion 2
1.3 Standard Temperature and Pressure 3
1.4 Control Mass, Control Volume 3
1.5 Laws of Thermodynamics 5
1.6 Conservation Laws 6
1.7 Thermodynamic Variable Categories 7
1.8 Ideal Gas Law 10
1.9 History of Temperature 11
1.10 Thermodynamic States 12
1.11 Internal Energy, Enthalpy, Entropy 13
1.12 Availability (Exergy) 15
1.13 Homework Problems 16
Cited References 17

2 Fluid Mechanics 19
2.1 Viscosity, Shear, Velocity 19
2.2 Hydrostatics, Buoyancy 20
2.3 The Continuity Equation 21
2.4 Mass, Volume, Mole Flows 22
2.5 Reynolds Number, Velocity Profiles 23
2.6 The Momentum Equation 27
2.7 Bernoulli’s Equation 27
2.8 Stagnation, Static, Dynamic Pressure 28
2.9 Friction Factor, Hydraulic Diameter 29
2.10 Moody Chart, Chen Equation 31
2.11 Modified Bernoulli Equation 33
2.12 Alternate Moody Charts 33
2.13 Entry Effects, Minor Losses 35
vi Contents

2.14 Porous Media Pressure Drop 36

2.15 Homework Problems 37
Cited References 38

3 Heat Transfer 41
3.1 Fourier’s Law 41
3.2 Newton’s Law of Cooling 43
3.3 The Stefan–Boltzmann Law 43
3.4 The Energy Equation 44
3.5 The Entropy Equation 45
3.6 Electricity Analogy for Heat 45
3.7 Film, Mean Temperature 47
3.8 Nusselt, Prandtl Numbers 48
3.9 Flows Across Tube Banks 49
3.10 “Gotcha” Variables 52
3.11 Radiation and Natural Convection 53
3.12 Radiant Exchange 54
3.13 Types of Heat Exchangers 58
3.14 Heat Exchanger Fundamentals 59
3.15 Overall Heat Transfer Coefficient 59
3.16 LMTD Method 60
3.17 Effectiveness-NTU Method 61
3.18 Porous Media Heat Transfer 63
3.19 External Convection to Individual Spheres and Cylinders 65
3.20 Homework Problems 67
Cited References 68

4 Introduction to Combustion 71
4.1 Fuels for Combustion 71
4.2 Air for Combustion 72
4.3 Atomic and Molar Mass 73
4.4 Balancing Chemical Equations 73
4.5 Stoichiometry and Equivalence Ratio 74
4.6 The Atom Equations 76
4.7 Sensible and Chemical Enthalpies 78
4.8 Thermochemical Property Tables 82
4.9 Enthalpy of Combustion 83
4.10 Enthalpy Datum States 85
4.11 Adiabatic Combustion Temperature 86
4.12 Equilibrium and Kinetics 88
4.13 Pollutant Formation and Control 93
4.14 Combustion Safety Fundamentals 95
4.15 Other Topics in Combustion 96
4.16 Homework Problems 97
Cited References 98
 Contents vii

5 Process Flow Diagrams 101

5.1 Intelligent CAD 101
5.2 Equipment 102
5.3 Process Lines 105
5.4 Valves and Instruments 105
5.5 Nonengineering Items 105
5.6 Heat and Material Balance 106
5.7 PFD Techniques 107
5.8 Homework Problems 111
Cited References 113

6 Advanced Thermodynamics 115

6.1 Equations of State 115
6.2 Thermodynamic Property Diagrams 117
6.3 Gibbs, Helmholtz, and Maxwell 118
6.4 Equations of State 121
6.5 Boiling and Condensation 124
6.6 Psychrometry 126
6.7 Liquid–Vapor Equilibrium for NH3 + H2O Mixtures 133
6.8 Efficiency vs Effectiveness 137
6.9 Space vs Time 139
6.10 Homework Problems 141
Cited References 142

7 Burners and Heat Recovery 145

7.1 Burners 145
7.2 Combustion Safeguarding 147
7.3 Thermal Oxidizers 149
7.4 Destruction Efficiency 151
7.5 Recuperators and Regenerators 152
7.6 Packed-bed Heat Storage 156
7.7 Heat Exchanger Discretization 157
7.8 Thermal Destruction of Airborne Pathogens 159
7.9 Special Atmosphere Heat Treating 160
7.10 Burner and Heat Exchanger Failures 161
7.11 Homework Problems 163
References 166

8 Boilers and Power Cycles 169

8.1 Rankine Cycle 169
8.2 Boiler Terminology 171
8.3 Efficiency Improvement 174
8.4 Controls and Safeguards 177
8.5 Blowdown and Water Treatment 179
8.6 Air Pollutant Reduction 181
8.7 Organic Rankine Cycle 185
8.8 Boiler Failure Analysis 186
viii Contents

8.9 Homework Problems 189

Cited References 191

9 Combustion Turbines 193

9.1 Turbomachinery 193
9.2 Brayton Cycle 194
9.3 Polytropic Processes 196
9.4 Isentropic Efficiency 197
9.5 Gas Property Relationships 200
9.6 Reheating, Intercooling 201
9.7 Recuperation 202
9.8 Homework Problems 204
Cited References 206

10 Refrigeration and Heat Pumps 207

10.1 Vapor Refrigeration Cycle 207
10.2 Gas Refrigeration Cycle 210
10.3 Heat Pump Efficiency 211
10.4 Sizing and Energy Usage 212
10.5 Refrigerants 214
10.6 Compressors 217
10.7 Air Handlers 219
10.8 Refrigeration Control 222
10.9 Coil Defrost 224
10.10 Compressorless Refrigeration 225
10.11 Thermoelectric Coolers 234
10.12 Refrigeration System Failures 235
10.13 Homework Problems 238
Cited References 242

11 Other Thermal Systems 245

11.1 Solar Fluid Heating 245
11.2 Fluid Heaters 248
11.3 Evaporative Cooling 251
11.4 Geothermal Heat Sink 252
11.5 Thermal Energy Storage 254
11.6 Thick-layer Product Dehydration 257
11.7 Desalination 259
11.8 Steam Sterilization 261
11.9 Espresso Machine 262
11.10 Hot Air Balloon 266
11.11 Homework Problems 269
Cited References 272

12 Pipe and Fluid Mover Analysis 275

12.1 Fluid Mover Categories 275
12.2 Conveying Means Categories 277
Visit https://ebookmass.com today to explore
a vast collection of ebooks across various
genres, available in popular formats like
PDF, EPUB, and MOBI, fully compatible with
all devices. Enjoy a seamless reading
experience and effortlessly download high-
quality materials in just a few simple steps.
Plus, don’t miss out on exciting offers that
let you access a wealth of knowledge at the
best prices!
 Contents ix

12.3 Leak Prevention 278

12.4 Pressure Rise and Drop 279
12.5 Electricity Analogy for Flow 280
12.6 Piping Network Rules 282
12.7 Blower and System Curves 283
12.8 Pump and Blower Work 287
12.9 Compressibility in Long Pipes 291
12.10 Chimney Effect 292
12.11 Homework Problems 295
Cited References 297

13 Thermal Protection 299

13.1 Refractory Ceramics 299
13.2 Refractory Metals 301
13.3 Thermal Insulation 301
13.4 Radiative-Convective Insulation Systems 304
13.5 Skin Contact Burns 304
13.6 Protection Against Thermal Expansion 305
13.7 Protection Against Thermal Shock 308
13.8 Homework Problems 309
Cited References 310

14 Piping and Instrumentation Diagrams 311

14.1 Design Packages 311
14.2 Temperature Sensors 313
14.3 Pressure Sensors 315
14.4 Flow Sensors 317
14.5 Level Sensors 319
14.6 Exhaust Gas Analyzers 321
14.7 Combustion Safety Instruments 323
14.8 Valves and Actuators 325
14.9 ISA Tag Glossary 329
14.10 P&ID Techniques 331
14.11 Homework Problems 332
Cited References 333

15 Control of Thermal Systems 335

15.1 Control Nomenclature 335
15.2 Thermostatic Control 335
15.3 PID Control 338
15.4 Safety Controls and Interlocks 341
15.5 Sequencing Control 342
15.6 Ladder Logic 343
15.7 Homework Problems 345
Cited References 346
x Contents

16 Process Safety 347

16.1 Safety Terminology 347
16.2 Safety Hierarchy 349
16.3 Safeguards and Warnings 350
16.4 History of Safety Standards 351
16.5 Process Hazard Analysis 352
16.6 Homework Problems 354
Cited References 355

17 Process Quality Methods 357

17.1 Quality Terminology 357
17.2 Advanced Statistical Methods for Quality in Thermal Processes 358
17.3 Management of Change for Quality, Stewardship, and Safety 362
17.4 Homework Problems 364
Cited References 366

18 Procurement, Operation, and Maintenance 367

18.1 Engineering Design Deliverable 367
18.2 Engineering Data Sheets 367
18.3 Construction and Commissioning 368
18.4 Inspection, Maintenance, and Training 371
18.5 Operation and Maintenance Manual 373
18.6 Homework Problems 375
Cited References 375

Appendix A Property Tables 377

Appendix B Excel (VBA) Custom Functions 449
Index 511
 xi

Preface to the First Edition (A Most Practical Guidebook)

The theme and structure of this textbook arose from the author’s 16 semesters instructing mechan-
ical and chemical engineering students at the University of Southern California (USC), and much of
the specialized content incorporated here arose from investigations the author performed for clients
of Martin Thermal Engineering, Inc. The author (in parallel with several colleagues) considered
numerous published texts and found that none contained the focus or breadth necessary for a com-
prehensive class in thermal systems design – hence, the need for this tome was clear.
The intended audience is mechanical or chemical engineering students seeking capstone design
guidance for thermal-fluid systems, including heating, drying, boiling, refrigeration, air-condition-
ing, compression, expansion, combustion, and power generation. Practitioners of thermal engi-
neering design may also find this to be a helpful reference work – one that offers breadth,
clarity, and simplicity.
The overarching goal of this textbook is to help students visualize the landscape of a thermal sys-
tem design project and to equip their intellectual “toolkits” with a wide variety of techniques for
applying solid engineering theory toward a useful and successful design, while exposing them to
predictable stumbling blocks that will require ingenuity to overcome.
Thermal systems design students should enter this course having successfully completed math
and science prerequisites such as advanced calculus, differential equations, chemistry, and physics,
as well as intermediate engineering courses in thermodynamics, fluid mechanics, and heat transfer.
Prior study of combustion is helpful, but not required. The book adopts use of a technique called
“Think Stop,” which triggers a pause for reflection whenever the author sees an opportunity for
“extracurricular learning” about a subject.
The course can be taught in a 15-week semester with 3-lecture hours per week or in a 10-week
quarter with 4-lecture hours per week. Expectations for student projects and homework should be
reduced a bit for the 10-week course. Chapters 16–18 may be excluded without a loss of continuity,
but students should be encouraged to digest this content in their spare time.

