Database Systems A Practical Approach to Design

Implementation and Management 6th Edition

Connolly Solutions Manual download

https://testbankdeal.com/product/database-systems-a-practical-
approach-to-design-implementation-and-management-6th-edition-
connolly-solutions-manual/

Explore and download more test bank or solution manual

at testbankdeal.com
Here are some recommended products for you. Click the link to
download, or explore more at testbankdeal.com

Database Systems Design Implementation and Management 12th

Edition Coronel Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/database-systems-design-
implementation-and-management-12th-edition-coronel-solutions-manual/

Database Systems Design Implementation And Management 13th

Edition Coronel Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/database-systems-design-
implementation-and-management-13th-edition-coronel-solutions-manual/

Database Systems Design Implementation and Management 11th

Edition Coronel Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/database-systems-design-
implementation-and-management-11th-edition-coronel-solutions-manual/

Sociology A Down To Earth Approach 12th Edition Henslin

Test Bank

https://testbankdeal.com/product/sociology-a-down-to-earth-
approach-12th-edition-henslin-test-bank/
Discovering the Essential Universe 6th Edition Comins
Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/discovering-the-essential-
universe-6th-edition-comins-solutions-manual/

Operations Research An Introduction 10th Edition Taha

Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/operations-research-an-
introduction-10th-edition-taha-solutions-manual/

Understanding Food Principles and Preparation 5th Edition

Brown Test Bank

https://testbankdeal.com/product/understanding-food-principles-and-
preparation-5th-edition-brown-test-bank/

Your Science Classroom Becoming an Elementary Middle

School Science Teacher 1st Edition Goldston Test Bank

https://testbankdeal.com/product/your-science-classroom-becoming-an-
elementary-middle-school-science-teacher-1st-edition-goldston-test-
bank/

Development Through the Lifespan 7th Edition Berk

Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/development-through-the-lifespan-7th-
edition-berk-solutions-manual/
Contemporary Auditing 10th Edition Knapp Solutions Manual

https://testbankdeal.com/product/contemporary-auditing-10th-edition-
knapp-solutions-manual/
 SOLUTIONS TO REVIEW QUESTIONS

AND EXERCISES

FOR PART 7 – OBJECT DBMSs (CHAPTERS 27 – 28)

Database Systems: Instructor’s Guide - Part III

Solutions to Review Questions and Exercises

Chapter 27 Object-Oriented DBMSs – Concepts and Design ......................................................................... 3

Chapter 28 Object-Oriented DBMSs: Standards and Systems ....................................................................... 11

2
Database Systems: Instructor’s Guide - Part III

Chapter 27 Object-Oriented DBMSs – Concepts and Design

Review Questions

27.1 Describe the three generations of DBMSs.

First generation is the hierarchical and network DBMSs.

Second generation is the relational DBMSs.
Third generation is the object-oriented and object-relational DBMSs.

See Section 27.1.

27.2 Compare and contrast the different definitions of object-oriented data models.

Discussion of definitions provided in Section 27.2.1.

27.3 Describe the main modeling primitives of the functional data model.

The main modeling primitives are entities and functional relationships (see Section 27.2.2).

27.4 What is a persistent programming language and how does it differ from an OODBMS?

A language that provides its users with the ability to (transparently) preserve data across
successive executions of a program, and even allows such data to be used by different
programs (see Section 27.2.3). Main difference between PPL and OODBMS is that the
OODBMS tends to provide more DBMS-related services.

27.5 Discuss the difference between the two-level storage model used by conventional DBMSs and
the single-level storage model used by OODBMSs.

See Section 27.3.

27.6 How does this single-level storage model affect data access?

See Section 27.3.

27.7 Describe the main strategies that can be used to create persistent objects.

Checkpointing, serialization, and explicit paging. Explicit paging includes reachability-based and
allocation-based persistence (see Section 27.3.3).

27.8 What is pointer swizzling? Discuss the different approaches to pointer swizzling.

Action of converting OIDs to main memory pointers (See Section 27.3.1).

3
Database Systems: Instructor’s Guide - Part III

27.9 Describe the types of transaction protocol that can be useful in design applications.

See Sections 27.4.1 and 22.4.

27.10 Discuss why version management may be a useful facility for some applications.

There are many applications that need access to the previous state of an object. For example, the
development of a particular design is often an experimental and incremental process, the scope of
which changes with time. It is therefore necessary in databases that store designs to keep track of
the evolution of design objects and the changes made to a design by various transactions. See
Section 27.4.2.

27.11 Discuss why schema control may be a useful facility for some applications.

Engineering design is an incremental process and evolves with time. To support this process,
applications require considerable flexibility in dynamically defining and modifying the database
schema. For example, it should be possible to modify class definitions, the inheritance structure,
and specifications of attributes and methods without requiring system shutdown. See Section
27.4.3.

27.12 Describe the different architectures for an OODBMS.

See Section 27.4.4.

27.13 List the advantages and disadvantages of an OODBMS.

See Section 27.5.

27.14 Describe how relationships can be modelled in an OODBMS.

See the discussion on Section 27.6.2.

27.15 Describe the different modelling notations in the UML.

Expect discussion of the notations for:

• Structural diagrams, which describe the static relationships between components, and
include:
o class diagrams,
o object diagrams,
o component diagrams,
o deployment diagrams.
• Behavioral diagrams, which describe the dynamic relationships between components, and
include:
o use case diagrams,
o sequence diagrams,

4
Database Systems: Instructor’s Guide - Part III

o collaboration diagrams,
o statechart diagrams,
o activity diagrams.

Exercises

27.16 For the DreamHome case study documented in Appendix A, suggest attributes and methods
that would be appropriate for Branch, Staff, and PropertyForRent classes.

The attributes should be similar to those documented in the textbook. The student would be
expected to come up with standard get/set methods, such as GetStaffSalary, PutStaffSalary,
and then methods for registering new properties for rent, new owners, new clients,
appointments for viewings, and so on.

27.17 Produce use case diagrams and a set of associated sequence diagrams for the DreamHome case
study documented in Appendix A.

Students should use the “Data Transactions” sections of Appendix A to derive a list of use
cases. The diagrams should be similar to those seen in Figure 27.20 for use cases and 27.21
for sequence diagrams. In Section A.1 the actor is Branch User, and in Section A.2 the actor is
Staff User.

27.18 Produce use case diagrams and a set of associated sequence diagrams for the University
Accommodation Office case study documented in Appendix B.1.

Students should use the “Query Transactions” sections of Appendix B.1 to derive a list of use
cases. The diagrams should be similar to those seen in Figure 27.20 for use cases and 27.21
for sequence diagrams. The actor is administrative user.

27.19 Produce use case diagrams and a set of associated sequence diagrams for the Easy Drive
School of Motoring case study documented in Appendix B.2.

Students should use the “Query Transactions” sections of Appendix B.2 to derive a list of use
cases. The diagrams should be similar to those seen in Figure 27.20 for use cases and 27.21
for sequence diagrams. The actor is administrative user.

27.20 Produce use case diagrams and a set of associated sequence diagrams for the Wellmeadows
Hospital case study documented in Appendix B.3.

Students should use the “Transaction Requirements” sections of Appendix B.3 to derive a list
of use cases. The diagrams should be similar to those seen in Figure 27.20 for use cases and
27.21 for sequence diagrams. The actor is hospital worker.

5
Database Systems: Instructor’s Guide - Part III

27.21 You have been asked by the Managing Director of DreamHome to investigate and prepare a
report on the applicability of an OODBMS for your organization. The report should compare
the technology of the RDBMS with that of the OODBMS, and should address the advantages
and disadvantages of implementing an OODBMS within the organization, and any perceived
problem areas. Finally, the report should contain a fully justified set of conclusions on the
applicability of the OODBMS for DreamHome.

A well-presented report is expected. Justification must be given for any recommendations

made.

27.22 For the relational Hotel schema in the Exercises at the end of Chapter 4, suggest a number of
methods that would be applicable to the system. Produce an object-oriented schema for the
system.

Some methods might be:

createNewHotel destroyHotel changeHotelName
getHotelName
createNewRoom destroyRoom changeRoomPrice
changeRoomType getRoomPrice getRoomType
createNewGuest destroyGuest changeGuestName
changeGuestAddress getGuestName getGuestAddress
createNewBooking destroyBooking changeRoomNumber
changeDates getDateFrom getDateTo

Room Hotel
Contains
roomNo {PK} hotelNo {PK}
hotelNo {PK} 1..* 1..1 hotelName
type city
price
createNewHotel
createNewRoom destroyHotel
destroyRoom changeHotelName
changeRoomPrice getHotelName
changeRoomType
getRoomPrice
getRoomType

1..1

Gets

1..*

Booking Makes Guest

hotelNo {PK} guestNo {PK}

guestNo {PK} 1..* 1..1 guestName
dateFrom {PK} guestAddress
dateTo
roomNo createNewGuest
destroyGuest
createNewBooking changeGuestName
destroyBooking changeGuestAddress
changeRoomNumber getGuestName
changeDates getGuestAddress
getDateFrom
getDateTo

6
Database Systems: Instructor’s Guide - Part III

27.23 For the relational Project schema in the Exercises at the end of Chapter 5, suggest a number of
methods that would be applicable to the system. Produce an object-oriented schema for the
system.

27.24 For the relational Library schema in the Exercises at the end of Chapter 5, suggest a number of
methods that would be applicable to the system. Produce an object-oriented schema for the
system.

27.25 Produce an object-oriented database design for the DreamHome case study documented in
Appendix A. State any assumptions necessary to support your design.

The student should produce a model similar to Figure 16.9 with some methods added. You
may prefer to get the student to do this particular exercise in two parts: one to produce an
object-oriented design for the Staff view and one for the Branch view.

27.26 Produce an object-oriented database design for the University Accommodation Office case study
presented in Appendix B.1. State any assumptions necessary to support your design.

The student should produce a model similar to that given in the solution to Exercise 16.16 with
some methods added.

27.27 Produce an object-oriented database design for the EasyDrive School of Motoring case study
presented in Appendix B.2. State any assumptions necessary to support your design.

The student should produce a model similar to that given in the solution to Exercise 16.18 with
some methods added.

27.28 Produce an object-oriented database design for the Wellmeadows Hospital case study presented
in Appendix B.3. State any assumptions necessary to support your design.

The student should produce a model similar to that given in the solution to Exercise 16.21 with
some methods added. Again, you may prefer to get the student to do this particular exercise based
on the particular views that have been identified (Charge Nurse, Director, and Personnel).

7
 Database Systems: Instructor’s Guide - Part III

27.29 Repeat Exercises 27.22 to 27.28 but produce a schema using the functional data model.
Diagramatically illustrate each schema.

(a) Hotel case study.

string
string string
string

hotelName hotelName
string city
hotelNo
RoomIn city string
hotelNo Room Hotel
sex
Contains

Gets BookingFor

string
guestName
date
MadeBy guestNo
dateFrom string
Booking
Guest
dateTo Makes
date guestAddress
string

8
 Database Systems: Instructor’s Guide - Part III

(b) University Accommodation Office case study

Sample solution as follows (only primary key shown):

string

invoiceNo

Invoice

string Generates GeneratedFor

string
placeNo
leaseNo
Provides For
Accommodation Room Lease

RoomIn LeaseFor sex

string
IS-A IS-A
hallNo flatNo Requests RequestedBy
string

Hall Flat

Has string

matricNo
InspectionFor

Inspection Student
ManagedBy Manages

Undertakes NOKFor AttendedBy Attends

UndertakenBy HasNOK

Staff NOK Course

sex

staffNo courseNo

string string

Using the above two diagrams as exemplars and the solutions to Exercises 27.23 and 25.28,
should be relatively straightforward to create the diagrams for the remaining case studies.

9
Database Systems: Instructor’s Guide - Part III

27.30 Using the rules for schema consistency given in Section 27.4.3 and the sample schema given
in Figure 27.11, consider each of the following modifications and state what the effect of the
change should be to the schema:

(a) adding an attribute to a class

(b) deleting and attribute from a class
(c) renaming and attribute
(d) Making a class S a superclass of a class C
(e) removing a class S from the list of superclasses of a class C
(f) creating a new class C
(g) deleting a class
(h) modifying class names.

See Section 27.4.3.

10
Visit https://testbankdead.com
now to explore a rich
collection of testbank,
solution manual and enjoy
exciting offers!
Database Systems: Instructor’s Guide - Part III

Chapter 28 Object-Oriented DBMSs: Standards and Systems

Review Questions

28.1 Discuss the main concepts of the ODMG Object Model. Give an example to illustrate each of
the concepts.

The ODMG OM is a superset of the OMG OM and specifies the following basic modeling
primitives:
• The basic modeling primitives are the object and the literal. Only an object has a unique
identifier.
• Objects and literals can be categorized into types. All objects and literals of a given type
exhibit common behavior and state. A type is itself an object. An object is sometimes
referred to as an instance of its type.
• Behavior is defined by a set of operations that can be performed on or by the object.
Operations may have a list of typed input/output parameters and may return a typed
result.
• State is defined by the values an object carries for a set of properties. A property may be
either an attribute of the object or a relationship between the object and one or more
other objects. Typically, the values of an object’s properties can change over time.
• An ODMS stores objects, enabling them to be shared by multiple users and applications.
An ODMS is based on a schema that is defined in the Object Definition Language
(ODL), and contains instances of the types defined by its schema.

See Section 28.2.2.

28.2 What is the function of the ODMG Object Definition Language?

ODL is a language for defining the specifications of object types for ODMG-compliant
systems, equivalent to the Data Definition Language (DDL) of traditional DBMSs. Its main
objective is to facilitate portability of schemas between compliant systems while helping to
provide interoperability between ODMSs. The ODL defines the attributes and relationships of
types and specifies the signature of the operations, but it does not address the implementation
of signatures. The syntax of ODL extends the Interface Definition Language (IDL) of the
CORBA. The ODMG hope that the ODL will be the basis for integrating schemas from
multiple sources and applications. See Section 28.2.3.

28.3 What is the function of the ODMG Object Query Language?

ODMG OQL is used to specify how database objects are retrieved and manipulated within the
application program (see Section 28.2.4).

11
Database Systems: Instructor’s Guide - Part III

28.4 How does the ODMG GROUP BY clause differ from the SQL GROUP BY clause? Give an
example to illustrate your answer.

The OQL GROUP BY has been extended to provide an explicit reference to the collection of
objects within each group (which in OQL is called a partition). See Example 28.6.

28.5 How does the ODMG aggregate functions differ from the SQL aggregate functions? Give an
example to illustrate your answer.

The OQL aggregate functions can be applied within the select clause or to the result of the
select operation. For example, the following two expressions are equivalent in OQL:

SELECT COUNT(s) FROM s IN salesStaff WHERE s.WorksAt.branchNo = ‘B003’;

COUNT(SELECT s FROM s IN salesStaff WHERE s.WorksAt.branchNo = ‘B003’);

Note, OQL allows aggregate functions to be applied to any collection of the appropriate type
and , unlike, SQL, can be used in any part of the query. See Example 28.5.

28.6 What is the function of the ODMG Object Interchange Format?

The Object Interchange Format (OIF) is a specification language used to dump and load the
current state of an ODMS to and from one or more files. OIF can be used to exchange
persistent objects between ODMSs, seed data, provide documentation, and drive test suites.
See Section 28.2.5.

28.7 Briefly discuss how the ODMG C++ language binding works.

A C++ class library is provided containing classes and functions that implement the ODL
constructs. In addition, OML (Object Manipulation Language) is used to specify how database
objects are retrieved and manipulated within the application program. To create a working
application, the C++ ODL declarations are passed through a C++ ODL preprocessor, which
has the effect of generating a C++ header file containing the object database definition and
storing the ODMS meta-data in the database. The user’s C++ application, which contains
OML, is then compiled in the normal way along with the generated object database definition
C++ header file. Finally, the object code output by the compiler is linked with the ODMS
runtime library to produce the required executable image. See Section 28.2.5.

Exercises

28.8 Map the object-oriented design for the Hotel case study produced in Exercise 27.22 to the ODMG
ODL.

class Hotel {
(extent hotels key hotelNo)
attribute string hotelNo;
attribute string hotelName;

12
Database Systems: Instructor’s Guide - Part III

attribute string city;

relationship set<Room> Contains inverse Room::ContainedIn;
…
}

class Room {
(extent rooms key hotelNo, roomNo)
attribute string hotelNo;
attribute string roomNo;
attribute string hotelName;
attribute string city;
relationship <Hotel> ContainedIn inverse Hotel::Contains;
relationship set<Booking> Gets inverse Booking::MadeFor;

changeRoomPrice(in roomNo:string, in float)raises(noSuchRoom);

changeRoomType(in roomNo:string, in char) raises(noSuchRoom);
…
}

class Guest {
(extent guests key guestNo)
attribute string guestNo;
attribute string guestName;
attribute string guestAddress;
relationship set<Booking> Makes inverse Booking::MadeFor;
…
}

class Booking {
(extent bookings key (hotelNo, guestNo, dateFrom))

attribute string hotelNo;

attribute string guestNo;
attribute date dateFrom;
attribute date dateTo;
attribute string roomNo;

relationship <Room> MadeFor inverse Room::Gets;

relationship Guest MadeFor inverse Guest::Makes;

createNewBooking(in Hotel, in Guest, in Room)

raises(noSuchHotel, noSuchGuest, hotelFull)
changeRoomNumber();
changeDates();
…
}

13
Database Systems: Instructor’s Guide - Part III

Show how the following queries would be written in OQL:

(a) List all hotels.

hotel

or to sort them:

sort h IN Hotel by h.name

(b) List all single rooms with a price below £20.00 per night.

SELECT h.rooms
FROM h IN hotel
WHERE h.rooms.price < 20

(c) List the names and addresses of all guests.

SELECT STRUCT(name:g.name, address:g.address)

FROM g IN guest

(d) List the price and type of all rooms at the Grosvenor Hotel.

type prices {attribute price : float; type: char;}

prices (SELECT STRUCT(price:h.rooms.price, type:h.rooms.type)
FROM h IN hotel
WHERE h.name = ‘Grosvenor Hotel’

(e) List all guests currently staying at the Grosvenor Hotel.

SELECT g
FROM g IN guests
b IN g.booked_for
h IN b.booking_for
WHERE b.dateFrom <= ‘01-01-05’ AND
b.dateTo >= ‘01-01-05’ AND
h.name = ‘Grosvenor Hotel’

(substitute ‘01-01-05’ for today’s date).

(f) List the details of all rooms at the Grosvenor Hotel, including the name of the guest
staying in the room, if the room is occupied.

define occupied as
SELECT STRUCT(h.rooms,

14
Database Systems: Instructor’s Guide - Part III

SELECT g.name
FROM g IN guest
b IN g.booked_for
h IN b.booking_for
WHERE b.dateFrom <= ‘01-01-15’ AND
b.dateTo >= ‘01-01-15’ AND
h.name = ‘Grosvenor Hotel’)
FROM h IN hotel
UNION
SELECT STRUCT(h.rooms, nil)
FROM h IN hotel, y IN occupied
WHERE h.rooms.roomNo != y.roomNo

(substitute ‘01-01-15’ for today’s date).

(g) List the guest details (guestNo, name and address) of all guests staying at the Grosvenor
Hotel.

SELECT STRUCT(guestNo:g.guestNo, name:g.name, address:g.address)

FROM g IN g IN guest
b IN g.booked_for
h IN b.booking_for
WHERE b.dateFrom <= ‘01-01-15’ AND
b.dateTo >= ‘01-01-15’ AND
h.name = ‘Grosvenor Hotel’

(substitute ‘01-01-15’ for today’s date).

28.11 Map the object-oriented database design for the DreamHome case study produced in Exercise
27.25 to the ODMG ODL.

Partial solution as follows:

class Branch {
(extent branches key branchNo)

attribute string branchNo;

attribute struct BranchAddress {string street, string city, string postcode} address;
attribute list< string> telNo[3];

relationship set<Registration> Registers inverse Client::IsRegisteredWith;

relationship Staff Has inverse Staff::WorksIn;
relationship Manager IsManagedBy inverse Manager::Manages;
relationship set<PropertyForRent> Offers inverse PropertyForRent IsOfferedBy;
}

15
Other documents randomly have
different content
vallankumouksen puolella, ja korsikalaisen kansanedustajan läsnäolo
etelä-armeijassa on niitä houkutellut sinne." Hallitus huomasi
viisaimmaksi hajoittaa nämä levottomat vallankumoukselle
suosiolliset päät niin laajalle kuin mahdollista ja asetti korsikalaiset
upseerit eri osastoihin kautta maan. Buonaparte sai käskyn siirtyä
tykistön päälliköksi länsi-armeijaan, joka taisteli Vendée'n
kapinoitsijoita vastaan; joku päivä sen jälkeen hän kuitenkin sai
uuden tiedonannon, että hän konventin käskystä siirretään tykistöstä
jalkaväkeen.