Acknowledgments

Inspiration for much of the material developed here would not be possible without contributions
from my colleagues at USC and elsewhere. I am indebted to Larry Redekopp and Geoff Spedding for
bringing me into the fold of the Aerospace & Mechanical Engineering Department as a part-time
faculty member and for numerous discussions about teaching philosophy and technique. I also
thank my colleagues Fokion Egolfopoulos and Paul Ronney for their encouragement and advice
about subject matter for which our fondness is kindred. It is with deep gratitude that
I acknowledge my classroom colleagues Manny Dekermenjian and Leslie King, without whom
xii Preface to the First Edition (A Most Practical Guidebook)

the teaching and learning elements that embody the soul of this book would not have been possible.
The original illustrations were expertly crafted by Ed Thielen, one of the world’s finest creators of
clear and compelling courtroom demonstrative exhibits. The editor was Alison Martin, a rising star
in the field of composition, rhetoric, and news analysis. The delightful cover art was created by Nik
Hallin and Cara Koenig of Motion Squared Design. Brian Martin, John Taber, John McArthur, and
Zuhair Ibrahim attended lectures and provided helpful comments, as did numerous students from
my Fall 2017 class, who studied from a draft version of this book. Finally, to Dawn Martin, my CFO,
my cheerleader, and my more-than-equal partner in all things nonengineering, I give a Tom Hanks-
to-Meg Ryan smile of gratitude and love.
 xiii

Preface to the Second Edition (Fundamentals and Projects)

Where the prior edition claimed to be “most practical,” the current edition attempts to earn recog-
nition for having the “coolest” (and the “hottest”) projects. The principal changes in this edition
relate to the inclusion of many new design projects for the student teams, but it also includes
new analytical tools for students to employ as they undertake their design projects. We continue
our prior themes of motivating good engineering habits by applying the laws of thermodynamics,
fluid mechanics, and heat transfer to create a functional design – while also insisting students dem-
onstrate a higher level of design acumen than required by most other textbooks in the design cat-
egory. This distinction appears in the projects by the inclusion of phase change (vaporization,
condensation, humidity), chemistry (combustion, multiphase thermochemistry), and/or flow in
porous media – to go beyondthe more elementary p-T-h analyses found in less-thorough works.
With this edition, the author has adopted an augmented mission: to convince students that they
can analyze thermal systems without spending tens of thousands of dollars per year to license a
process/flow simulation software package. The outcome we seek is for students to first understand
the fundamentals and then approach their design projects with confidence and creativity. If our
instruction is successful, students will begin their careers with an unsurpassed breadth of knowl-
edge and a stout collection of engineering design tools in their toolkits.
The most practical way we attempt to further this mission is with a new appendix that contains
VBA scripts for customized Excel functions that compute values for thermodynamic properties of
fluids and other complex engineering equations. If readers (i.e. students or engineering practi-
tioners) invest a small amount of time copying the scripts and pasting them into VBA modules
within Microsoft Excel, their toolkits will be augmented with powerful tools that would cost a small
fortune elsewhere. In addition, the property tables from the first edition were relocated to a separate
appendix and new property tables for propane, ammonia, and ammonia/water mixtures
were added.
Eight projects were presented in the first edition (as end-of-chapter problems in Chapters 5 and
14), and they remain prominent in the second edition, even as new projects are presented via new
homework questions. The new projects include: a hot air balloon, an exothermic gas generator, a
tenter-frame drying oven, an espresso machine, an ammonia/water/hydrogen absorption refriger-
ation system with no moving parts, and a thermally assisted air filtration system for destruction of
biohazard particles.
The companion website for this book includes a substantial collection of supplementary tools to
assist instructors and students. Included in this resource cache are PowerPoint slides with content
organized for a 15-week lecture course, “customer specifications” that provide necessary sizing and
operating parameters that form the bases for the project designs, and solution keys for most of the
homework problems. The solution keys also are repositories for several important derivations and
project examples that were too long for the published text.
xiv Preface to the Second Edition (Fundamentals and Projects)

The new projects are intended to be executed in the same manner as the old projects. First, stu-
dents create a schematic of the system with major equipment (unit operations) connected by lines
(process streams). Then they compute thermodynamic details at each state and prepare a process
flow diagram (PFD) withstream table. Next, they determine sizes for pipes/ducts and major equip-
ment using applicable rules for heat transfer, fluid mechanics, phase change, and combustion. And
finally, they complete the overall process design by selecting sensors (instruments) and valves (final
control elements) and adding feedback control loops and safety interlocks – all of which are com-
municated via a piping andinstrumentation diagram (P&ID). If the PFD and P&ID drawings are
prepared using commercial software, those exercises can provide a “laboratory” experience for
design students.
The approach taken here is for students to complete a process design package, not a mechanical
design package. Consequently, no emphasis is placed on detailed structural or mechanical design
of equipment beyond basic sizing (D, L, # tubes) of piping, vessels, and heat exchangers, along with
sizing/selection of commodity items such as blowers, pumps, and burners. Economic analyses and
cost optimization may be added by instructors, but these topics are excluded from the chapter con-
tent here to help ensure the coverage remains manageable for a 45-lecture-hour semester or a 40-
lecture-hour quarter.
In addition to the new projects, extensive new content is provided in several chapters: Chapter 4
has a new analytical method for computing equilibrium in fuel-rich combustion and an improved
method of estimating destruction efficiency for thermal oxidation based on VOC properties; Chap-
ters 6 and 10 provide a thorough discussion of dew points and bubble points for two-component
refrigerant mixtures. Chapter 13 is broadened to include engineering methods for protection of
materials against thermal shock and thermal expansion; Chapter 17 contains a more rigorous
development of statistical methods for quality and efficiency.
Finally, we wish to call attention to a concern we have encountered regarding the nomenclature
of conservation, and why we elected to invent a pedagogically preferred symbology – even though it
modestly disrespects scientific orthodoxy. As described in Chapters 1–4, we use a nomenclature
shortcut to illuminate the four elements of conservationin a control volume for any arbitrary prop-
erty B: production P B , inflow Bin , outflow Bout , and storage S B .
Strictly speaking, the superdot symbol should apply only to the two flow terms, and the produc-
tion and storage terms should be expressed as time derivatives (without any superdot). Certainly,
this orthodoxy offers the only valid mathematical way to construct a conservation equation and this
book carefully embraces these conventions in Chapters 2–4. The orthodox math is valid because
(i) it is senseless to think of inflows and outflows as being derivatives of something else (hence
the need for a superdot symbol to denote quantity flowing per unit time) and (ii) it is completely
sensible to apply differentiation (with respect to time) to extensive fluid properties such as mass,
momentum, and energy – because they can and do change with time.
Despite the obvious validity of the long-accepted orthodoxy, we introduce our unorthodox super-
dot symbology for production and storage in Chapter 1 for its descriptive simplicity, and we believe
this approach greatly helps students understand the contrasting concepts of production and stor-
age. This approach protects the integrity of the physics by employing the mathematical rigor of the
Reynolds transport theorem when presenting the detailed conservation equations, while it also
highlights the bright line distinguishing production and storage in a simple way.
 xv

Acknowledgments

Many thanks are due to Professors Betta Fisher (Cornell University), Mahboobe Mahdavi (Gannon
University), and Zuhair Ibrahim (University of Southern California) for identifying minor errors in
the first edition and suggesting sections where additional clarity was needed. Special thanks to
Brian Kaiser for lengthy discussions about principles of multicomponent, multiphase mixtures,
to Jay Hudson for fluid heater sizing and safety know-how, to Craig Schuler for helpful discussions
on iteration techniques, and to Gabriel Gundling for a tutorial on ballooning technologies and prac-
tices. Special thanks are due again to Ed Thielen for compelling new artwork and to Dawn Martin
for side-by-side assistance with table prep and the key word index.
The author is indebted to the Wiley team, especially Lauren Poplawski, Gabby Robles, Jenny
Seward, Amudhapriya Sivamurthy, and Becky Cowan, for adopting this second edition textbook
as their project and for numerous helpful editorial and pedagogic discussions along the way.
 xvii

About the Author and the Textbook

Dr. Richard J. Martin played major roles in the design, commissioning, operation, and testing of
combustion and heat transfer equipment in the 1980s and 1990s. During this time he became a
named inventor on 24 utility patents. In the two decades of the current century, he investigated
hundreds of failures (e.g. fires, explosions, thermal equipment failures) – the majority of which ori-
ginated within thermal systems employed in many fields of commerce. He has been a volunteer
leader of technical committees that write safety standards for industrial heating equipment.
In addition to teaching thermal systems design and heat transfer at University of Southern
California, he has also taught courses in air pollution, fluid mechanics, heat transfer, programming
applications in engineering, and thermal systems design at the California Polytechnic State
University (Pomona and San Luis Obispo). Dr. Martin will be starting a new engagement at Santa
Clara University shortly after the publication of this textbook, where he will teach Heat Transfer
and Thermal Systems Design.
The primary purpose of this textbook is to encourage and exemplify high quality, accurate, well-
communicated, engineering design. A design may be amazing, but if it is poorly communicated to
those who build and use it, horrible consequences could ensue. Similarly, a design that is commu-
nicated with accuracy and clarity may be equally problematic if it was produced using erroneous
principles or insufficient forethought.
Another important purpose of this textbook is to motivate engineering students to enhance their:
(i) knowledge of scientific fundamentals that govern human interactions with the environment;
(ii) habits of observing, investigating, and analyzing engineering successes and failures; and
(iii) desire to apply engineering know-how to the service of humankind.
The author’s unique background, comprising equal tenures in innovative design and technology
failure investigation, gives this textbook a perspective different from most others. Not only are stu-
dents given valid tools and methods to solve real-world engineering design problems, but they are
also cautioned about numerous ways the tools may be misunderstood or accidentally misapplied.
By detailing both “right and wrong” approaches, students are better equipped to adopt the right,
while rejecting the wrong.
The author encourages feedback from readers if any part of this textbook contains inaccurate or
confusing information or could benefit from additional technical content that was omitted.
Visit https://ebookmass.com today to explore
a vast collection of ebooks across various
genres, available in popular formats like
PDF, EPUB, and MOBI, fully compatible with
all devices. Enjoy a seamless reading
experience and effortlessly download high-
quality materials in just a few simple steps.
Plus, don’t miss out on exciting offers that
let you access a wealth of knowledge at the
best prices!
Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content
yksityisseikkoja. Lopulta hän oli yrittänyt voittaa hänet tarkoituksiinsa
melkoisilla lupauksilla ja oli vetäen esiin kirjeen, tarjonnut, vaikkakin
turhaan, hänelle muutamia kultarahoja, jos hän olisi antanut sen
emännälleen.

Pari päivää kului sen enempää sattumatta. Kolmas päivä oli

myrskyisämpi. Kun jotenkin myöhään palasin kaupungista, sain
kuulla, että Manon kävelyllään hetkeksi oli poistunut toveriensa luota
ja että muukalainen, joka läheltä oli seurannut häntä, Manonin
annettua merkin oli lähestynyt häntä, minkä jälkeen Manon oli
ojentanut tuolle miehelle kirjeen, jonka tämä ihastuneena oli
vastaanottanut. Prinssi ei ollut ehtinyt ilmaista tätä ihastustaan
muuten kuin rakastuneesti suutelemalla noita rivejä, sillä Manon oli
heti kadonnut. Mutta loppuosan päivästä hän oli ollut tavattoman
hilpeällä tuulella ja tätä hyvää tuulta oli jatkunut hänen vielä
palattuaan kotia. Varmaankin minä vapisin joka sanan kuullessani.

— Oletko aivan varma siitä - kysyin palvelijalta — etteivät silmäsi

sinua pettäneet?

Hän vetosi taivaaseen sanojensa todenperäisyyden todistajana.

En tiedä mihin sydämeni tuskat olisivat minut vieneet, ellei Manon,

joka oli kuullut minun astuvan sisälle, olisi tullut luokseni levottoman
näköisenä ja valittaen hitauttani. Hän ei odottanut vastaustani, vaan
hyväili minua rajusti. Ja huomattuaan olevansa kahdenkesken minun
kanssani, hän ankarasti moitti minua siitä, että olin ottanut tavaksi
palata kotia niin myöhään. Kun minun vaitioloni tarjosi hänelle
tilaisuuden jatkaa, hän huomautti, etten minä kolmeen viikkoon ollut
viettänyt ainoatakaan päivää kokonaan hänen seurassaan, ettei hän
kestänyt niin pitkää erillään-oloa, että hän silloin tällöin tahtoi pitää
minut luonansa koko päivän ja että hän seuraavana päivänä tahtoi
pitää minut kotona aamusta iltaan.