Kaikki hänen kauniit tuulentupansa särkyivät kerrassaan. Hänen ei

ainoastaan ollut pakko luopua näyttämöltä, jota hän — pitäen
silmällä italialaista hyökkäyssotaansa — oli yhä uudestaan tutkinut,
poistua ainoasta paikasta, jossa hänellä oli mahdollisuus saavuttaa
sielunsa janoama kuuluisuus. Ei, hän vielä suorastaan alennettaisiin,
siirrettäisiin tykistöstä, entisestä aselajistaan, jota hän paremmin
kuin kukaan muu osasi käyttää ja jolle hän oli osannut hankkia
jonkinmoisen itsenäisyyden, jalkaväestöön, jota hän ja kaikki muiden
aselajien sotaherrat siihen aikaan pitivät tavallaan ala-arvoisena.
Hänelle ei juolahtanut hetkeksikään mieleen alistua herra Aubry'n,
Yhteishyvän valiokunnan sotalaitosta varten valtuutetun
taantumuksellisen jäsenen käskyihin, miehen, joka korkeasta iästään
huolimatta ei ollut päässyt kapteenia ylemmäksi, ja joka sai kiittää
ainoastaan oikullisia valtiollisia oloja lyhyestä valtansa aikakaudesta.
Buonaparte matkusti heti Parisiin saadaksensa selityksen tähän
nöyryyttävään virka-alennukseen. Syyksi Aubry esitti — ainoassa
puhelussa, jonka hän Buonapartelle myönsi — tämän suhteettoman
pikaisen ylenemisen ja hänen nuoruutensa. "Taistelutantereella
vanhenee äkkiä", vastasi viisikolmattavuotias kenraali tiukasti, "ja
sieltä minä tulen." Päätös ei kumminkaan ollut peruutettavissa, ja
silloin hän ajan voittamiseksi ja odottaaksensa tapausten
kehittymistä ilmoittautui sairaaksi. Yksi ainoa henkilövaihdos
Yhteishyvän valiokunnassa saattaisi avata hänelle uusia
mahdollisuuksia.

Ja varsin luultavaa olikin, että pian oli tapahtuva yleinen sekä

henkilö- että järjestelmänmuutos. Äärimäiset "vuorelaiset", jotka
kukistuivat termidorin 9 p:nä v. II, koettivat valmistaa nousua
taantumusta vastaan. Siihen Buonaparte pani kaiken toivonsa —
samoin kuin hän kolme vuotta ennen oli toivonut demokratian
voittoa elokuun 10 p:nä. Salicetti ja muut entiset ystävät olivat
ankarissa puuhissa kapinan järjestämiseksi, ja itse Buonaparte näkyy
ottaneen osaa sen valmistuksiin. Hänen ystävänsä koulu-ajalta,
Bourienne, jonka hän taas tapasi, ainakin näyttää viittaavan siihen:
"Kävin melkein joka aamu hänen luonaan. Sinne tuli moni sen ajan
etevistä miehistä, m.m. Salicetti, jonka kanssa hänellä oli vilkkaita
keskusteluja ja jonka kanssa hän mielellään tahtoi olla
kahdenkesken. Huomasin pian, että nuori ystävämme oli päässyt tai
koki päästä jonkin valtiollisen juonen perille. Vieläpä luulen
havainneeni, että Salicetti oli hänet vannottanut ja että hän oli
sitoutunut olemaan ilmaisematta, mitä oli tekeillä. Hän oli aina
mietiskelevä, usein totinen ja rauhaton, ja odotti aina salatun
kärsimättömästi Salicettin tuloa." Myöskin yhteisen kotimaalaisensa
rouva Permon'in luona he usein tapasivat toisensa, ja sielläkin —
vähää ennen kapinaa — oli pantu merkille heidän levottomuutensa
ja hajamielisyytensä. Joskus sattui heidän välillään kiivaita
yhteentörmäyksiä, ja kun rouva Permon kerran lausui Buonapartelle
paheksumisensa Salicettin menettelyn johdosta häntä kohtaan, hän
käsittämättömällä hymyilyllä vastasi: "Hän on tahtonut tehdä minulle
suurta harmia, mutta minun tähteni ei ole sitä sallinut. Sittenkään en
rohkene juuri kehua tähteäni: minkähänlaiseksi tulevaisuuteni
muodostuneekaan?"
 Prairial'in 1 p:nä III (20/5 1796) puhkesi kapina, mutta kaikkialla
se kukistettiin; hallitus oli lujempi kuin koskaan ennen, ja
Buonaparten toivo saada nähdä uusia miehiä peräsimessä petti.
Jotkut hänen ystävistään ja tuttavistaan, jotka eivät olleet yhtä
nuorteita ja taitavia laskuissaan kuin hän, olivat rohjenneet mennä
liian pitkälle; niiden joukossa oli Salicetti, jota vastaan heti julkaistiin
vangitsemis- ja syytöskirja. Hän oli ennen, hirmuhallituksen aikana,
pelastanut rouva Permon'in miehen ja pojan teloituslavalta ja tuli nyt
itse vaaran uhatessa anomaan tyyssijaa hänen talossaan.
Piilopaikastaan hän sai ohuen seinän takaa kuulla Buonaparten
sadatuksia häntä vastaan: "Hän on minua suuresti vahingoittanut ja
turmellut tulevaisuuteni sen ensi hetkinä, saanut kunnianhimoiset
toiveeni lakastumaan varressaan. Sen raportin, jonka lähetin
Genuasta palattuani ja jonka piti antaman minulle arvoa ja kunniaa,
sen on pahanilkisyys myrkyttänyt, niin että se käännettiin minua
vastaan syytöksenä! Anteeksi voin antaa, mutta unohtaa? Ei, se on
toinen asia."

Buonaparte, joka Salicettin ilmiannossa Robespierre'n

kukistumisen jälkeen luuli näkevänsä syyn nykyiseen
toimettomuuteensa ja alennukseensa, sai pian palvelijaltansa, joka
oli rouva Permon'in kamarineitsyen rakastaja, tiedon Salicettin
piilopaikasta. Mutta jalomielisyydellä, joka aiheutui viisaudesta sekä
varovaisuudesta rouva Permon'in ja hänen perheensä vuoksi, hän ei
ollut siitä tietävinäänkään; vasta kun rouva Permon, ajuriksi puettu
Salicetti palvelijanaan, tyttärineen pysähtyi postiasemalla Parisin
ulkopuolella vaihtaakseen hevosia matkalla Bordeaux'hon, sai hän
kenraali Buonapartelta seuraavan kirjeen:

'En ole koskaan tahtonut käydä narrista; siltä kuitenkin näyttäisin

teidän silmissänne, ellen sanoisi teille, että olen yli kolme viikkoa
tiennyt Salicettin olevan teidän luonanne kätkettynä. Muistakaa
sanani, rouva Permon, itse prairialin 1 p:nä. Olin siitä melkein
siveellisesti vakuutettu. Nyt sen tiedän varmasti. Salicetti —
huomaat, että olisin voinut sinulle kostaa sen ikävyyden, jonka teit
minulle; sillä olisin ainoastaan kostanut, sen sijaan että sinä tuotit
minulle pahaa, vaikka en ollut sinua loukannut. Kumpi meistä nyt on
jalommin menetellyt, sinäkö vai minä? Niin, olisin voinut kostaa,
enkä sitä tehnyt. Ehkä väität, että suojaajattaresi tähden olet
pelastunut, ja on suhteeni häneen todella minuun suuresti
vaikuttanut. Mutta vaikka olisit ollut yksin, aseetonna ja
turvattomaksi julistettuna, olisi pääsi ollut minulle pyhä. Pakene! Etsi
rauhassa paikka, jossa voit saada paremmat tunteet isänmaatasi
kohtaan; minun suuni ei ikinä mainitse nimeäsi. Koeta katua, ja
ennen kaikkea: koeta antaa arvoa vaikuttimilleni. Sen ansaitsen, sillä
ne ovat ylevät ja jalomieliset.

Parhaat toivomukseni seuraavat teitä, rouva Pernmon, ja

tytärtänne. Te olette kaksi heikkoa, turvatonta olentoa. Taivas ja
ystävänne rukoukset suojelkoot teitä. Olkaa varovaisia, älkääkä
oleskelko koskaan isoissa kaupungeissa. Jääkää hyvästi!'

Buonaparten, sairaaksi ilmoitettuna, tutkiessa ajan merkkejä

hänen kassansa arveluttavassa määrässä hupeni. Paperirahat, les
assignats, joilla valtio maksoi hänen jotensakin niukan
kenraalinpalkkansa, olivat siihen määrään arvossa alentuneet, että
heinäkuussa 1795 maksettiin 750 paperifrangia 20 frangin
kultarahasta, ja samaan aikaan elatusaineiden hinta suunnattomasti
nousi. Hän antautui Bourienne'n kanssa keinotteluihin, jotka
kuitenkin menivät myttyyn; sen paremmin ei menestynyt yritys
toimittaa ranskalaista kirjallisuutta ulkomaille. Hänen täytyi pian
myydä vaununsa ja supistaa tarpeensa välttämättömimpään. Joskus
hänellä ei ollut sitäkään; silloin hänen täytyi olla iloinen, että oli
hyviä ystäviä. Yhteen aikaan Buonaparte ja Junot elivät jälkimäisen
kotoa saaduilla taskurahoilla. Kun nekin loppuivat, hän vei Junot'n
muassaan Permon'lle ja sanoi hymyillen talon rouvalle: "Espanjan
hopealaivasto ei ole saapunut tänään, minä tuon sentähden vieraan
mukanani." Täällä eräillä päivällisillä, joihin jokaisen täytyi kalliin ajan
tähden tuoda leipä muassaan, Junot ensi kerran näki talon nuoren
tyttären, neiti Loulou'n; hänestä tuli sittemmin hänen vaimonsa, ja
Abrantes'in herttuattarena hän tiesi kertoa monta hauskaa kaskua
Buonapartesta.

Uhkaavasta nälänhädästä huolimatta Parisi oli hirmuhallituksen

kukistuttua herännyt uuteen elämään. "Vaunuja ilmestyy taas;
keikareita näkyy kaduilla, tai oikeammin: ne eivät muista — kuten
pitkän unennäön jälkeen — että koskaan olisivat lakanneetkaan
loistelemasta. Taas käydään kirjastoissa, käydään kuulemassa
historian, kemian, kasvitieteen, tähtitieteen y.m. luennoita
myötäänsä. Tässä maassa on koottuna kaikki, millä voi huvitella ja
saada elämän suloiseksi; mietiskelyistä tempaudutaan irti —
minkätähden katsottaisiinkaan maailmaa mustassa valossa moisen
henkisen liikkeen aikana, moisessa hälinässä ja hyörinässä. Naisia on
kaikkialla, teattereissa, kävelypaikoilla, kirjastoissa. Oppineen
työhuoneessa tavataan hurmaavia naisia. Ainoa paikka maan päällä,
jossa ne ansaitsevat päästä hallitsemaan, on täällä! Miehet ovat
sentähden kokonaan niiden lumoamia, ainoastaan niitä miehet
ajattelevat, elävät ainoastaan niitä varten. Vain puolen vuoden
oleskelu Parisissa riittää naiselle opettamaan, mikä hänelle sopii ja
kuinka suuren vallan hän voi saavuttaa."

"Täällä tuntuu hyvältä olla, ja huvittelemaan täällä ollaan varsin

halukkaita; tekisi mieli sanoa, että jokainen koettaa korvata äskeisinä
aikoina kärsimänsä vahingon ja että epävarma tulevaisuus vaatii
nauttimaan hetkestä mahdollisimman tyyten."

Nämä sanat Buonaparten kirjeessä veljellensä Josefille, joka äsken

oli nainut rikkaan saippuankeittäjän tyttären, neiti Clary'in, jonka
sisarta Desirée'tä hän itse juuri tähän aikaan toivoi vaimokseen,
kuvaavat selvästi pääkaupungin uudestaan virinnyttä elämää. Mutta
siinä ei mainita, että hän itse olisi ollut osallisena yleisessä ilossa;
hän näyttelee lähinnä vain katselijan osaa. Lisäyksessä yllä
sanottuun hän ilmoittaa, mitä hän kaipaa. "Omasta puolestani olen
tyytyväinen; kaipaan vain edes yhtä taistelua. Soturin täytyy poimia
laakereita tai kaatua kunnian tantereella." Mutta tämä kaipuu olikin
niin kipeä ja toivo saada se poistetuksi siksi pieni, että Buonaparte,
vaikka hän joskus olikin huveissa mukana, ei päässyt koskaan sen
painostuksesta vapaaksi. "Olimme Théâtre Français'ssa", kertoo
Bourienne'n vaimo, "mieheni, Buonaparte ja minä. Kaikkia
näytteleminen huvitti, taputettiin käsiä ja nauraa hohotettiin.
Buonaparte vain istui kylmänä ja vaiti. Minulle silloin selvisi, että
hänen luonteensa on kylmä, usein synkkä; hänen hymynsä oli
harvoin luonnollinen, ja hän usein nauroi väärässä kohdassa." Joskus
hänelle sattui meluavan iloisuuden kohtauksia; ne saattoivat
vaikuttaa vastenmielisesti, mutta silloin hän osasi, vaikkakin
puutteellisella ranskankielellä, omituisen pirteällä tavalla kertoa
tapahtumia sotilaselämästä, joita leimasi milloin tarttuva hilpeys,
milloin kyynillinen vahingonilo. Ruvettiin jo kutakuinkin yleisesti
parisilaisessa seuraelämässä puhumaan tuosta vaatimattomasti
puetusta, jo tunnetusta mutta ulkomuodoltaan niin vähäpätöisestä
kenraalista, jonka silmiä ja suuta kuitenkaan ei unohdettu koskaan,
kun ne kerran oli sattumalta nähty, ja joka ulkonaisesti niin paljon
muistutti kauheata Marat'ta. "Sen vaikutuksen hän teki, ettei ole
hyvä tavata häntä illalla metsän läheisyydessä," kertoo muuan
säätynainen siihen aikaan. Sittemmin sama nainen puhuu hänen
kauniista katseestaan ja lisää: "Ellei hän olisi ollut laiha
sairaloisuuteen saakka, niin että häntä tuli sääli, olisi huomattu, että
hänen piirteensä olivat erinomaisen hienot. Semminkin hänen
suunsa oli hyvin kauniisti muodostunut. Eräs maalari, Davidin
oppilas, joka usein kävi herra N:n luona, missä kenraalin tapasin,
sanoi että hänessä oli kreikkalaisia piirteitä."

Tämä hieno suu osasi kuitenkin sinkahuttaa teräviä sanoja. Tällä

odotusajalla, jolloin köyhyys ja tulevaisuuden huolet häntä
tuskastuttivat ja jolloin hän aina itselleen saarnasi kärsivällisyyttä,
hän oli osannut hankkia pääsyn kaikkiin johtaviin piireihin, ja siten
hän osui myös Tallien'in luo, jonka kaunis vaimo oli muodin ja maun
kuningatar. Siellä hän kerran tapasi vaarallisimman kilpailijansa,
tasavallan ylpeyden, nuoren kenraali Hoche'in; tämä oli päällikkönä
länsiarmeijassa, johon Buonaparte vastoin tahtoaan oli siirretty.
Seurueen huviksi hän esiintyi taikurina läsnäolijain käden viiruista
ennustaen heidän tulevaisuuttaan. Myöskin Hoche ojensi kätensä;
Buonaparte tarkasti viivat ja sanoi kuivasti: "Te, kenraali, kuolette
rauhallisesti vuoteessanne."

Vaikka tuo kunnianhimoinen mies kuumeisesti odotti onnea

tuottavaa mullistusta, hän kuitenkin mestarillisesti osaa kirjeissään
Josef-veljelleen salata levottomat ajatuksensa ja toiveensa ja puhuu
mitä ylistävimmin sanoin Ranskasta ja hallituksesta: "Tämä on se
paikka, jossa oikeamielinen ja järkevä mies, joka ainoastaan
huolehtii ystäviensä menestyksestä, saattaa elää täysin pakottomana
ja todellisesti vapaana." — "Oleskelen Parisissa yksinomaan sinun
tähtesi." — Ei voine kuitenkaan kukaan väittää hänen laiminlyöneen
omia etujansa; päinvastoin hänen olonsa Parisissa oli hänelle
itselleen merkitykseltään mitä tärkein. Mutta korsikalainen, voimakas
perhetunteensa sai hänet kyllä varsin vireästi toimimaan sukunsakin
puolesta. Äiti ja sisaret olivat turvatut Josefin rikkaan naimisen
kautta, joten hänellä niistä ei ollut mitään huolta. Mutta Lucien oli
terroristina vangittu; hän oli vapautettava; Jerôme oli saatava
Parisiin kouluun; Louis, jonka kasvatuksen hän erityisesti oli ottanut
huolekseen, oli lähetettävä Chalons'iin Marnen varrelle suorittamaan
tykistötutkinto, ja tämä kaikki oli Buonaparten hartioilla.
Viimemainitusta veljestään hän kirjoittaa Josefille syyskuun 6 p:nä:
"Olen varsin tyytyväinen Louis'hin, hän vastaa minun toivomuksiani
ja odotuksiani, hän on reipas viikari ja sentähden myös minun
makuni mukainen, hänessä on yhdistyneenä lämpö, terveys ja kyky,
hän on luotettava ja rakastettava, hänessä on kaikkea. Tiedät,
ystäväni, että elän yksinomaan siitä ilosta, jonka voin valmistaa
omaisilleni; jos toiveitani seuraa sama menestys, joka ei koskaan
petä minua yrityksissäni, niin voin tehdä teidät onnellisiksi ja
toteuttaa toivomuksenne."

Hän saattoi hyvällä syyllä puhua menestyksestä, joka aina seurasi

häntä. Sillä uusi sotaministeri, joka heinäkuussa astui Aubry'n sijalle,
oli kutsuttanut hänet kuulustaaksensa hänen mielipidettään
italialaisesta armeijasta, joka taas oli menettänyt Buonaparten
itsensä saavuttamat edulliset asemat. Tässä kosketeltiin kaikkien
hänen toiveittensa ytimeen. Hän oli heti ilmi tulessa ja esitti
hämmästyneelle ministerille sotaretkisuunnitelman, jonka mukaan oli
samottava Lombardian ja Tyrolin kautta aina Wien'iin saakka.
Ihastuneena niihin nerokkaisiin ja rohkeisiin ajatuksiin, joita hän heti
huomasi suunnitelmassa, ministeri pyysi häntä olemaan jonkun aikaa
vapaana ja rauhassa ja laatimaan selityksen, jonka ministeri sitten
aikoi esittää Yhteishyvän valiokunnalle. "Aikaa!" huudahti
Buonaparte. "Suunnitelmani on niin kypsä, ja minulla on se niin
täydellisenä päässäni, että minun tarvitsee vain pyytää teiltä pari
paperiarkkia, kynää ja mustetta."

Puoli tuntia sen jälkeen sotasuunnitelma oli ministerin pöydällä ja

lähetettiin Yhteishyvän valiokunnan käskystä Italian-armeijan
kenraaleille, joiden mielipidettä tahdottiin kuulla. Buonaparte
määrättiin toistaiseksi topografisen toimiston johtajaksi; tämä oli
hänelle sikäli suureksi hyödyksi, että hän joka päivä joutui tekemisiin
hallituksen jäsenten kanssa. Hän osoitti tässä toimessa suunnatonta
työkykyä. Koko päivän ja joskus kolmeen asti yöllä hän oli toimessa,
ja pääsi lyhyessä ajassa yhteyteen kaikkien tasavallan sotaväen-
osastojen kanssa.