— Minä jään kotia, siitä sinä voit olla aivan varma — minä vastasin
jotenkin kiivaasti.

Hän ei näyttänyt juuri kiinnittävän huomiota huonoon tuuleeni ja

ilonpuuskauksessaan, joka minusta tuntui omituisen
silmäänpistävältä, hän ylen vilkkain ja huvittavin värein kuvasi
minulle, millä tavoin oli viettänyt sen päivän.

— Kummallinen nainen! — ajattelin itsekseni. Mitähän minulla

liekään odotettavissa tämän valmistelun jälkeen!

Mieleeni muistui meidän ensimäinen ero-seikkailumme. Kuitenkin

luulin hänen ilonsa ja hyväilynsä takaa näkeväni pilkoittavan esiin
jotain, mikä sai minut uskomaan, että ne olivat vilpittömiä.

Minun ei ollut vaikea illallisen aikana selittää alakuloisuuttani, josta

en voinut vapautua, johtuvaksi pelihäviöstä, jonka valitin minua
kohdanneen. Olin pitänyt erittäin edullisena, että ehdoitus
jäämisestäni Chaillot'hon koko seuraavaksi päiväksi oli hänen itsensä
tekemä. Sillä tavoin voitin aikaa asian punnitsemista varten. Minun
läsnäoloni poisti kaiken pelon seuraavaan päivään nähden. Ja jos en
huomaisi mitään, mikä olisi pakoittanut minua ilmaisemaan sitä,
minkä olin saanut kuulla, päätin jo seuraavana päivänä muuttaa
taloutemme kaupunkiin ja sellaiseen kaupunginosaan, missä minun
ei tarvinnut olla tekemisissä prinssien kanssa. Tämä järjestely saattoi
yöni rauhallisemmaksi, mutta se ei vapauttanut minua uuden
uskottomuuden tuskallisesta pelosta. Herätessäni Manon selitti
minulle, ettei hän ollut ajatellut, että minä silti esiintyisin
huolimattomassa ulkoasussa, vaikka vietinkin päiväni meidän
huoneustossamme, vaan että hän päälle päätteeksi itse tahtoi
järjestää tukkani. Tämä oli minulla sangen kaunis, ja Manon oli usein
huvitellut itseään sukimalla sitä. Mutta nyt hän pani siihen enemmän
huolta, kuin mitä koskaan ennen olin nähnyt hänen tekevän.
Tehdäkseni hänelle mieliksi oli minun istuutuminen hänen
peilipöytänsä ääreen ja mukautuminen kaikkiin niihin pikku
sirosteluihin, jotka hän keksi pukeakseen minua hyvin. Keskellä tätä
touhuaan hän usein pani minut kääntämään kasvoni häneen päin ja
hän katseli minua halukkaan uteliaana, nojaten molemmat kätensä
minun hartioihini. Sitten hän ilmaisi tyytyväisyyttään parilla
suudelmalla ja antoi minun palata entiseen asentooni, voidakseen
jatkaa työtään.

Tätä peliä kesti päivälliseen asti. Hänen mieltymyksensä siihen oli

minusta tuntunut niin luonnolliselta ja hänen hilpeytensä kuulosti
niin vähän teeskentelyltä, että minä, joka en voinut yhdistää näitä
uskollisuuden merkkejä synkkiin pettämistuumiin, moneen kertaan
tunsin halua avata sydämeni ja vapautua taakasta, joka alkoi minua
rasittaa. Mutta odotin joka hetki, että hän itse oli ottava asian
puheeksi ja nautin jo edeltäpäin siitä suloisesta riemusta, minkä
voittoni oli minulle tuottava.

Menimme hänen pukuhuoneeseensa. Hän alkoi uudelleen järjestää

tukkaani, ja alttiisti minä mukauduin jokaiseen hänen oikkuunsa.
Silloin tultiin ilmoittamaan, että prinssi… pyysi päästä hänen
puheilleen. Tämä nimi kiihoitti minut raivoihin.

— Mitä kuulenkaan! — huudahdin minä työntäen hänet luotani.

Kuka?
Mikä prinssi?

Hän ei vastannut mitään kysymykseeni,

 — Pyytäkää häntä käymään sisään — hän sanoi kuivasti
palvelijalle.

Sitten hän kääntyi minun puoleeni:

— Rakkaani, sinä, jota jumaloin — näin hän virkkoi hurmaavalla

äänellä, pyydän sinua malttamaan mielesi hetkeksi, yhdeksi ainoaksi
hetkeksi. Palkaksi siitä tulen rakastamaan sinua tuhat kertaa
enemmän; ja tulen olemaan siitä sinulle kiitollinen koko elinikäni.

Närkästys ja hämmästys sitoivat kieleni. Manon toisti hellittämättä

pyyntöään, ja minä hain sanoja evätäkseni sen halveksivasti. Mutta
kun hän kuuli etuhuoneen ovea avattavan, hän tarttui toisella
kädellään hiuksiini, jotka valuivat hartioilleni; ja toiseen käteensä hän
otti peilin. Hän ponnisti kaikki voimansa laahatakseen minut tässä
tilassa ovelle. Ja hänen avattuaan tämän polvellaan, tarjoutui
vieraalle, joka melusta oli pysähtynyt keskelle huonetta, näky, joka
epäilemättä häntä hämmästytti. Näin edessäni erittäin hienosti
puetun miehen, joka kuitenkin oli jotenkin epämiellyttävän näköinen.

Huolimatta hämmästyksestään hän ei unhoittanut kumartaa

syvään. Manon ei jättänyt hänelle aikaa avatakseen suutansa. Hän
ojensi vieraalle peilinsä ja virkkoi:

— Katsokaa, herraseni — näin hän sanoi — katselkaa tarkoin

kasvojanne ja myöntäkää minun olevan oikeassa. Te odotatte
minulta rakkautta. Tässä näette miehen, jota minä rakastan ja jota
olen vannonut rakastavani koko elinikäni. Verratkaa itse. Jos luulette
voivanne riistää häneltä minun sydämeni, niin ilmaiskaa minulle,
minkä nojalla, sillä minä vakuutan teille, etteivät teidän nöyrän
palvelijattarenne silmissä mitkään Italian prinssit vedä vertoja
yhdelle niistä hiuksista, joita pidän kädessäni.
 Tämän hullunkurisen puheen aikana, jonka Manon oli edeltäpäin
tuuminut, minä turhaan ponnistelin vapautuakseni, ja säälien
ylhäissäätyistä miestä, olin halukas kohteliaisuudella hyvittämään
tämän lievän solvauksen. Mutta prinssi tointui helposti, ja hänen
vastauksensa, jota minä pidin hieman kömpelönä, vei minulta halun
siihen.

— Neitiseni — hän sanoi väkinäisesti hymyillen — silmäni ovat

todella auenneet, ja huomaan nyt, että te olette paljon vähemmin
vasta-alkaja, kuin mitä olin kuvitellut.

Hän poistui heti luomatta Manoniin ainoatakaan katsetta, lisäten

puoliäänen, etteivät Ranskan naiset olleet sen parempia kuin
Italiankaan. Tässä tilaisuudessa ei mikään houkutellut minua
herättämään hänessä parempia ajatuksia kauniista sukupuolesta.

Manon hellitti tukkani, heittäytyi nojatuoliin ja nauroi, niin että

huone kaikui. En kiellä, että sydämeni pohjaa myöten olin liikutettu
uhrauksesta, jota en voinut katsoa johtuvaksi muusta kuin
rakkaudesta. Kuitenkin pila tuntui minusta käyneen yli kohtuuden
rajojen. Soimasin häntä siitä. Manon kertoi silloin, että kilpailijani
juostuaan hänen perässään useina päivinä Boulognen metsässä ja
ilmaistuaan tunteitaan ilmeillään, lopulta oli tehnyt hänelle avoimen
rakkaudentunnustuksen, mainiten nimensä ja kaikki arvonimensä —
ja tämän kaiken kirjeen muodossa, jonka oli toimittanut perille
Manonin ja hänen ystävättäriensä ajurin välityksellä. Siinä hän lupasi
hänelle loistavan aseman ja iäistä ihailua toisella puolen Alppeja.
Manon oli päättänyt Chaillot'hon palattuaan kertoa minulle tämän
seikkailunsa, mutta sitten hänen päähänsä oli pälkähtänyt, että
meillä siitä voisi olla huvitusta, joten hän ei malttanut olla
toimeenpanematta ilveilyään. Tämän vuoksi hän imartelevassa
vastauksessaan oli antanut italialaiselle prinssille luvan käydä häntä
katsomassa ja oli lisätäkseen huviaan sekoittanut minut juoneensa,
herättämättä minussa pienintäkään epäilyä siitä. Minä en maininnut
sanaakaan siitä, minkä toista tietä olin saanut kuulla, ja voittoisan
rakkauden huumaus saattoi minut hyväksymään kaiken.

Koko elämäni ajan olen pannut merkille, että Kaitselmus aina on

valinnut sen hetken, jolloin onneni on tuntunut varmimmalta,
kurittaakseen minua kaikkein ankarimmalla rangaistuksellaan. Pidin
itseäni niin onnellisena omistaessani herra de T:n ystävyyden ja
Manonin hellyyden, ettei kukaan olisi saanut minua uskomaan, että
minun oli pelkääminen uutta onnettomuutta. Kuitenkin kohtalo
valmisti minulle sitä surkeaa onnettomuutta, mikä on syössyt minut
siihen tilaan, jossa näitte minut Passyssa, ja askel askeleelta niin
säälittävään kurjuuteen, että te vaivoin voitte uskoa minun
todenperäistä kertomustani.

Kerran, kun herra de T. oli meillä illallisella, kuulimme vaunujen

jymyn, jotka pysähtyivät majatalon portille. Uteliaina kysyimme,
kuka saattoi saapua näin myöhäisenä hetkenä. Meille kerrottiin, että
se oli nuori G.M., nimittäin sen pahimman vihamiehemme poika, joka
oli sulkenut minut Saint-Lazareen ja Manonin sairaalavankilaan.
Hänen nimensä nosti veren kasvoihini.

— Taivas lähettää hänet luokseni — sanoin herra de T:lle, — jotta

saisin kostaa hänelle hänen isänsä raukkamaisen teon. Hän ei tule
pääsemään minua pakoon, ennenkuin olemme mitelleet
miekkojamme.

Herra de T., joka tunsi hänet, jopa oli hänen lähimpiä ystäviään,
koetti minussa herättää toisia ajatuksia hänestä. Hän vakuutti
minulle, että hän oli hyvin rakastettava nuori mies ja niin vähän
kykeni olemaan osallisena isänsä tekoihin, että minun tarvitsi olla
hänen seurassaan vain hetken kunnioittaakseni häntä ja toivoakseni
kunnioitusta hänen puoleltaan. Vielä mainittuaan joukon seikkoja
tuon nuoren miehen eduksi, herra de T. pyysi minua suostumaan
siihen, että hän menisi pyytämään vierasta istuutumaan meidän
luoksemme pöydän ääreen ja tyytymään ateriamme tähteisiin. Hän
torjui huomautukseni, miten vaarallista oli ilmaista vihamieheni
pojalle Manonin olinpaikka, vakuuttamalla kunniansa kautta, että
tuosta nuoresta miehestä oli tuleva meidän innokkain
puolustajamme, niin pian kuin hän oli oppinut tuntemaan meidät.
Tällaisten vakuutusten jälkeen minä en tehnyt mitään esteitä.

Herra de T. toi vieraan sisälle vasta hetken kuluttua, ilmoitettuaan

hänelle keitä me olimme. Kun hän astui sisään, saattoi hänen
ulkonäkönsä meidät mieltymään häneen. Hän syleili minua, ja me
istuuduimme. Hän ihaili Manonia, minua ja kaikkea, mikä kuului
meille, ja hän söi ruokahalulla, joka tuotti kunniaa illallisellemme.