Mutta toivoaan päästä takaisin etelä-armeijan tykistöväkeen hän ei

saanut toteutetuksi; se oli "liian suurta kunnianhimoa", sanottiin
hänelle. Vaikka hän kuinka koetti salata näihin aikoihin niin
vaarallista intohimoa, ei hän siinä kuitenkaan aina onnistunut.
Saadaksensa tuumansa siihen valoon, että hänen ajatuksensa olivat
muka Ranskasta kaukana, hän teki konventille ehdotuksen
lähteäkseen Konstantinopoliin järjestämään sultanin tykistöä
ajanmukaiseen kuntoon, niin että Turkki voisi ryhtyä Ranskan eduksi
taisteluun Itävaltaa ja Venäjää vastaan. Hän varmasti uskoi, että
viime tingassa ei suostuttaisi päästämään pois upseeria, joka jo oli
osoittautunut monessa suhteessa tavattoman kykeneväksi. Ja hän
toivoi, että kyllä hänet siirretään entiseen aselajiinsa, kun vaan
asianomaiset saavat syytä pelkoon, että hän omin päinsä lähtee
pois. Hän kirjoittaa syyskuun alussa Josefille: "Mitä tapahtuneekin,
älä ole minun puolestani levoton; olen saanut kaikki oikeamieliset
ihmiset ystävikseni, mihin puolueeseen kuulunevatkin ja mitä mieltä
asioista lienevätkin."
 Mutta oli sittenkin muutamia ei "oikeamielisiä" ihmisiä, joilla oli
jonkunverran vaikutusta. Fructidor'in 27 p:nä muutamat hänen
ystävänsä Yhteishyvän valiokunnassa ehdoittivat, että häntä
käytettäisiin sekä tykistössä että diplomaattina, ja lausuen hänestä
kiittäviä sanoja arvelivat hänen turkkilaistuumansa johdosta, ettei
pitäisi päästää pois niin kykenevää upseeria, vaan pikemmin palkita
häntä; kaksi päivää myöhemmin, fructidor'in 29 p:nä (syyskuun 15
p:nä), toiset valiokunnan jäsenet saivat aikaan käskyn, että kenraali
Buonaparte oli pyyhittävä armeijan luetteloista, "koska hän oli
kieltäytynyt lähtemästä virkaan, joka oli hänelle määrätty". Tämä
määräys on sitä merkillisempi, kun sama Yhteishyvän valiokunta 16
päivää sitä ennen oli käskenyt hänen pysyä topografisessa
toimistossa ja itse pannut toisen upseerin länsiarmeijaan hänen
sijalleen.

"Tässä täytyy tavalla tai toisella olla joku väärinkäsitys", sanoo

Napoleonin uusi elämänkertoja, ja semmoinen onkin silloisissa
sekavissa oloissa sangen todennäköinen ja hyvin selitettävissä. Mutta
nuo erilaiset, ristiriitaiset konventinkäskyt ilmaisevat varmasti, että
jos Buonaparte saattoikin jommoisellakin luottamuksella puhua
ystävistä, niin häneltä myöskään ei puuttunut vihollisia, jotka kaikin
tavoin koettivat päästä hänestä. Siten allekirjoitettiin fructidor'in 29
p:nä samassa konventinkokouksessa, jossa hänen erottamisensa
kenraalin virasta päätettiin, suostumus siihen, että hänet
ranskalaisena kenraalina lähetetään Turkkiin. Asia kuitenkin tälläkin
kertaa viivähti, kun Buonaparte pyysi saada ottaa mukaansa
muutamia muita upseereja, pyyntö, jonka hän etukäteen tiesi
evättävän, mutta jolla hän aina voi saada lähdön lykätyksi. Itse hän
ei näyttänyt mitenkään hätääntyneeltä äkkinäisen virkaeronsa
johdosta, jatkoi vain näennäisesti tyynenä matkavalmistuksiansa.
Syyskuun 26 p:nä — 11 päivää myöhemmin — hän kirjoittaa
Josefille: "Nyt puhutaan enemmän kuin milloinkaan matkastani; se
olisi jo päätetty, ellei tällä hetkellä oltaisi semmoisessa kuohunnassa,
mutta nyt on kiehuva levottomuus ja paljon kapinansiemeniä
ilmassa; kyllä kaikki kuitenkin parissa päivässä tyyntyy."

Ei ole vähintäkään epäilystä, että tämä kuohuva levottomuus

verrattomasti enemmän veti puoleensa Buonaparten huomion kuin
Turkin-matka; ei tiennyt kukaan paremmin kuin hän, että jos nämä
kapinansiemenet aijottiin parissa päivässä tukahuttaa, niin täytyi
tykkien puhua ensi kerran Parisin kaduilla Ranskan kansalaisille.

Se, mikä nyt sai mielet liikkeelle, oli pian tapahtuva äänestys
konventin valmistamasta uudesta hallitusmuodosta — direktori-
hallituksesta. Viime vuosien veristen kokemusten opettamana
hallitus ehdotuksessaan koetti turvata maalle rauhallisen kehityksen;
tätä yritettiin saavuttaa antamalla hallitusmuodolle niin
konservatiivinen leima kuin suinkin sopi tasavaltaisiin muotoihin,
muun muassa ehkäisemällä vallankumouksellisten klubien
vaikutusvaltaa väkijoukkoihin; jakobinien klubi oli jo yhdeksän
kuukautta sitten suljettu. Lakiasäätävä valta annettiin
lainsäätäjäkunnan käsiin; sen toinen osasto, "nuorempien neuvosto",
johon ehdotettiin 500 jäsentä, saisi tehtäväkseen lakitekstien
valmistamisen, mutta toinen, "vanhempien neuvosto", 250
jäseninen, ne sitten hyväksyisi tai hylkäisi. Vaalikelpoisuuden ehdoksi
nuorempien neuvostoon säädettiin 30:n ja vanhempien neuvostoon
40:n vuoden ikä; jälkimäiseen valittavien piti sitäpaitsi olla
perheenisiä. Vanhempien neuvosto valitsi ne viisi direktoria, joiden
käsissä oli toimeenpaneva valta; yhden niistä piti joka vuosi erota.

Tämä valtiosääntö viritti suuria toiveita kaikissa kuningasvallan

puoltajissa. Siten tuli heille ehkä tilaisuus saada vaaleissa enemmistö
lainsäätäjäkuntaan ja samalla tehdä mahdolliseksi monarkiaan
palaaminen. Mutta kun konventti ei aikonut panna kalliisti
saavutettua vapautta vaaranalaiseksi ja tahtoi hinnalla millä hyvänsä
pelastaa tasavallan, määräsi se liitteessä valtiosääntöön, että kaksi
kolmatta osaa lainsäätäjäkunnan jäsenistä oli valittava konventin
omien jäsenten joukosta. Se muodostaisi siten luonnollisen
siirtymisen direktorioon, ja turvaisi sillä itselleen läheisimmässä
tulevaisuudessa valtavan vaikutuksen kehityksen menoon.

Helppo oli ymmärtää, ettei tätä väliaikaista pykälää voitu saada

hyväksytyksi ilman taistelua. Ennen oli vastustusta konventtia
vastaan ilmaantunut ainoastaan maaseudulla; termidor'in 9 p:n
jälkeen se levisi Parisiin ja oli nyt arveluttavan kiihkeä.
Kuningasmieliset eivät, huolimatta Quiberon'in luona kärsimästään
tappiosta, olleet menettäneet rohkeuttaan, vaan lietsoivat
tyytymättömyyttä tarmonsa takaa, ja Vendée'n chouanit taas tulivat
hereille. Kaikkialla kapina hehkui tuhan alla, ja väliaikainen säännös
oli kaikille konventin vihollisille merkkinä yleiseen kapinaan.
Emigrantteja ja rojalisteja tulvaili joukottani Parisiin ja otti chouanien
tunnusmerkin; fructidor'in 20 p:nä (elokuun 6) 44 Parisin 48:sta
vaalipiiristä hyväksyi uuden perustuslain, mutta hylkäsi väliaikaisen
säännöksen.

Tätä liikettä tasavaltaa ja konventtia vastaan, vaarallisinta minkä

"vastavallankumous" tähän saakka oli saanut aikaan, Buonaparte —
joka eli tapausten keskustassa ja seurasi niiden kehitystä
jännittyneellä tarkkuudella — kirjeessä elokuun 24 p:ltä, siis
levottomuuksien hyörinässä, mainitsee "muutamien nuorukaisten
yritykseksi saada taantumusta aikaan". Hän noudattaa taas vanhaa
periaatettaan peittää kiihtymyksensä ja toiveensa
välinpitämättömyyden naamarilla.
 Kolmannen kerran eläessään häneltä nyt olivat kadonneet kaikki
mahdollisuudet, ja hänen täytyi rakentaa kaikki toiveensa äkilliseen
muutokseen johtavissa piireissä. Tässä hänelle olivat kuitenkin
eduksi hänen jakobinilaiset mielipiteensä ja entiset suhteensa
"Vuoreen"; sillä onnellisesti suoriutuakseen uhkaavasta pulasta täytyi
konventin etenkin luottaa radikaalisiin puolueisiin, jotka, kuten
Buonaparte ja joukko upseereja y.m. — esim. tunnettu Santerre —
olivat taantumuksen aikana kärsineet. Konventissa istuikin henkilöitä,
jotka eivät ainoastaan, kuten Barras ja Fréron (jälkimäinen oli hänen
sisarensa Paulinen ihailija) olleet nähneet häntä Toulon'in edustalla,
vaan semmoisiakin, jotka tunsivat hänen kirjasensa "Ilta
Beaucaire'issa", jossa hän puolustaa jakobineja ja halveksien kaikkea
puolinaisuutta näkee tasavallan pelastuksen ainoastaan
häikäilemättömässä, tarmokkaassa esiintymisessä. Konventissa
tiedettiin, mihin hän oli valmis ja missä hän oli ajan tullen
löydettävissä. Huolimatta väliaikaisen säännöksen hylkäämisestä,
konventti vendémiaire'in 2 p:nä (syyskuun 23) julkaisi uuden
perustuslain, jonka piti tulla voimaan heti kun vaalit olivat ohi.
Kapinalliset kuitenkin kieltäytyivät hajoittamasta vaalikokouksiaan,
jotka nyt tulivat entisten klubien sijaan ja joissa nyt puhuttiin samalla
tavalla konventista kuin joku vuosi sitten oli puhuttu
kuningasvallasta. Erityisesti yksi vaalipiiri — Lepelletier — esiintyi
rajusti; kun lokakuun 4 p:nä kenraali Menou lähetettiin sinne
asevoimalla hajoittamaan kokousta ja sulkemaan huoneustoa, hän
antautui välittelyihin kapinallisten kanssa ja vetäytyi pois
uskaltamatta ryhtyä toimeen. Se oli siveellinen tappio konventille,
joka käsitti, ettei saanut hetkeäkään epäröidä. Sillä oli
käytettävänään tuskin enempää kuin 7,000 miestä kapinallisia
vastaan, joilla oli tukenaan noin 30,000 kansalliskaartilaista.
Myöhään illalla konventti julisti, ettei se aijo hajaantua ennenkuin
järjestys on palautettu ja jätti hallituksen viidelle sen omasta
keskuudesta valitulle miehelle. Kun ei rohjettu luovuttaa sotavoiman
ylipäällikkyyttä muukalaiselle, se annettiin Barras'lle, jolla entisenä
meriupseerina luultiin olevan jonkinmoinen käsitys sotilasasioista;
mutta Barras, joka itse epäili näin kärjistyneissä oloissa ryhtyä
päälliköksi, pyysi saada lähimmäksi miehekseen tykistöupseerin jo
vangitun Menou'n sijaan, ja ehdotti Carnot'n kehoituksesta nuorta
kenraali Buonapartea. Keskiyön aikana hän eräässä
komiteahuoneessa, pienessä kabinetissa Tuilleriain teatterisalin
vieressä, esitettiin konventille.