Kun ruoat oli korjattu pöydästä, muuttui keskustelu

vakavammaksi. Hän loi katseensa alas, puhuessaan isänsä meitä
kohtaan toimeenpanemasta väkivaltaisuudesta. Hän pyysi sitä mitä
nöyrimmin anteeksi.

— En pitkitä tätä anteeksipyyntöäni — näin hän virkkoi — jotta en

herättäisi muistoa tapahtumasta, joka minua hävettää.

Jo alusta tämä anteeksipyyntö oli vilpitön, ja tämä vilpittömyys

eneni kuta pitemmälle aikaa kului, sillä tätä keskustelua ei ollut
jatkunut puolta tuntia, ennenkuin minä huomasin, minkä
vaikutuksen Manonin sulo teki häneen. Hänen katseensa ja
käytöksensä ilmaisivat vähitellen yhä suurempaa hellyyttä. Siitä
huolimatta hän ei puheissaan paljastanut tunteitaan. Mutta vaikka en
ollutkaan mustasukkainen, minulla oli liiaksi kokemusta rakkaudesta,
jotta en olisi älynnyt, mikä johtui siitä lähteestä.

Hän viipyi seurassamme osan yötä ja ilmaisi lähtiessään

mielihyvänsä siitä, että oli tutustunut meihin ja pyysi lupaa silloin
tällöin saada palata tarjoamaan meille palvelustaan. Aamulla hän
läksi herra de T:n seurassa, joka nousi hänen ajoneuvoihinsa.

Minä en, kuten jo huomautin, ollut mustasukkainen. Luotin entistä

enemmän Manonin valoihin. Olin niin täydellisesti tämän viehättävän
olennon vallassa, ettei minussa ollut sijaa millekään muulle tunteelle
kuin kunnioitukselle ja rakkaudelle. Kaukana siitä, että olisin lukenut
Manonille viaksi sitä seikkaa, että hän oli miellyttänyt nuorta herra
G.M:iä, iloitsin hänen suloutensa vaikutuksesta ja olin ylpeä siitä,
että minua rakasti nainen, jota kaikki pitivät miellyttävänä. En edes
katsonut tarpeelliseksi ilmaista hänelle epäilyksiäni.

Muutaman päivän ajan oli meillä hommaa hänen puvustonsa

kuntoonpanossa ja samalla tuumimme, rohkenimmeko mennä
teatteriin, jossa meidät tunnettaisiin. Herra de T. tuli viikon lopulla
meitä katsomaan, ja me kysyimme hänen mielipidettään asiassa.
Hän oivalsi, että hänen oli pakko vastata myönteisesti, tehdäkseen
mieliksi Manonille, ja me päätimme lähteä sinne jo samana iltana
hänen kanssansa.

Tämä päätös ei kuitenkaan ollut toteutettavissa, sillä hän vei minut

heti syrjään ja virkkoi:

— Minä olen viime käyntini jälkeen ollut mitä pahimmassa pulassa,

ja tuloni tänään on seuraus siitä. Herra G.M. rakastaa teidän
lemmittyänne, hän on uskonut tämän salaisuuden minulle. Olen
hänen läheinen ystävänsä ja altis häntä kaikessa auttamaan; mutta
olen yhtä paljon teidänkin ystävänne. Minun mielestäni hänen
pyyteensä ovat väärät, enkä minä niitä ole hyväksynyt. Olisin
säilyttänyt hänen salaisuutensa, jos hän olisi aikonut käyttää
ainoastaan tavallisia valloituskeinoja. Mutta hän tuntee tyystin
Manonin mielenlaadun. Hän on jollakin tavalla saanut tietää, että
Manon rakastaa ylellisyyttä ja huveja, ja kun hänellä jo on melkoinen
omaisuus, hän on maininnut aikovansa houkutella Manonia ensin
hyvin kallisarvoisella lahjalla ja tarjoamalla hänelle kymmenen
tuhannen frangin suuruisen eläkkeen. Jos edut molemmin puolin
olisivat olleet samat, olisi minun täytynyt melkoista enemmän
pakoittaa itseäni pettääkseni häntä. Mutta oikeudentunto on yhtynyt
ystävyyteen teidän eduksenne, sitäkin enemmän, kun saatoin hänet
täällä tuttavuuteenne, antaen siten aavistamatta tilaisuutta hänen
intohimonsa syntymiseen, minkä vuoksi olen velvollinen torjumaan
sen pahan, jonka olen aiheuttanut.

Kiitin herra de T:tä näin tärkeästä palveluksesta, ja tunnustin

hänelle, täydesti vastaten hänen luottamukseensa, että Manonin
luonne oli sellainen, joksi herra G.M. sitä kuvitteli, nimittäin, ettei
hän voinut sietää kuulla puhuttavan köyhyydestä.

— Niin kauan kuitenkin — sanoin hänelle, — kun on kysymys

enemmyydestä tai vähemmyydestä, en luulisi hänen hennovan
hylätä minua toisen tähden. Minä kykenen asettamaan asiat sille
tolalle, ettei häneltä puutu mitään, ja toivon, että varani tulevat
kasvamaan päivä päivältä. Pelkään ainoastaan yhtä: että herra G.M.
tulee käyttämään sitä seikkaa, että tuntee olinpaikkamme,
tehdäkseen meille jonkun ikävän kepposen.

Herra de T. vakuutti, ettei minulla siltä taholta ollut mitään

pelättävissä. Tuo mies tosin saattoi antautua mielettömään
lemmenseikkailuun, mutta ei kyennyt tekemään halpamaista tekoa.
Jos hän kuitenkin olisi kyllin katala sellaista tehdäkseen, niin hän,
joka puhui, oli oleva ensimäinen rankaisemaan häntä siitä, siten
korjaten aiheuttamansa onnettomuuden.

— Olen teille kiitollinen tästä aivoituksestanne — virkoin minä —

mutta onnettomuus olisi silloin tapahtunut ja parannuskeino sangen
epävarma. Paras keino on siis ehkäistä tuo onnettomuus lähtemällä
Chaillot'sta ja valitsemalla toinen olinpaikka.

— Se on kyllä totta — arveli herra de T., — mutta tuskin voisitte

sen tehdä tarpeeksi nopeasti, sillä herra G.M. saapunee tänne kello
kahdentoista aikaan. Hän mainitsi sen minulle eilen, ja tämän vuoksi
olen tullut näin varhain saattaakseni tietoonne hänen aikeensa. Hän
voi saapua minä hetkenä tahansa.

Tieto tästä niin lähellä uhkaavasta vaarasta pani minut ottamaan

asian vakavammalta kannalta. Kun minusta näytti mahdottomalta
välttää herra G.M:n tuloa ja samoin estää häntä purkamasta
tunteitaan Manonille, päätin itse ilmaista tälle tämän uuden
kilpailijani tuumat. Kuvittelin, että Manon, huomatessaan, että minä
jo tiesin tuon miehen aikomat tarjoukset ja kuullessaan minun niistä
puhuvan, tulisi olemaan tarpeeksi luja hylätäksensä ne. Ilmaisin
ajatukseni herra de T:lle, joka vastasi, että asia oli ylen
arkaluontoinen.

— Sen myönnän — vastasin minä — mutta kaiken sen, joka takaa

miehelle varmuuden hänen lemmittyynsä nähden, sen takaa minulle
rakastettuni hellä kiintymys. Ainoastaan tarjousten suuruus olisi
omansa häntä häikäisemään, ja olenhan sanonut teille, että hän on
kokonaan vapaa voitonhimosta. Hän rakastaa mukavuuttaan, mutta
hän rakastaa minuakin. Ja raha-asioideni ollessa nykyisellä
kannallaan en saata uskoa, että hän syrjäyttäisi minut sen miehen
pojan tähden, joka on sulkenut hänet sairaala-vankilaan.

Sanalla sanoen, pidin kiinni aikeestani, ja vetäydyttyäni syrjään

kahdenkesken Manonin kanssa, ilmaisin hänelle peittelemättä kaiken,
minkä olin saanut tietää.

Hän kiitti minua siitä hyvästä ajatuksesta, joka minulla oli hänestä,
ja lupasi vastaanottaa herra G.M:n tarjouksen tavalla, joka oli
riistävä häneltä halun uudistaa sitä.

— Ei — keskeytin minä — häntä ei pidä kiihoittaa

epäkohteliaisuudella: hän voi vahingoittaa meitä. Mutta sinä tiedät
varsin hyvin, pikku veitikka, millä tavoin voit päästä vastenmielisestä
tai epämukavasta rakastajasta.

Hieman mietittyään Manon virkkoi:

— Mieleeni juolahtaa erinomainen tuuma, ja minä oikein ylpeilen

tästä keksinnöstäni. G.M. on meidän pahimman vihamiehemme
poika. Meidän tulee kostaa isälle hänen rahakukkaronsa, eikä hänen
poikansa kautta. Aion kuunnella häntä, vastaanottaa hänen lahjansa
ja sitten vetää häntä nenästä.

— Tuumasi on ovela — sanoin minä — mutta et ota huomioon,

lapsi-parka, että tuo sama tie johti sinut sairaala-vankilaan.

Turhaan puhuin hänelle tähän yritykseen liittyvästä vaarasta. Hän

arveli, että täytyi vaan hyvin pitää varansa, ja hän kumosi kaikki
vastaväitteeni. Mainitkaa minulle rakastaja, joka ei sokeasti alistuisi
lemmittynsä kaikkiin oikkuihin, ja minä tunnustan menetelleeni
väärin niin helposti myöntyessäni.
 Päätimme siis petkuttaa herra G.M:iä, mutta omituinen kohtalon
käänne aiheutti, että minä päinvastoin jouduin hänen petkutuksensa
uhriksi.

Kello 11:n paikkeilla näimme hänen ajoneuvojensa saapuvan. Hän

pyysi valituin kohteliaisuuksin anteeksi rohkeuttaan tulla meille
päivällisille. Hän ei ihmetellyt herra de T:n meillä-oloa, tämä kun
edellisenä päivänä oli niinikään luvannut tulla ja oli sanonut
joidenkuiden toimiensa estäneen häntä tulemasta samoissa
ajoneuvoissa. Joskohta ei yksikään meistä ollut vapaa vilpistä,
istuuduimme pöydän ääreen ulkonaisesti osoittaen luottamusta ja
ystävyyttä. Herra G.M. sai helposti tilaisuuden ilmaista tunteensa
Manonille, enkä minä liene tuntunut hänestä häiritsevältä, sillä
poistuin tahallisesti muutamaksi hetkeksi.

Palatessani huomasin, ettei tuota miestä suinkaan taipumattomalla

kovuudella ollut saatettu epätoivoon. Hän oli mitä parhaalla tuulella.
Minä teeskentelin samaa. Hän nauroi sielussaan minun typeryyttäni,
ja minä samoin hänen typeryyttään. Koko iltapäivän näyttelimme
toinen toisemme edessä ylen hupaisasti. Ennen hänen lähtöään
myönsin hänelle vielä yksityisen keskustelun Manonin kanssa, niin
että hänellä oli syytä olla yhtä tyytyväinen kohteliaisuuteeni kuin
hyvään kestitykseen.

Heti kun hän herra de T:n kanssa oli noussut vaunuihinsa, Manon
riensi avosylin luokseni ja suuteli minua purskahtaen nauruun.
Sanaakaan muuttamatta hän toisti minulle tuon herrasmiehen
puheet ja tarjoukset. Niiden sisällys oli seuraava: tuo mies jumaloi
Manonia ja tahtoi jakaa hänen kanssaan neljänkymmenen tuhannen
frangin korot, jotka jo olivat hänen käytettävissään, lukuunottamatta
niitä rahoja, joita hän odotti isänsä kuoltua. Manon oli tuleva hänen
sydämensä ja omaisuutensa valtijattareksi ja näiden lahjojen
takuuksi hän oli valmis antamaan hänelle vaunut, kalustetun
huoneuston, kamarineitsyen, kolme palvelijaa ja kyökkimestarin.