Napoleon on sittemmin itse antanut kertomuksen tapauksista tänä

hänelle niin merkillisenä päivänä.

"Olin eräänä iltana teaterissa, oli vendémiaire'in 12 p. (lokakuun

4). Kuulin sanottavan, että seuraavaksi päiväksi odotettiin jotakin
'halloota' — tiedätte, että se oli yleinen sana Parisissa, jossa oli
totuttu välinpitämättömästi katselemaan alituisia hallitusmuutoksia,
koska ne olivat niin jokapäiväisiä, etteivät ne häirinneet parisilaisten
puuhia eikä huveja, tuskinpa heidän päivällistäänkään.
Hirmuhallituksen jälkeen tyydyttiin kaikkeen, kun vain henki säilyi.

"Kerrottiin että konventin istunto jatkuisi keskeytymättä. Riensin

sinne ja tapasin kaikki hämmentyneinä ja neuvottomina. Salin
keskustasta kuului äkkiä ääni: 'Jos joku tuntee kenraali Buonaparten
osotteen, pyydetään asianomaisia kääntymään hänen puoleensa ja
ilmoittamaan hänelle, että konventtivaliokunnassa halutaan
keskustella hänen kanssaan'. Olen aina mielelläni suonut ohjakset
sattumalle; sen mukaan tein päätökseni ja lähdin valiokuntaan.

"Tapasin siellä muutamia jäseniä, kaikki mitä suurimmassa

hämmingissä, muiden muassa Cambacérès'in. He odottivat
hyökkäystä seuraavana päivänä; mihin ryhtyä? Minulta pyydettiin
neuvoa; minä vastasin pyytämällä tykkejä. Tämä heitä kauhistutti, ja
niin koko yö kului, eikä mitään päätetty. Tiedot olivat aamulla hyvin
huolestuttavia. Silloin uskottiin minulle koko juttu ja ruvettiin
keskustelemaan, oliko todellakin oikeus asettaa väkivalta väkivaltaa
vastaan. 'Herrat ehkä tahtovat, että me kysyisimme kansanjoukolta,
suvaitseeko se itseään ammuttavan! Kun minut on nimitetty, olen
minäkin asiaan sekaantunut henkeni uhalla; ei ole sentähden muuta
kuin oikeus ja kohtuus, että te sallitte minun toimia.' Sitten jätin nuo
herrat, jotka olivat vähällä hukkua omaan sanatulvaansa, järjestin
sotamieheni ja suuntasin kaksi tykkiä St. Roch'ia kohti. Niiden
vaikutus oli kauhistuttava; porvarismiehistö ja kapinaliitto olivat
silmänräpäyksessä lakaistut pois."

Noin "sattumalta", kuin Buonaparte tässä rouva Rémusat'lle kertoo

asian, se kaiketi ei liene käynyt. Jo Korsikassa muuan vanha
sukulainen hänelle ennusti, että hän kerran hallitsee maailmaa,
koska hän osaa niin mainiosti valehdella; ja jo vanhastaan on häntä
syytetty siitä, että hän muistelmissaan, sekä niissä, jotka hän
kirjoitutti, että niissä, jotka hän on kertonut, ei pidä varsin suurta
lukua totuudesta. Jo Abrantes'in herttuatar, joka oli hänen
ihailijoitaan, sekä Bourienne ovat tämän huomanneet. "Hän ei tullut
ajatelleeksi", sanoo Junot'n vaimo, "että oli tuleva memoarien
aikakausi, joka saattoi kukistaa hänen viekkaasti lasketun
rakennuksensa; niinikään hän ei tullut ajatelleeksi, että saattoi säilyä
yksityisiä kirjeitä ja asiakirjoja — sillä paljon on tahallisesti hävitetty
ja toimitettu pois — joilla on sama todistusvoima kuin memoareilla.
Lyhyesti, Buonaparte tahtoi itse kirjoittaa historiansa ja esiintyä siinä
valossa, joka hänelle paraiten sopi; hän koettaa samassa määrässä
mutta vähemmän taitavasti pettää jälkimaailmaa kuin omaakin
aikaansa; sentähden hän kaikkialla salaa kunnianhimoiset puuhansa
ja viekkaasti harkitut temppunsa, joita hän eteenpäin päästäkseen
käytti, ja esittää elämänsä ratkaisevat tapaukset kohtalon leikkinä.
Jos myönnetäänkin, että Buonaparte, jonka harrastukset kuitenkin
suuressa määrässä riippuivat olojen kehityksestä ja niiden menosta
päivä päivältä, vasta teatterissa sai tiedon piirikuntain kapinallisista
hankkeista ja konventin keskeytymättömästä jatkumisesta, on
sittenkin vaikea uskoa, että hän konventissa sattumalta kuuli yleisesti
lausutun kehoituksen kelle halukkaalle hyvänsä koettamaan hankkia
tietoa kenraali Buonaparten olinpaikasta! Kun jäsenten oma kallis
henki oli kyseessä, on varmaa, että he olivat ryhtyneet parempiin
toimiin kutsuakseen saapuville sen miehen, jonka uskaliaaseen
esiintymiseen he nyt turvautuivat.

Sitäpaitsi onkin todistuksia siitä, että Buonaparte saman päivän

aamuna oli ollut kirjevaihdossa Barras'n kanssa, ja Fréron se
iltamyöhään vei hänet konventin valiokuntaan, jossa Barras hänelle
tarjosi paikan konventin sotajoukkojen päällikkönä ja kenraalina.
Joku tunti sitä ennen tullessaan teaterista ja nähdessään
kapinallisten valmistukset hän sanoi Junot'lle: "Kumpa vain minulle
annettaisiin johto, kyllä minä ottaisin kahdessa tunnissa viedäkseni
nuo ihmiset Tuillerioihin ja karkoittaakseni kaikki nuo viheliäiset
konventin jäsenet." Ei voi mikään paremmin kuin tämä osottaa,
kuinka vähän hän piittasi puolueista; hänen halunsa oli yksinomaan
päästä valtaan. Nyt oli kuitenkin arpa heitettävä, nyt oli luovuttava
kaikesta kaksoispelistä. Tuona yöllisenä hetkenä ratkaistiin Euroopan
kohtalo pitkiksi ajoiksi.

Buonaparte ei horjunut; hän vain asetti sen ehdon, että hänelle

suodaan vapaat kädet; tunti sen jälkeen kulki ratsuosasto, nuori
luutnantti Murat johtajanaan, kiertoteitä ja hiljaisuudessa leiriin
Sablons'in luo ja vei sinne tuodun tykistön turvaan Parisiin. Päivän
koittaessa olivat Tuilleriat ylt'ympäri tykkien saartamat; niiden taa oli
asetettu konventin joukkoja, 7,000 miestä, joihin viime hetkessä oli
lisätty 1,500 "1789 vuoden patrioottia", vanhoja klubin jäseniä ja
etukaupunkien väkeä Santerre'in johdossa. Itse konventin jäsenille,
jotka unettoman levottoman yön jälkeen olivat jotakuinkin riutuneita,
Buonaparte antoi jakaa aseita, ja kaikki oli siis valmiina vihollisen
kohtaamiseen, jos sitä haluttaisi ryhtyä rynnäkköön.

Kun päivä vaikeni, niin että asemasta voitiin saada yleissilmäys,

konventin jäsenet huomasivat kauhukseen, että kapinallisia oli paljo
enemmän kuin konventin väkeä. Kapinalliset puolestaan masentuivat
nähdessään uhkaavat tykkien suut tähdättyinä heitä kohden.
Guillotiniin oli totuttu, mutta noita mustia, kylmiä kapineita ei oltu
totuttu näkemään, ja muisto niiden kauheasta vaikutuksesta
Toulon'in ja Marseille'n kaduilla heräsi äkkiä vireille. Vastoin kaikkea
hyvää Parisin tapaa seisoivat molemmat puolet suuren osan päivästä
rauhallisina vastakkain. Konventin kokoussalissa keskusteltiin
yhtenään kapinallisten lähettiläiden kanssa. Monet olivat sovintoon
taipuvaisia, toiset arvelivat, että konventilla ei ollut muuta
valitsemisen varaa kuin voitto tai kuolema — silloin kumahtivat klo
1/2 5 iltapuolella ensimäiset laukaukset. Painostava äänettömyys oli
loppunut; pian oltiin kaikin rajussa taistelussa. Buonaparten tykit
lakaisivat katuja, niin ettei vihollisen ylivoimainen lukumäärä
paljoakaan hyödyttänyt. Tuimimmin riehui taistelu St. Honoré-
kadulla; siellä olivat kapinallisten osastot ja kansalliskaarti alkaneet
tulen, ja tykit, jotka olivat asetetut kadun toiselle puolelle,
aikaansaivat hirvittävän verilöylyn kapinallisten riveissä, jotka olivat
miehittäneet St. Roch-kirkon portaat. Joku tunti sen jälkeen
Buonaparte samoilta portailta kuritti Pont Neufiä, josta klo 7 aikaan
yritettiin viimeinen rynnäkkö Tuillerioihin. Yön tullen tasavalta oli
pelastettu. "Kaikki on ohitse", kirjoitti Buonaparte samana iltana
Josefille. "Minulle on onni myötäinen."