— Siinä poika, joka on isäänsä paljoa anteliaampi — sanoin minä

Manonille. Puhukaamme vakavasti — näin lisäsin — eikö tämä
tarjous houkuttele sinua?

— Minuako? — hän huudahti muutellen mielijohteensa mukaisesti

paria
Racinen säettä:

Mun kykenevän luulet moiseen vilppiin, ma voisin

kasvojansa vihattuja sietää, mi vankilani häpeätä aina tietää!

— Et suinkaan — virkoin minä, jatkaen ivamukailusta:

Tuo muisto, joka yhä katkeruutta kantaa,

ei voine sulle lemmen suloutta antaa.

— Mutta kalustettu huoneusto, vaunut ja kolme palvelijaa olivat

hyvin voimakkaita houkutuskeinoja, ja rakkaudella on harvoja yhtä
tehoisia.

Manon vakuutti, että hänen sydämensä oli ainaisesti minun, ja

etteivät siihen koskaan painuisi toisen miehen piirteet niinkuin
minun.

— Hänen minulle antamansa lupaukset — jatkoi Manon — ovat

enemmän omiaan kiihoittamaan kostonhalua kuin nostamaan
lemmentunteita.
 Kysyin, aikoiko hän vastaanottaa huoneuston ja vaunut. Hän
vastasi tahtovansa tuolta mieheltä ainoastaan rahoja.

Vaikeus oli siinä, miten saada toiset niistä, ilman toisia. Päätimme
odottaa herra G.M:n tarjouksen täydellistä selvittelyä, jonka hän oli
luvannut antaa kirjeen muodossa. Manon saikin todella tämän
kirjeen seuraavana päivänä livreapukuiselta lakeijalta, joka hyvin
taitavasti hankki itselleen tilaisuuden puhua hänen kanssaan ilman
todistajia. Manon käski hänen odottaa vastausta ja toi minulle heti
tuon kirjeen, jonka yhdessä avasimme.

Paitsi tavanmukaisia hellyyden vakuutuksia se sisälsi kilpailijani

lupausten yksityiskohtaisen luettelon. Tuo mies ei suinkaan
kitsastellut rahoillaan. Hän sitoutui antamaan Manonille
kymmenentuhatta frangia sinä hetkenä, kun tämä asettui asumaan
tuohon huoneustoon ja sittemmin niin täydentämään tässä
rahamäärässä syntyneet vähennykset, että Manonilla aina olisi se
edessään puhtaana rahana. Muuttopäivää hän ei ollut siirtänyt
kauaksi. Hän ei pyytänyt enempää kuin kaksi päivää valmistuksiin, ja
hän mainitsi kadun ja talon, jossa lupautui odottamaan Manonia
toisen päivän iltapäivällä, jos tämä saattoi salaa pujahtaa pois
käsistäni. Tämä oli ainoa seikka, jonka suhteen hän häneltä pyysi
rauhoittavaa vastausta. Kaikesta muusta hän näytti olevan varma.
Mutta hän lisäsi keksivänsä keinon saattaakseen hänen pakonsa
helpoksi, jos hän epäili esiintyvän vaikeuksia. G.M. oli ovelampi
isäänsä. Hän tahtoi omistaa saaliinsa, ennenkuin pani rahat pöytään.

Punnitsimme, millä tavoin Manonin tuli menetellä. Minä yritin vielä

kerran saada hänet luopumaan tästä yrityksestä, huomauttaen
kaikkia siihen yhtyviä vaaroja. Mutta ei mikään voinut saada hänen
päätöstään horjumaan.
 Hän lähetti herra G.M:lle lyhyen vastauksen, vakuuttaen ettei
hänelle olisi ollenkaan vaikeata saapua Parisiin määräpäivänä, ja että
tuo herra saattoi varmasti odottaa häntä.

Sitten sovimme siten, että minä heti lähtisin vuokraamaan uuden

asunnon jossakin kylässä vastakkaisella puolella Parisia, ja ottaisin
mukaan pienet taloustavaramme. Seuraavana päivänä iltapäivällä
Manonin oli sopimuksen mukaan määrä hyvissä ajoin lähteä Parisiin.
Saatuaan herra G.M:n lahjat hänen tuli pyytämällä pyytää tuota
herraa lähtemään kanssaan teatteriin ja ottaa mukaansa niin paljon
noita rahoja, kuin jaksoi kantaa, antaen loput palvelijalle, jonka aikoi
ottaa seuraansa. Tämä oli edelleen sama mies, joka oli auttanut
häntä pakenemaan vankilasta ja joka oli meihin ylen määrin
kiintynyt. Minun oli määrä vuokravaunuissa saapua Saint-André-des-
Arts-kadun suulle ja seitsemän aikaan jättää ajoneuvot siihen
odottamaan ja jalan lähestyä pimeässä teatterin sisäänkäytävää.
Manon lupasi keksiä jonkun verukkeen hetkeksi poistuakseen
aitiostaan, käyttäen tätä hetkeä tullakseen alas kadulle minun
luokseni. Muut toimenpiteet olivat helpot. Kädenkäänteessä
saavuttaisimme vaununi, me poistuisimme Parisista Saint-Antoinen
esikaupungin kautta, mistä tie kulki uudelle asunnollemme.

Tämä tuuma, vaikka olikin uhkarohkea, tuntui meistä hyvin

älykkäältä. Mutta oikeastaan oli mielettömän varomatonta kuvitella,
että me, vaikka se olisikin täydelleen onnistunut, koskaan olisimme
voineet turvata itseämme seurauksilta. Siitä huolimatta panimme
itsemme mitä uhkarohkeimmin vaaralle alttiiksi. Manon läksi
matkaan Marcel'in seurassa; tämä oli palvelijamme nimi. Erosin
Manonista alakuloisena ja sanoin, syleillen häntä:
 — Manon, ethän vaan petä minua? Tuletko todella olemaan
minulle uskollinen?

Hän valitti hellänä epäluuloani ja toisti minulle kaikki valansa.

Laskelmiensa mukaan hänen piti saapua Parisiin kolmen aikaan.

Minä läksin matkaan hänen poistuttuaan ja poikkesin kuluttamaan
iltapäivän loppupuolta Saint-Michel-sillan päässä sijaitsevaan Ferén
kahvilaan. Siellä viivyin pimeään asti. Poistuin sitten ja otin ajurin,
jonka sopimuksen mukaan pysäytin Saint-André-des-Arts-kadun
päähän. Sitten kuljin jalan teatterin pääovelle. Hämmästyin, kun en
siellä nähnyt, Marcel'ia, jonka oli määrä minua odottaa. Maltoin
mieleni tunnin ajan, seisoen keskellä lakeijoja ja valppaana
tähystellen kaikkia ohikulkijoita. Viimein, kun kello oli lyönyt
seitsemän, enkä minä ollut nähnyt mitään, mikä olisi ollut juonemme
yhteydessä, ostin itselleni permantolipun, nähdäkseni, olivatko
Manon ja herra G.M. jossakin aitiossa. Mutta ei kumpikaan ollut
saapuvilla. Palasin ulko-ovelle, missä vielä odotin neljännestunnin,
ollen suunniltani kärsimättömyydestä ja levottomuudesta. Kun en
vieläkään nähnyt mitään, palasin ajurin luo, voimatta tehdä
ainoatakaan päätöstä. Huomattuaan minut ajuri tuli muutaman
askeleen minua vastaan ja sanoi minulle salaperäisen näköisenä,
että eräs kaunis neiti jo tunnin ajan oli odottanut minua vaunuissa.
Hän oli kysynyt minua mainiten tunnusmerkkejä, jotka ajuri oli
huomannut oikeiksi, ja kuultuaan, että minun oli määrä palata, hän
oli sanonut, että hänellä oli aikaa odottaa minua.

Ajattelin heti, että se oli Manon. Lähestyin, mutta näinkin sievät

kasvot, jotka eivät olleet lemmittyni. Edessäni oli vieras nainen, joka
aluksi kysyi, eikö hänellä ollut kunnia puhutella herra ritari des
Grieux'ta. Vastasin, että se oli nimeni.
 — Minulla on jätettävänä teille kirje — hän sanoi — se selittää
teille tuloni aiheen ja mikä asianhaara on tuottanut minulle ilon
saada tietää nimenne.

Pyysin saada mennä lukemaan tätä kirjettä lähellä olevaan

ravintolaan.
Hän seurasi mukana ja kehoitti minua ottamaan yksityisen huoneen.

— Kuka on lähettänyt tuon kirjeen? — kysyin häneltä astuessani

ylös portaita. Hän ei vastannut, vaan ojensi minulle kirjeen.

Tunsin Manonin käsialan. Hän kirjoitti minulle tähän tapaan: G.M.

oli vastaanottanut hänet vallan odottamattoman kohteliaasti ja
loisteliaasti. Hän oli tuhlaillen jaellut lahjojaan ja oli uskotellut hänen
tulevaa elämäänsä kuninkaalliseksi. Manon vakuutti minulle
kuitenkin, ettei hän unhoittanut minua keskellä tätä uutta loistoansa.
Mutta kun herra G.M. ei ollut suostunut sinä iltana lähtemään hänen
kanssaan teatteriin, hän oli siirtänyt toiseen iltaan huvin jälleen
nähdä minut; ja hiukan lohduttaakseen minua siitä mielipahasta,
jonka oletti tämän tiedon aiheuttavan minulle, oli hän hommannut
minulle yhden Parisin sievimmistä naisista, joka sai toimekseen
tuoda perille kirjeen. Allekirjoituksena oli: uskollinen rakastajattaresi
Manon Lescaut.

Tämä kirje oli niin julma ja loukkaava minulle, että minä hetken
häälyttyäni vihan ja surun raatelemana aloin ponnistella voimiani
ainaiseksi unhoittaakseni kiittämättömän ja valapattoisen
rakastettuni. Loin katseeni edessäni olevaan nuoreen naiseen. Hän
oli erittäin kaunis, ja minä toivoin, että hänen kauneutensa olisi
kyennyt tekemään minutkin vuorostani valapatoksi ja uskottomaksi!
Mutta en löytänyt hänessä noita hienoja ja intohimoisen ikävöiviä
silmiä, en tuota jumalaista ryhtiä, noita lemmenjumalan sekoittamia
ihovärin vivahduksia, sanalla sanoen tuota tyhjentymätöntä
viehätyksen runsautta, jota luonto oli tuhlaillut uskottomalle
Manonille.

— Ei, ei — sanoin tuolle naiselle, kääntäen pois katseeni hänestä

— tuo kiittämätön, joka teidät lähetti, tiesi varsin hyvin, että kehoitti
teitä turhaan tekoon. Palatkaa hänen luoksensa, ja viekää minulta ne
terveiset, että hän minun puolestani nauttikoon rikoksestaan, ja
tehköön sen, jos voi, ilman tunnontuskia. Minä hylkään hänet
ainaiseksi ja luovun samalla kaikista naisista, jotka tosin eivät voi olla
niin miellyttäviä kuin hän, mutta jotka epäilemättä ovat yhtä
halpamaisia ja epäluotettavia.

Olin lähtemäisilläni, päättäen unhoittaa Manonin. Se kuolettava

mustasukkaisuus, joka raateli sydäntäni, verhoutui synkkään ja
kumeaan rauhallisuuteen ja minä luulin parantumiseni sitä
pikaisemmaksi, kun en sielussani tuntenut mitään sellaista rajua
mielenliikutusta, joka samanlaisissa tilanteissa oli minua ahdistanut.
Voi, olinhan vaan lemmen leikkikalu yhtä suuressa määrin kuin
katsoin olevani G.M:n ja Manonin pettämä.

Kun tyttö, joka oli tuonut minulle kirjeen, näki minun aikovan
lähteä astumaan alas ravintolan portaita, hän kysyi, mitä hänen tuli
minun puolestani sanoa herra G.M:lle ja sille naiselle, joka asui
hänen luonaan. Kuullessani tämän kysymyksen, palasin sisälle. Ja
minulle tapahtuneen muutoksen pakosta, joka oli käsittämätön niille,
jotka eivät koskaan ole tunteneet rajuja intohimoja, minä äkkiä
siirryin luuloitellusta rauhastani mitä hirvittävimpään
raivonpurkaukseen.

— Mene — sanoin tytölle — ja kerro petturi G.M:lle ja hänen

valapattoiselle rakastajattarelleen siitä epätoivosta, johon tuomasi
kirottu kirje on minut syössyt. Mutta ilmoita heille samalla, etteivät
he kauan saa siitä iloita, sillä minä tulen omalla kädellä pistämään
kuoliaaksi heidät molemmat.

Heittäydyin tuolille; hattuni putosi sen toiselle ja keppini toiselle

puolelle. Kaksi katkeraa kyynelvirtaa alkoi valua silmistäni. Raivoni
puuskaus vaihtui syvään suruun. En voinut muuta kuin itkeä, sen
ohella huoaten ja vaikeroiden.

— Tule lähemmäksi, lapseni, tule lähemmäksi! — huudahdin

tytölle, koska sinut on lähetetty minua lohduttamaan. Sano, tunnetko
parannuskeinoja, joilla on voitettavissa raivo ja epätoivo, ja halu
surmata itsensä, sittenkuin on tappanut kaksi petturia, jotka eivät
ansaitse elää. Niin, tule lähemmäksi — jatkoin minä, nähdessäni
hänen astuvan minua kohti muutaman pelokkaan ja epävarman
askelen.

— Tule pyyhkimään kyyneleeni, tule palauttamaan rauha

sydämeeni, tule sanomaan minulle, että minua rakastat, jotta
tottuisin olemaan toisen rakastamana kuin uskottoman lemmittyni.
Sinä olet kaunis, ehkä minäkin voin sinua rakastaa.

Tuo lapsi-parka, joka tuskin oli kuusitoistavuotias, ja jolla näytti

olevan enemmän häveliäisyyttä kuin vertaisillaan, ihmetteli suuresti
tällaista omituista kohtausta. Hän lähestyi kuitenkin ilahuttaakseen
minua muutamilla hyväilyillä, mutta minä työnsin hänet heti pois
luotani.

— Mitä minusta tahdot? — sanoin hänelle. — Oh, sinä olet nainen,

sinä olet sukupuolta, jota inhoon ja jota en enää voi sietää. Kasvojesi
viehättävä sulo uhkaa minulle jotain uutta petosta.
 Hän niiasi minulle, rohkenematta sanoa sanaakaan, ja kääntyi
mennäkseen pois. Huusin häntä jäämään.

— Mutta kerro minulle ainakin — virkoin, minkätähden, miten ja

missä tarkoituksessa sinut on lähetetty tänne. Miten olet saanut
tietää nimeni ja sen paikan, missä saatoit minut tavata?

Hän sanoi jo kauan tunteneensa herra G.M:n. Tämä oli lähettänyt

noutamaan häntä kello viisi, ja hän oli seurannut lakeijaa, joka oli
tuonut sanan, suureen taloon, jossa oli tavannut tuon herran
pelaamassa piketti-peliä kauniin naisen kanssa. Molemmat olivat
pyytäneet häntä tuomaan minulle tuon kirjeen, kerrottuaan, että hän
oli tapaava minut vaunuissa Saint-André-kadun päässä.

Kysyin häneltä, eivätkö he olleet sanoneet hänelle enempää. Hän

vastasi punastuen, että he olivat herättäneet hänessä sen toivon,
että minä pitäisin hänet seuranani.

— Sinua on petetty — sanoin hänelle — tyttö-parka, sinua on

petetty. Sinä olet nainen, sinä tarvitset miestä, mutta tarvitset
sellaista, joka on rikas ja onnellinen, ja täältä et voi sellaista löytää.
Palaa, palaa herra G.M:n luo. Hänellä on kaikki, mitä vaaditaan siltä
mieheltä, joka tahtoo olla kaunisten naisten rakastama. Hänellä on
annettavana kalustettuja huoneustoja ja ajoneuvoja. Mitä minuun
tulee, jolla ei ole muuta annettavana kuin rakkauteni ja
uskollisuuteni, niin naiset ylenkatsovat varattomuuttani ja ivaavat
yksinkertaisuuttani.

Lausuin lisäksi joukon asioita, milloin surullisia, milloin rajuja,

mikäli minua kiihoittavat mielenliikutukset vuoroin vaimenivat ja
pääsivät voitolle. Mutta näitä heikensi lopulta niiden oma rajuus sen
verran, että ne antoivat sijaa harkinnalle. Vertasin tätä viime
onnettomuuttani samanlaisiin toisiin jo kokemiini, enkä katsonut
olevan syytä sen johdosta antautua suurempaan epätoivoon kuin
edellisienkään vuoksi. Tunsinhan Manonin: miksi surinkaan niin
rajusti onnettomuutta, joka minun olisi pitänyt aavistaa? Miksi en
ennemmin hakenut parannuskeinoa? Olihan vielä aikaa. Minun ei
ainakaan sopinut säästää vaivojani, ellen tahtonut syyttää itseäni
siitä, että laiminlyöntini kautta omalta osaltani olin syypää
kärsimyksiini. Aloin siis tuumia kaikkia keinoja, jotka saattoivat avata
minulle toivojen tien.

Yritys väkivaltaisesti riistää hänet herra G.M:n käsistä olisi ollut

epätoivoisa keino, joka vaan oli omansa syöksemään minut turmioon
ja joka ei tarjonnut vähäisintäkään onnistumisen mahdollisuutta.
Mutta arvelin, että jos olisin voinut saada tilaisuuden sanoa hänelle
parikin sanaa, olisin ehdottomasti voinut jossain määrin vaikuttaa
hänen sydämeensä; tunsinhan niin hyvin kaikki sen tunteelliset
puolet ja olinhan varma siitä, että hän minua rakasti. Olisinpa lyönyt
vetoa siitä, että tuo eriskummainen mielijohde lähettää minulle sievä
tyttö minua lohduttamaan lähti hänen aivoistaan ja että se todisti
hänen sääliään minun kärsimyksiäni kohtaan.

Päätin pinnistää koko kekseliäisyyteni saadakseni tavata hänet.

Tutkittuani keinoja, toista toisensa jälkeen, kiinnyin tähän: herra de
T. oli heti alunpitäen osoittanut minulle niin herttaista avuliaisuutta,
etten vähääkään voinut epäillä hänen vilpittömyyttään ja auliuttaan.
Päätin viipymättä lähteä hänen luokseen ja pyytää häntä
kutsuttamaan luokseen herra G.M:n muka jotain tärkeää asiaa
varten. En tarvinnut puolta tuntia enempää puhuakseni Manonin
kanssa. Aikomukseni oli päästä itse hänen huoneeseensa, minkä
luulin helposti käyvän päinsä herra G. M:n poissaollessa.
 Tämä päätös rauhoitti minua jonkun verran, ja minä annoin
runsaan maksun tytölle, joka vielä oli jäänyt luokseni, ja viedäkseni
häneltä halun palata niiden luo, jotka hänet olivat lähettäneet, pyysin
hänen osoitteensa, uskotellen hänelle, että aioin tulla hänen
luokseen yöksi.

Nousin vaunuihin ja käskin ajaa täyttä laukkaa herra de T:n

asunnolle. Onneksi tapasin hänet kotona. Matkalla olin tämän
suhteen ollut levoton. Pari sanaa riitti selittämään missä pulassa olin
ja mitä apua toivoin häneltä.

Hän oli niin ihmeissään kuullessaan miten G.M. oli voinut vietellä
Manonin, että hän, joka ei tietänyt, että minä itse olin
myötävaikuttanut onnettomuuteeni, jalomielisesti tarjoutui
kokoamaan kaikki ystävänsä kehoittaakseen heitä käyttämään
käsivarsiaan ja miekkojaan minun rakastettuni vapauttamiseen.

Mutta minä selitin hänelle, että tällainen meteli voisi olla

turmiollinen Manonille ja minulle.

— Säästäkäämme veremme viimeiseen hätään — huomautin

minä. Minä haudon mielessäni vaarattomampaa keinoa, jolta odotan
yhtä hyvää menestystä.

Hän lupautui empimättä tekemään kaiken, mitä häneltä pyysin. Ja

kun olin toistanut, että nyt oli kyseessä vaan ilmoittaa herra G.M:lle,
että hän halusi puhua hänen kanssaan, sekä edellisen viivyttäminen
poissa kotoa yhden tai parin tunnin aikana, herra de T. lähti heti
minun kanssani matkaan, täyttämään tämän pyyntöni.

Tuumimme sopivaa keinoa pidättääksemme tuota herrasmiestä

niin kauan. Neuvoin häntä ensin jostakin ravintolasta kirjoittamaan
G.M:lle tavallisen kirjelipun ja siinä pyytämään häntä viipymättä
tulemaan sinne jotain tärkeätä asiaa varten, joka ei sietänyt
lykkäystä.

— Minä puolestani — lisäsin minä — tulen pitämään silmällä hänen

poistumistaan kotoaan, ja vaikeudetta pääsen sisälle taloon, jossa ei
kukaan muu minua tunne kuin Manon ja Marcel, joka on palvelijani.
Sillä aikaa te pidätte seuraa herra G.M:lle, ja voitte sanoa hänelle,
että se tärkeä asia, jonka johdosta haluatte puhua hänen kanssaan,
on rahapula, että muka juuri olette hävinnyt käteiset rahanne pelissä
ja onnettomuudeksenne kunniasanallanne vielä paljoa enemmän.
Kuluu aikaa ennenkuin hän on vienyt teidät rahakirstunsa ääreen, ja
minulle jää riittävästi aikaa tuumani toteuttamiseen.

Herra de T. noudatti tätä ohjetta yksityiskohtaisen tarkasti. Jätin

hänet erääseen ravintolaan, missä hän nopeasti kirjoitti kirjeensä.
Minä asetuin matkan päähän Manonin asunnosta. Näin kirjeentuojan
saapuvan, ja G.M:n hetkeä myöhemmin jalan ja palvelijan
seuraamana poistuvan. Niin pian kuin hän oli ehtinyt poiketa toiselle
kadulle, minä menin uskottoman lemmittyni portille ja kolkutin
huolimatta sisälläni kiehuvasta vihasta yhtä kunnioittavasti kuin
temppelin ovelle. Onneksi Marcel tuli avaamaan. Annoin hänelle
merkin vaieta. Vaikka minulla ei ollut mitään pelättävää toisten
palvelijain puolelta, kysyin häneltä kuiskaten, voiko hän kenenkään
huomaamatta viedä minut siihen huoneeseen, missä Manon oli. Hän
vastasi, että se helposti kävi päinsä, jos melutta nousimme isoja
portaita yläkertaan.

— Joutukaamme siis — sanoin minä — ja koeta estää jokaista

tulemasta sinne ylös, niin kauan kuin minä olen siellä.

Häiriintymättä pääsin sisälle tuohon huoneeseen.

 Manon luki paraikaa kirjaa. Nyt täytyi minun ihmetellä tämän
eriskummaisen naisen luonnetta. Kaukana siitä, että hän olisi
säikähtynyt nähdessään minut, hän osoitti ainoastaan niitä
yllättymisen merkkejä, joita ei voi salata nähdessään henkilön, jonka
on luullut olevan kaukana.