Niin, onni oli ollut hänelle suopea, ja hän oli saanut komennon
Parisissa kenties pikemmin kuin oli odottanut. Hän oli taas monien
kohtalon vaiheiden perästä mitä lähimmässä yhteydessä hallitsevan
puolueen kanssa; kunnianosotuksia hänelle tuli tulvimalla tämän
pontevan esiintymisen ja Tuillerioiden nerokkaan puolustamisen
johdosta. Kolme viikkoa vendémiaire'in 13 p:n jälkeen hän oli
nimitetty prikaatinkenraaliksi ja kaikkien Ranskassa olevain konventin
sotajoukkojen ylipäälliköksi. Mutta oli tällä pikaisesti saavutetulla
menestyksellä arveluttavakin puolensa. Se oli saatu kansalaissodassa
vuodattamalla ranskalaista verta, ja Buonaparte, joka
taantumuspuolueen silmissä oli vain le corse terroriste (korsikalainen
hirmuvallan puoltaja), ei ollut hyvillään niistä liikanimistä, joita
hänelle pian annettiin: "herra kenraali Vendémiaire", "katukenraali"
y.m., ja hän tunsi pakottavaa tarvetta ansaita laakerinsa toisella
tavalla. Vaikka hänen valta-asemansa olikin melkoinen, piti hän sitä
vain askeleena eteenpäin sillä tiellä, jonka kunnianhimo oli hänelle
viittonut. Sillä Buonaparten päätä ei koskaan pyörryttänyt, häntä ei
koskaan onnensa hurmannut. Saavutettuaan yhden päämäärän,
jonka hän mielikuvituksessaan oli itselleen asettanut, ryhtyi hän heti
selvänäköisenä ja teräväjärkisenä toimeen saavuttaakseen toisen.

Ennen kaikkea hän tunsi välttämättömäksi hankkia itselleen

Ranskan yhteiskunnassa lujemman aseman kuin minkä hän ennen,
pitäen silmällä vain korsikalaisia suunnitelmiaan, oli voinut saada. On
ennen mainittu, että Buonaparte Toulon'in valloituksen jälkeen siirsi
kunnianhimoisen mielikuvituksensa toiselle näyttämölle ja ajatteli
tulevaisuuttansa Ranskassa. Semmoinen tapaus kuin vendémiaire'in
13 p:n tietysti ainoastaan vahvisti tätä ajatusta, ja nyt huomaamme
hänen gallialaistavan nimensäkin, heittämällä pois italialaisen u:n, ja
kirjoittavan siit'edes nimensä Bonaparte. Ja samaan aikaan neiti
Permon kertoo, että hän äitinsä häntä italiaksi puhutellessa tekeytyi
kuin olisi unohtanut äidinkielensä ja vastasi tämän moitteeseen, että
olihan hän muuten ranskalainen. Viimeiseksi renkaaksi, jonka piti
liittää yhteen kaikki Bonaparten ponnistukset päästä täysikelpoiseksi
kansalaiseksi Ranskan yhteiskunnassa, tuli tietenkin hänen
avioliittonsa ranskalaisen naisen kanssa.

Kun Bonaparte suvella 1795 oli halunnut naida veljensä kälyn,

Desirée Clary'n, oli tämän melkoinen varallisuus avioliiton aikeen
käytännöllisenä vaikuttimena. Nyt, päästyään kaikista taloudellisista
vaikeuksista, hänen tuumansa menivät siihen suuntaan, että hän
naimisella pääsisi hienojen seurapiirien yhteyteen. Sillä "hienot
seurapiirit" rupesivat vähitellen saamaan merkitystä, ja uudestaan
virinneessä salonkielämässä matkittiin miten parhaiten taittiin
l'ancien régime'in hienoa maailmaa. Barras, Bonaparten ystävä ja
suosija, vanhaa provensilaista aatelia, nautinnonhimoinen ja
irstaileva, eli täydellisesti kuten grand seigneur ennen
vallankumousta. Hänen salongeissaan, joihin kokoontui koko
senaikainen Parisin eleganssi, toivoi Bonaparte paremmin kuin
missään muualla saavansa unohdetuksi le corse terroriste'in ja
saavuttavansa yhteyksiä vanhojen aatelissukujen kanssa, joiden
jäsenet taas vähitellen alkoivat näytellä osaansa seuraelämässä. Ja
siihen määrään oli järki etualalla hänen naimatuumissaan, että hän
kosi sukunsa vanhaa ystävää, rouva Permon'ia, joka juuri äsken oli
joutunut leskeksi. Rouva Permon oli tosin nähnyt hänen
saapumisensa maailmaan ja hänellä oli täyskasvuisia lapsia, mutta
hän oli rikas ja yhteydessä monien vanhojen sukujen kanssa. Mutta
rukkaset Bonaparte sai ja hänen täytyi luoda silmänsä toiselle
taholle. Silloin sattuma tuli hänelle avuksi.
 Direktorio oli estääksensä uusia levottomuuksia antanut
Bonapartelle käskyn riisua aseet parisilaisilta, ja jokaisen täytyi
luovuttaa, mitä hänellä aseita hallussaan oli. Silloin eräänä päivänä
viisitoistavuotias Eugène de Beauharnais tuli kyynelsilmin pyytämään
lupaa saada pitää isänsä miekan. Hänen isänsä, kenraali de
Beauharnais, joka vähää ennen termidor'in 9:ttä päivää oli mestattu,
oli kunnialla käyttänyt sitä tasavallan vihollisia vastaan. Lupa
annettiin, ja seuraavana päivänä saapui rouva Josephine de
Beauharnais kiittämään poikansa puolesta. Hän oli jo sivuuttanut
ensi nuoruuden, oli kolmenkymmenenkahden vuotias, mutta piti
omituisen viehättävällä esiintymisellään paikkansa Parisin
kauniimpien naisten rinnalla. Hän oli vanhaa Ranskan aatelia —
Tascher de la Pagerie —, syntynyt Martiniquen saarella, ja hänen
parisilaiseen hienouteensa liittyi vielä jotakin tropikimaista, mikä
harvoin oli tekemättä vaikutusta miehiin. "Olematta varsinaisesti
kaunis", kertoo hänestä eräs ystävätär, "koko hänen persoonassaan
oli omituista suloutta. Hänen piirteensä olivat hienot ja
sopusointuiset, katse lempeä, ja hänen tavattoman pieni suunsa
peitti taitavasti rumat hampaat. Hänen hipiänsä hiukan ruskeahkon
värin peitti punainen ja valkoinen ihomaali, jota hän osasi oivallisesti
käyttää. Hänellä oli siro vartalo, hänen muotonsa olivat hienot ja
solakat; hänen pieninkin liikkeensä oli kevyt ja sulava. Hän oli itse
hyvyys ja hyväntahtoisuus, hänessä oli tavaton mielen tasapaino ja
helposti hän unohti sen pahan, mitä hänelle tehtiin. Mutta hän oli
nainen ilman lahjakkaisuutta. Hän oli kreolilainen ja keimaileva, ja
hänen kasvatuksensa oli kovin laiminlyöty. Hän kuitenkin tiesi
puutteensa eikä koskaan antautunut vaaraan paljastaa itseään
keskustelussa. Hänellä oli hieno, luonnollinen esiintymistaito, hän
osasi puhua ihmisille miellyttävästi ja hänen muistinsa oli oivallinen,
mikä on hyvä ominaisuus korkeassa asemassa olevilla henkilöillä.
Valitettavasti häneltä puuttui sielun suuruutta ja tunteen
vakavuutta."

Bonaparte heti rakastui viehättävään rouva Josephine'iin ja

rakastui niinkuin voi ainoastaan mies, jolla on niin väkevät intohimot
kuin hänellä. Kaiketi ei kestänyt kauvan ennenkuin rouva sen
huomasi, ja kyllä hän näyttää häntä jossain määrin rohkaisseenkin.
Tämän huomaa riittävästi seuraavasta kirjelipusta brumaire'in 6 p:ltä
IV (lokakuun 27 p. 1795):

'Te ette enään käy ystävättären luona, joka teistä pitää. Te olette
hänet kokonaan jättänyt; siinä te teette väärin, sillä hän on teille
hellästi ystävällinen.

Tulkaa huomenna, septidinä, syömään suurusta luonani. Minun

täytyy tavata teitä ja puhua kanssanne harrastuksistanne.

Hyvää yötä, ystäväni, syleilen teitä.'

Tuo kaunis nainen oli varmaankin huomannut arveluttavaksi pysyä

leskenä kahden lapsen kanssa näin levottomina aikoina.
Hirmuhallituksen aikana hän aateluutensa tähden itse oli ollut
vangittuna ja hengiltä tuomittuna, mutta oli pelastunut
Robespierre'in kukistuessa. Hän siis kokemuksesta tunsi ne myrskyt,
jotka saattoivat olla uhkaamassa. Ja muistakin syistä saattoi olla
hyvä, että häntä olisi miehen käsivarsi tukemassa. Hän ei ollut
varakas ja oli kokenut, miltä tuntui olla ilman huolenpitäjää.
Ainoastaan Barras'n rakastajattaren, kauniin rouva Tallien'in ystävyys
ja muutamien vaikutusvaltaisten miesten tuttavuus, joita hän
erityisesti oli tavannut viimemainitun salongeissa, oli antanut hänelle
tilaisuuden elää niinkuin hän eli. Mutta juuri näiden tuttavuuksien ja
seuraelämän irstaisuuden ja huikentelevaisuuden tähden saattoi olla
välttämätöntä naiselle, joka halusi säilyttää siveytensä ja pitää huolta
ulkonaisesta muodosta, että hänellä oli mies rinnallaan. Arveluttavaa
vain oli, ettei kenraali, tunnettukaan kenraali, ollut mikään loistava
aviomies, kun hän ei ollut varakas. Tähän kuitenkin ehkä oli apu
saatavissa; kaiketi näistä Bonaparten asioista rouva tahtoi hänen
kanssaan puhua aamiaisilla brumairen 7 p:nä. Jos rouva Josephine
siten huomasikin edulliseksi mennä yhteen miehen kanssa, jolla
selvästi oli tulevaisuus edessään, niin ei ollut Bonapartekaan
näkemättä hyötyä, joka hänelle voisi olla avioliitosta markiisitar de
Beauharnais'n kanssa. Sillä tuo kaunis leski kuului Ranskan
ylhäisimpiin perheisiin, ja naidessaan hänet Bonaparte tiesi
pääsevänsä korkeampaan yhteiskunnalliseen piiriin, mihin hän aina
oli pyrkinyt, tavallansa tulevansa "salonkikuntoisemmaksi", kuten
hän jälestäpäin itse myönsi. Mutta jos hän rakastikin Josephine'iä
myrskyisellä intohimolla, ei tämä juuri tuntenut erityistä taipumusta
pieneen kenraaliin, jonka huoleton ulkoasu ja usein kömpelö
esiintyminen tuskin olivat omiansa tekemään häntä naisten
suosikiksi. Mutta hänetkin valloitti Bonaparten selittämätön,
melkeinpä demoninen vaikutusvoima niihin, jotka hän tahtoi voittaa
puolelleen. "Olet nähnyt kenraali Bonaparten luonani", kirjoittaa hän
eräälle ystävättärelleen. "No niin, hän haluaa tulla Aleksanteri de
Beauharnais'n lapsille isän veroiseksi, tahtoo naida hänen leskensä.
Kysyt: rakastatko häntä?… En, mutta tunnen olevani penseyden
tilassa, joka on minulle epämieluinen ja jota hurskaat pitävät
uskonnon asioissa kaikista pahimpana. Ihailen hänen miehuuttaan,
hänen laajoja tietojaan, hänen henkensä vireyttä, joka saa hänet
ymmärtämään toisten ajatuksia ennenkuin ne ovat lausutut. Mutta
— sen myönnän — minua kauhistuttaa, että hän koettaa saada
valtansa alle kaikki, jotka häntä ympäröivät. Hänen tutkivassa
katseessaan on jotakin selittämätöntä, outoa, joka painostaa meidän
direktori-herrojammekin. Se, jonka pitäisi vihdoin minua lämmittää,
hänen väkevä intohimonsa minua kohtaan, jonka hän ilmaisee niin
tulisesti, että minun on mahdoton epäillä sen vilpittömyyttä, juuri se
minut on pidättänyt ollessani useasti antamaisillani hänelle
lupaukseni."