— Kas, sinäkö se olet, lemmikkini! hän huudahti ja tuli minua

syleilemään yhtä hellästi kuin tavallisesti. Hyvä Jumala, kuinka sinä
olet uhkarohkea! Kuka olisi tänään voinut odottaa sinua tänne?

Minä irtaannuin hänen käsivarsistaan, ja sen sijaan, että olisin

vastannut hänen hyväilyihinsä, työnsin hänet halveksien luotani ja
peräydyin pari kolme askelta hänestä. Tämä menettelyni saattoi
hänet hämille. Hän jäi seisomaan asentoonsa ja loi katseensa
minuun kalveten.

Oikeastaan olin niin ihastunut hänet jälleen nähdessäni, että

minulla tuskin oli voimia avata suutani häntä nuhdellakseni, vaikka
vihani olikin täysin oikeutettu. Kuitenkin sydämeni vuoti verta siitä,
että hän oli minua niin kauheasti solvaissut. Palautin sen eloisasti
mieleeni kiihoittaakseni närkästystäni ja koetin saada silmäni
hehkumaan toisenlaisesta tulesta kuin rakkauden. Kun minä
muutaman hetken pysyin vaiti, ja hän huomasi kiihoittuneisuuteni,
näin hänen vapisevan ilmeisesti pelosta.

Tätä näkyä minä en voinut sietää.

— Oi, Manon — sanoin hänelle hellästi, sinä uskoton ja

valapattoinen Manon! Miten alankaan valitukseni! Näen sinut
kalpeana ja vapisevana, ja olen yhä vielä niin herkkätuntoinen sinun
vähimmillekin kärsimyksillesi, että pelkään liiaksi pahoittavani sinua
soimauksillani. Mutta sen sanon sinulle, Manon, että sydämeni on
murtunut sinun petoksesi tuottamasta surusta. Moisia iskuja ei anna
rakastajalleen, ellei ole päättänyt syöstä hänet kuolemaan. Tämä on
jo kolmas kerta, Manon, olen tarkoin laskenut ne, sellaista on
mahdoton unhoittaa. Heti paikalla on sinun ratkaistava, miten
tästälähin menettelet, sillä surullinen sydämeni ei enää jaksa kestää
näin julmaa kohtelua. Tunnen, että se menehtyy ja että se on
pakahtumaisillaan surusta. En jaksa sen enempää — minä lisäsin,
istuutuen tuolille; — tuskin kykenen enää puhumaan ja pysymään
pystyssä.

Manon ei vastannut minulle mitään. Mutta kun olin istuutunut, hän

vaipui alas polvilleen ja nojasi päänsä minun polviini, peittäen
kasvonsa minun käsilläni. Tunsin samalla, että hän kostutti niitä
kyynelillään. Jumalat! kuinka sisälläni kiehui ja kuohui!

— Oi Manon — jatkoin huoaten — on liian myöhäistä lahjoittaa

minulle kyyneliä, aiheutettuasi surmani. Sinä teeskentelet
alakuloisuutta, jota et kykene tuntemaan. Suurin kärsimyksesi on
epäilemättä minun läsnäoloni, joka aina on ollut haitallinen
huvituksillesi. Avaa silmäsi ja katso, kuka minä olen. Ei kukaan
vuodata niin helliä kyyneliä onnettoman tähden, jonka on pettänyt ja
sydämettömästi hylännyt.

Hän suuteli käsiäni, muuttamatta asentoa.

— Sinä huikenteleva Manon — aloin minä uudelleen — sinä

kiittämätön ja epäluotettava tyttö, missä ovat lupauksesi ja valasi?
Sinä tuhannesti pintapuolinen ja julma rakastajatar, mitä olet tehnyt
siitä rakkaudesta, jonka viimeksi tänään valallasi vahvistit?
Vanhurskas taivas! — lisäsin — saattaako uskoton nainen siihen
määrin pilkata sinua, niin pyhästi huudettuaan sinua todistajakseen:
onko siis väärä vala saanut palkinnon! Epätoivo ja hylätyn tila siis
tulevat uskollisen osaksi!

Näitä sanoja seurasivat niin katkerat mietteet, että vastoin

tahtoani vuodatin muutaman kyynelen. Manon huomasi sen
muuttuneesta äänenpainostani ja keskeytti viimein vaitiolonsa.

— Kaiketi olen rikollinen — hän sanoi minulle alakuloisena — kun

olen voinut tuottaa sinulle niin paljon surua ja mielenliikutusta. Mutta
rangaiskoon minua taivas, jos olen tiennyt sitä olevani tai jos
tahallisesti olen siksi tullut.

Tämä puhe tuntui minusta olevan niin vailla järkeä ja suoruutta,

etten voinut hillitä rajua vihanpurkausta.

— Iljettävää ulkokultaisuutta! — huudahdin. Näen entistä

selvemmin, että sinä olet kujeilija ja täynnä vilppiä. Nyt vasta tunnen
kurjan luonteesi. Hyvästi, sinä halpamainen olento — näin jatkoin
nousten ylös — kernaammin kuolen kuin tästälähin olen missään
tekemisissä sinun kanssasi. Rangaiskoon taivas minua, jos enää
koskaan katson sinua ainoankaan katseen arvoiseksi! Jää uuden
rakastajasi luo, rakasta häntä, inhoa minua, luovu kunniallisuudesta
ja järkevyydestä; minä sille nauran, sillä kaikki on minulle
yhdentekevää.

Hän kauhistui niin tätä kiivauttani, että, yhä ollen polvillaan tuolin
ääressä, jolta minä olin noussut, katseli minua vavisten ja
rohkenematta hengittää. Minä menin vielä muutaman askelen ovea
kohti, kääntäen päätäni ja tuijottaen häneen. Mutta minun olisi
täytynyt menettää kaikki inhimilliset tunteet, jotta olisin voinut
vastustaa niin suurta viehätysvoimaa.
 Tämä epäinhimillinen voima puuttui minulta niin kokonaan, että
minä äkkiä siirtyen vallan päinvastaiseen mielialaan palasin tai
oikeammin syöksyin vallan maltittomana hänen luokseen. Otin hänet
syliini ja suutelin häntä hellästi, herkeämättä. Pyysin häneltä
anteeksi kiivauttani, tunnustaen, että olin raaka ja etten ansainnut
onnea olla sellaisen naisen rakastama kuin hän.

Sain hänet istumaan ja kun olin laskeutunut vuorostani polvilleni

vannotin häntä kuuntelemaan minua ollessani tässä asennossa.
Kaiken, mitä nöyrä ja intohimoinen rakastaja voi kuvitella
kunnioittavinta ja hellintä, minä suljin muutamaan sanaan
anteeksipyytäessäni. Anoin häneltä armona anteeksiannon sanaa.
Hän kietoi käsivartensa kaulaani sanoen, että hän tarvitsi minun
hyvyyttäni saadakseen minut unhoittamaan minulle tuottamansa
surun. Lisäksi hän sanoi pelkäävänsä etten minä saattanut hyväksyä,
mitä hän toi esiin puolustuksekseen.

— Minäkö! — keskeytin heti. Oh, enhän pyydä sinulta mitään

puolustusta. Hyväksyn kaiken, minkä olet tehnyt. Minun ei suinkaan
sovi vaatia sinulta menettelysi syitä. Olen ylen tyytyväinen, ylen
onnellinen, jos ei kallis Manonini kiellä minulta sydämensä hellyyttä.
Mutta — näin jatkoin ottamatta huomioon surkeata tilannettani —
sinä kaikkivaltias Manon, sinä, joka mielesi mukaan luot iloni ja
suruni, etkö sallisi minun nyt, kun olen tyydyttänyt sinut
nöyrtymykselläni ja katumukseni todisteilla, puhua kanssasi
alakuloisuudestani ja kärsimyksestäni? Saanko sinulta kuulla, miten
minun käy tänään ja oletko kumoamattomasti tuominnut minut
kuolemaan, kun aiot viettää ensi yön kilpailijani kanssa?

Hän jäi hetkeksi miettimään vastaustaan.

 — Ystäväni — näin hän sitten virkkoi, käyden levollisen näköiseksi
— jos heti alussa olisit puhunut näin selvästi, olisit säästänyt itseltäsi
paljon levottomuutta ja minulta hyvin kiusallisen kohtauksen. Kun
kärsimyksesi johtuu ainoastaan mustasukkaisuudesta, olisin
poistanut sen tarjoutumalla heti seuraamaan sinua maailman ääriin.
Mutta minä kuvittelin, että kirje, jonka herra G.M:n nähden kirjoitin
sinulle, ja tyttö, jonka lähetimme luoksesi, aiheuttivat surusi.
Ajattelin, että sinä mahdollisesti pidit kirjettäni ivana ja tuota tyttöä,
jos luulit hänen tulleen luoksesi minun kehoituksestani, todisteena
siitä, että hylkäsin sinut, liittyäkseni G.M:ään. Se ajatus hämmensi
minut äkkiä, sillä vaikka olinkin viaton, huomasin asiaa harkitessani,
että ulkonaiset seikat näennäisesti todistivat minua vastaan. Mutta —
näin hän jatkoi — tahdon, että olet tuomarinani, sittenkuin olen
selittänyt oikean asianlaidan.

Hän kertoi minulle nyt kaiken, mitä oli tapahtunut senjälkeen, kuin
oli tavannut herra G.M:n siinä paikassa, missä juuri olimme. Tuo
herra oli todella vastaanottanut hänet kuin maailman ylhäisimmän
ruhtinattaren ainakin. Hän oli näyttänyt hänelle kaikki huoneensa,
jotka olivat sisustetut ihmeteltävän aistikkaasti ja somasti. Hän oli
pukuhuoneessa laskenut hänelle pöytään kymmenentuhatta frangia,
joihin oli lisännyt muutamia hohtokivi-koristeita, joiden joukossa
olivat ne kaulavitjat ja se helminen rannerengas, jotka Manon jo oli
saanut hänen isältään. Sieltä hän oli vienyt hänet saliin, jota Manon
ei vielä ollut nähnyt, missä herkullinen ateria oli katettu. Häntä olivat
pöydän ääressä palvelleet ne uudet lakeijat, jotka herra G.M.
erityisesti oli palkannut häntä varten ja joiden käski siitä lähtien
katsoa häntä valtijattarekseen. Lopulta hän oli näyttänyt hänelle
kuomivaunut, hevoset ja muut lahjansa. Tämän jälkeen hän ehdoitti,
että he odottaessaan illallista pelaisivat korttia.
 — Myönnän — hän jatkoi — että tämä loisteliaisuus minua
hämmästytti. Ajattelin, että olisi ollut vahinko yks kaks hylätä näin
suuria etuja ja tyytyä viemään mukaansa ainoastaan nuo
kymmenentuhatta sekä hohtokivi-koristeet, — että tässä oli
saavutettavissa varallisuudentila, joka hyvin soveltui sinulle ja
minulle, ja että saattaisimme elää miellyttävästi herra G.M:n
kustannuksella.

— Sen sijaan, että olisin ehdoittanut teatteriin menoa, päätin

tutkistella hänen mielialaansa sinuun nähden, tietääkseni, mitä
mahdollisuuksia meillä olisi tavataksemme toisemme siinä
tapauksessa, että suunnitteluni onnistui. Huomasin hänet hyvin
myöntyväiseksi. Hän kysyi, mitä minä ajattelin sinusta ja oliko minun
ollut ikävä jättää sinut. Sanoin hänelle, että sinä olit kovin
rakastettava ja että aina olit kohdellut minua niin herttaisesti, että
olisi luonnotonta vihata sinua. Hän myönsi, että sinä olit kunnon
mies ja että hän oli halunnut saavuttaa ystävyytesi.

— Hän tahtoi tietää, mitä luulin sinun arvelevan lähdöstäni,

varsinkin silloin, kun saisit tietää minun olevan hänen vallassaan.
Minä vastasin, että rakkauttamme jo oli kestänyt siksi kauan, että se
oli ehtinyt vähän laimentua, että sinä et muuten ollut varsin hyvissä
varoissa ja ettet kenties pitäisi minun menettämistäni niin suurena
onnettomuutena, se kun vapauttaisi sinut painavasta taakasta.
Lisäsin että minä, kun olin varma siitä, että sinä ottaisit asian
levollisesti, en ollut epäröinyt mainita lähteväni Parisiin asioille.
Tähän sinä muka olit suostunut, olit tullut mukaan, etkä muka ollut
näyttänyt erityisen levottomalta, kun minä sinut jätin.

— Jos luulisin hänen tahtovan elää sovussa minun kanssani —

näin virkkoi herra G.M. — niin olisin valmis tarjoamaan hänelle
palvelustani ja olemaan hänelle kohtelias. Minä vastasin, että mikäli
tunsin sinun luonnettasi en epäillyt että sinä vilpittömästi vastaisit
sellaiseen kohteluun, etenkin — näin huomautin — jos hän voisi
parantaa sinun raha-asioitasi, jotka ovat olleet kovin rappiolla
siitälähtien kuin välisi omaisiisi ovat olleet huonot. Hän keskeytti
minut vakuuttaen tarjoavansa sinulle kaikkea apua, johon suinkin
kykeni, jopa lisäksi, jos haluaisit solmia uuden rakkaussuhteen,
hankkivansa sinulle sievän tytön, jonka hän oli hylännyt kiintyessään
minuun.

— Minä hyväksyin hänen tuumansa — hän jatkoi — sitä

varmemmin karkoittaakseni hänen epäluulonsa, ja yhä enemmän
vahvistuen suunnitelmassani etsin ainoastaan keinoa saattaakseni
sen sinun tietoosi, jotta et olisi tullut kovin levottomaksi minun
jäädessäni pois sovitusta kohtaamisesta. Sitä varten ehdoitin, että
hän jo samana iltana lähettäisi luoksesi tuon uuden rakastajattaren,
jotta minulla olisi ollut tilaisuus kirjoittaa sinulle. Minun oli pakko
turvautua tähän juoneen, kun en voinut toivoa, että hän
hetkeksikään jättäisi minua rauhaan. Hän nauroi ehdoitukselleni,
kutsui saapuville palvelijansa, kysyi, voiko hän heti tavata entisen
rakastajattarensa ja lähetti hänet tätä etsimään eri paikoista. Hän
kuvitteli, että tuon naisen oli mentävä Chaillot'hon sinua
tavatakseen; mutta minä sanoin hänelle, että minä erotessani
sinusta olin luvannut jälleen tavata sinut teatterissa tai että sinä, jos
joku seikka esti minua sinne lähtemästä, olit luvannut odottaa minua
vaunuissa Saint-André-kadun päässä. Sentähden oli parempi lähettää
uusi rakastajattaresi sinne, jos ei muun, niin sen vuoksi, ettet
turhaan kuluttaisi siinä koko yötäsi! Sanoin hänelle vielä, että oli
sopivaa kirjoittaa sinulle pari riviä ja selittää tämän sijaisen tulo, jota
sinun muuten olisi ollut vaikea käsittää. Hän suostui siihen. Mutta
minun oli pakko kirjoittaa hänen läsnäollessaan, ja minun täytyi
varoa liian avoimia sanoja.

— Näin on kaikki käynyt — lisäsi Manon. En salaa sinulta mitään

teoistani enkä tuumistani. Tuo nuori nainen tuli; huomasin hänet
sieväksi, ja kun en epäillyt, että poissaoloni tuotti sinulle ikävää,
toivoin vilpittömästi, että hän saattaisi huvittaa sinua muutaman
hetken, sillä se uskollisuus, jota sinulta odotan, on sydämen
uskollisuus. Olisin hyvin mielelläni lähettänyt luoksesi Marcelin;
mutta en voinut saada vähintäkään tilaisuutta ilmaistakseni hänelle
mitä tahdoin saattaa tietoosi.

Hän lopetti viimein kertomuksensa mainiten, kuinka suureen

pulaan herra de T:n kirjelippu oli saattanut G.M:n.

— Hän oli kahden vaiheilla lähtisikö luotani ja vakuutti, ettei

aikonut viipyä kauan poissa. Sentähden näen levottomana sinut
täällä ja säikähdin sinun tuloasi.

Hyvin kärsivällisenä kuuntelin tätä puhetta, Kieltämättä siinä oli

minulle paljon julmaa ja nöyryyttävää, sillä olihan hän niin ilmeisesti
aikonut olla minulle uskoton, ettei edes ollut huolinut sitä salata.
Eihän hän voinut toivoa, että G.M. antaisi hänen viettää koko yötä
vestaalin tavoin. Hän siis aikoi viettää sen tuon herran seurassa.
Mikä tunnustus rakastajalle! Olin kuitenkin huomaavinani, että osaksi
olin syypää hänen hairahdukseensa, minä kun ensin olin puhunut
hänelle herra G.M:n tunteista häntä kohtaan ja niin sokeasti
suostunut hänen uhkarohkeaan seikkailuunsa. Lisäksi sai minulle
erikoinen luontainen taipumus minut liikutetuksi hänen
kertomuksensa teeskentelemättömästä avomielisyydestä ja siitä
herttaisesta ja suorasta tavasta, millä hän teki selkoa niistäkin
yksityisseikoista, jotka minua enimmin loukkasivat.
 — Hän tekee syntiä ilman tahallista vilppiä — ajattelin itsekseni. —
Hän on kevytmielinen ja varomaton, mutta hän on suora. Sitäpaitsi
rakkaus yksin riitti sulkemaan silmäni näkemästä kaikkia hänen
vikojaan. Olin ylen tyytyväinen toivoessani vielä samana iltana
riistäväni hänet kilpailijaltani.

Kuitenkin sanoin hänelle:

— Entä ensi yö, kenen kanssa aiot viettää sen?

Tämä kysymys, jonka alakuloisena tein hänelle, tyrmistytti hänet.

Hän vastasi minulle ainoastaan katkonaisesti, vältellen.

Säälin hänen ahdistustaan, keskeytin tämän puheen ja selitin

muitta mutkitta, että vaadin häntä heti paikalla seuraamaan minua.

— Siihen suostun kernaasti — hän vastasi; — mutta etkö siis

hyväksy minun juontani?

— Oi, eikö jo riitä, — minä huudahdin — että hyväksyn kaiken,

minkä tähänasti olet tehnyt?

— Kuinka? Emmekö vie mukanamme edes noita kymmentätuhatta

frangia? — hän kysäsi. — Hän on antanut ne minulle, ne ovat minun
omaisuuttani.

Neuvoin häntä hylkäämään kaiken ja ajattelemaan yksinomaan

pikaista poistumista, sillä vaikka tuskin olin ollut puolta tuntia hänen
seurassaan, pelkäsin G.M:n paluuta. Mutta hän kiusasi minua niin
hellittämättä suostumaan siihen, ettemme tyhjin käsin lähtisi
tiehemme, että katsoin itseni velvolliseksi myöntymään jossakin
määrin, hänen suostuttuaan niin paljoon.
 Meidän valmistuessamme lähtemään, kuulin kolkutettavan
kadunpuoleiselle ovelle. Minä olin aivan varma siitä, että se oli herra
G.M., ja tämän ajatuksen aiheuttamassa hämmennystilassa sanoin
Manonille, että tuo mies oli kuoleman oma, jos hän nyt ilmestyi
eteeni. En todella ollut tarpeeksi tointunut raivostani, jotta olisin
voinut hillitä itseni hänet nähdessäni. Marcel teki lopun tuskastani
tuomalla minulle kirjelipun, joka oli minulle osoitettu, ja jonka oli
vastaanottanut portilla. Se oli herra de T:n lähettämä.

Siinä sanottiin, että hän, G.M:n mentyä kotoansa noutamaan

rahoja, hyväkseen käytti hänen poissaoloaan saattaakseen
tiedokseni hyvin sukkelan tuuman: hän arveli, etten minä
luontevammin voinut kostaa kilpailijalleni kuin syömällä hänen
illallisensa ja viettämällä sen yön siinä vuoteessa, jossa hän oli
aikonut levätä minun rakastajattareni rinnalla. Tämä näytti hänestä
olevan sangen helposti toimeenpantavissa, jos minä voisin hankkia
kolme tai neljä miestä, jotka olisivat kyllin tarmokkaita vangitsemaan
hänet kadulla ja vartioimaan häntä seuraavaan aamuun asti. Itse de
T. lupasi pidättää G.M:n ainakin tunnin ajan tavalla, josta hän aikoi
tehdä selkoa palattuaan.

Näytin tämän kirjeen Manonille ja kerroin, mihin juoneen olin

turvautunut esteettömästi päästäkseni hänen asuntoonsa. Minun ja
herra de T:n päähänpistot olivat hänen mielestään erinomaiset. Me
nauroimme niille hetkisen sydämemme pohjasta. Mutta kun aloin
puhua jälkimäisestä tuumasta, niinkuin olisi se ollut vaan pilaa,
hämmästyin kuullessani, että hän vallan tosissaan kehoitti panemaan
sen täytäntöön mielijohteena, joka häntä suuresti viehätti. Turhaan
kysyin häneltä, mistä äkkiä saatoin löytää sopivia miehiä
vangitsemaan herra G.M:n ja uskollisesti vartioimaan häntä. Manon
sanoi, että ainakin täytyi yrittää, kun herra de T. takasi meille vielä
tunnin ajan, ja vastaukseksi muihin vastaväitteisiini hän huomautti,
että minä olin tiranni ja etten ollenkaan välittänyt hänen
toivomuksistaan. Hän ei voinut kuvitella mitään hauskempaa kuin
mitä oli tämä tuuma.

— Sinä syöt illallista hänen lautaseltaan — hän toisti — sinä nukut

hänen lakanainsa välissä, ja varhain huomisaamuna viet mukaasi
hänen rakastajattarensa ja hänen rahansa. Silloin olet kostanut sekä
isälle että pojalle.

Suostuin, kun hän ei hellittänyt, vaikka salainen ääni sydämessäni

tuntui ennustavan onnetonta loppua. Lähdin kaupungille pyytääkseni
paria kolmea henkivartijaa, joihin Lescaut oli tutustuttanut minut,
ryhtymään toimiin G.M:n vangitsemista varten. Tapasin ainoastaan
yhden heistä kotona, mutta hän oli yritteliäs mies, joka tuskin oli
kuullut, mistä oli kysymys, kun jo vakuutti, että kaikki oli onnistuva
hyvin. Hän pyysi ainoastaan kymmenen pistolin suuruisen summan
palkinnoksi kolmelle kaartisoturille, joita hän päätti käyttää
yritykseen, itse ollen sen johtajana. Pyysin, ettei hän hukkaisi aikaa.
Eikä hän tarvinnut täyttä neljännestuntia saadakseen heidät kokoon.
Odotin heitä hänen asunnossaan, ja kun hän oli saapunut
kätyreineen, vein itse hänet erään kadun kulmaan, josta herra G.M:n
välttämättä oli kulkeminen palatessaan Manonin luo. Kielsin pahoin
pitelemästä häntä, mutta kehoitin vartioimaan häntä niin tarkasti
kello seitsemään asti seuraavana aamuna, että saatoin olla varma
siitä, ettei hän päässyt pakenemaan. Hän taas sanoi aikomuksensa
olevan viedä tuo herrasmies huoneeseensa ja pakoittaa hänet
riisuutumaan jopa panemaan maata hänen vuoteeseensa, kun
sillävälin hän ja hänen kolme apuriansa viettäisivät yönsä juoden ja
pelaten.
Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.

More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge

connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.

Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and

personal growth every day!

ebookmasss.com