Rouva de Beauharnais itse ja hänen ympäristönsä olivat kauvan

olleet selvillä Bonaparten tunteista ennenkuin tämä — oman
kertomuksensa mukaan — rohkeni niitä hänelle tunnustaa. "Kun siitä
ruvettiin juoruamaan, puhui Barras minulle asiasta. Minulla ei ollut
ollenkaan syytä salata mitään. Te siis aikoisitte naida rouva de
Beauharnais'n, hän sanoi. Te osaatte käyttää hyväksenne kykyänne
ja virka-arvoanne, mutta olette yksin, ilman varoja ja ilman
suosijoita. Teidän täytyy naida; siitä saatte selkänojaa."

Ja Barras, joka halusi olla mieliksi rakastajattarensa kauniille

ystävättärelle ja samalla mielellään käytti tilaisuutta päästäkseen
Bonaparten suosioon, otti hankkiakseen hänelle aseman, jossa oli
saatavana sekä laakereita että kultaa, niin että siten avioliitto tulisi
mahdolliseksi. Saatuaan tästä tiedon Josephine vihdoin suostui, ja
Bonaparte oli jonkun aikaa ylimmässä taivaassa. Luettakoon vain
kirje, jonka hän kihlauksen aikana kirjoitti rakkaallensa:

'Täynnä sinua luon aamuisin auki silmäni; sinun kuvasi ja tuo

hurmaava eilisilta eivät ole suoneet mielelleni lepoa. Rakas, verraton
Josephine, minkä ihmeellisen vallan oletkaan saavuttanut sielussani!
Jos näen sinut suuttuneena, huolestuneena, levotonna, on sydämeni
pakahtumaisillaan, eikä ole ystävälläsi rauhaa ollenkaan. Mutta
saanko enemmän rauhaa, kun päästän valloilleen minua hallitsevan
syvän intohimon ja sinun huulillasi, sinun povellasi imen liekkiä, joka
minua kuluttaa? Oi, minulle on tänä yönä selvinnyt, ettei sinun
kuvasi ole sinä itse. Sinä lähdet päivällisille, kolmen tunnin perästä
näen sinut taas. Miljoona suudelmaa siksi, mio dolce amor — mutta
älä anna minulle yhtäkään, ne sytyttävät vereni tuleen.'

Selvää on, ettei kaunis markiisitar ollut aina pysynyt yhtä kylmänä
rakastunutta kenraalia kohtaan.

Bonaparten rakkaus-onni tosin täytti hänen mielensä, mutta ei

sittenkään niin, että se olisi hillinnyt hänen kunnianhimoansa.
Päinvastoin, toinen tunne imi ravintoa toisesta. "Ymmärsin hänen
puheestaan", sanoo Bourienne heti vendémiaire'in 13 p:n jälkeen,
"että tämä avioliitto tulisi suuresti edulliseksi hänen kunnianhimoisille
hankkeillensa." Hän oli vakuutettu siitä, että yhtyminen tämän
nuoren lesken kanssa tuottaisi hänelle onnen. Siitä hänelle ei koituisi
ainoastaan luja selkänoja Ranskan yhteiskunnassa, vaan siitä olisi
rouva Josephine'in ja hänen ystävättärensä vaikutuksesta Barras'han
ja muihin vielä sekin seuraus, että hän vihdoin pääsisi toimimaan
sillä näyttämöllä, josta hänet aikanaan aivan vastoin tahtoaan oli
syrjäytetty. Ensimäinen suuri todistus Bonaparten nerokkaasta
silmästä lienee se, että hän paljon ennen muita oli käsittänyt, mitä
osaa Italia sillä hetkellä näytteli Euroopan valtiollisissa oloissa.
Mannermaavallat olivat vähitellen tehneet rauhan tasavallan kanssa.
Ainoastaan Itävalta jatkoi taistelua yhdessä Sardinian kanssa. Keisari
oli tähän saakka käynyt sotaa Saksan puolella Reinin varrella
luottaen siihen, että Sardinian kuningas pystyy torjumaan kaikki
yritykset tunkea Piemont'iin. Italia oli siten sen sotilaalliseen
merkitykseen nähden huonosti puolustettu. Ja kuitenkin oli juuri
sieltä suurin maine saavutettavissa. Siellä liikuttiin klassillisella
maaperällä; voitokas sotapäällikkö, jonka maine säteili täältä, voisi
helposti aikana semmoisena, joka oli kasvatettu klassilliset esikuvat
silmien edessä, päästä muinaisajan suurten miesten rinnalle ja saada
ikuisen maineen kuten nekin. Päästä takaisin italialaiseen armeijaan
ja voittaa siellä, ei erityisen puolueen suosiota, vaan koko Ranskan
kansan ihastus puolelleen — siinä oli Bonaparten toivomusten
lopputarkoitus. Sillä sotajoukkojen sokea alttius ja kansakunnan
innostus oli hänelle tarpeellinen ryhtyessään ratkaisevasti
tavoittelemaan seuraavaa päämääräänsä, joka hänellä varmaan jo
silloin oli mielessään: perustuslain muutosta, jonka avulla hän,
ainoastaan kahdenkymmenenviidenvuotias mies, pääsisi valtaan
Direktoriossa. Sillä direktorien piti hallitusmuodon mukaan olla
ijältään yli neljänkymmenen vuoden.

Direktorio oli sotaisen politiikin puolella ja se oli jatkanut Konventin

taistelua Itävaltaa vastaan sekä Saksassa että Italiassa. Tahdottiin
toteuttaa Carnot'n suuri hyökkäyssuunnitelma: kolmin armeijoin piti
tämän mukaan samota Wieniin; Meuse-joelta Main- ja Naab-
laaksojen kautta tulevan pohjoisarmeijan piti Regensburg'in luona
yhtyä Reinin armeijaan, jonka oli kuljettava pitkin Tonavaa; näiden
kahden armeijan piti vihdoin myöhemmin liittyä italialaiseen
armeijaan, jonka tuli kulkea pitkin Po'ta ja sieltä taas reetisten
alppien kautta. Kuitenkaan ei käynyt missään toiveiden mukaan.
Bonaparte valmisti silloin uuden sotasuunnitelman italialaista
armeijaa varten, tällä kertaa pannen pääpainon hyökkäykseen
Piemont'ia vastaan, ja lähetti sen hallitukselle. Tammikuun 19 p:nä
1796 se Direktoriossa hyväksyttiin ja lähetettiin kenraali Scherer'ille,
joka silloin komensi italialaista armeijaa ja majaili Merialpeilla.
Direktorion käskyyn panna toimeen Bonaparten suunnitelma hän
vastasi, että se oli hullun ihmisen laatima ja että sen tekijä
mieluummin pantakoon itse sitä suorittamaan. Sitäpä juuri
toivottiinkin. Carnot ehdotti Barras'n ja La Réveillère-Lepaux'n
kannattamana Bonapartea italialaisen armeijan ylipäälliköksi.
Ehdotus herätti monessa suurta tyytymättömyyttä, mutta Carnot,
joka oli lujasti vakuutettu Bonaparten suuresta sotapäällikön-
kyvystä, ajoi sen läpi; helmikuun 23 p. 1796 Direktorio allekirjoitti
hänen nimityksensä, varmasti luottaen siihen, että mies, joka oli
pelastanut tasavallan, myös osaisi ajaa sitä politiikkia, joka yksin
kykeni tällä hetkellä pitämään sen hallitusta pystyssä:
valloituspolitiikkia.

Kirjeessä, jonka Josephine kirjoitti eräälle naisystävälleen vähää

ennen häitä, hän kertoo Barras'n varmasti vakuuttaneen — siinä
tapauksessa että hän, Josephine, suostuu menemään naimisiin
Bonaparten kanssa — antavansa tälle italialaisen armeijan
ylipäällikkyyden. Jos tässä tiedonannossa onkin vähän kerskailua —
Direktoriohan se nimitti ylikenraalit eikä yksityinen direktori — ei
sittenkään liene epäilystä siitä, että avioliitto rouva Tallien'in
ystävättären kanssa suuressa määrässä edisti Bonaparten
ylenemistä. Itse hän ei mielellään tätä myöntänyt. Josephine
kirjoittaa yllämainitussa kirjeessä: "Kun Bonaparte eilen kertoi
minulle tästä kunnian-osotuksesta, joka jo saa hänen kumppaninsa
nurisemaan, vaikka se ei ole vielä lopullisesti päätettykään, sanoi
hän: luuletteko minun tarvitsevan suosiota päästäkseni eteenpäin?
Kaikki ne kerran ihastuvat, jos minä tahdon antaa heidän käyttää
hyödykseen suojelustani. Miekka on kupeellani, ja sillä pääsen
pitkälle! Mitä arvelet sellaisesta luottamuksesta onneensa? Eikö se
osoita itseluottamusta, joka voi syntyä ainoastaan rajattomasta
itserakkaudesta? Prikaatikenraali aikoo suojella hallituksen etevimpiä
miehiä! En tiedä… mutta joskus tämä naurettava varmuus minua niin
huikaisee, että todellakin uskon mahdolliseksi kaikki, mitä tämä
merkillinen mies minulle luulottelee voivansa tehdä. Ja kuka tietää,
mitä hän kuvitusvoimallaan saattaa saada aikaan!"
Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.

More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge

connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.

Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and

personal growth every day!

testbankdeal.com