Complete Solutions Manual for Calculus of a

Single Variable, Early Transcendental Functions

7th Edition Ron Larson - eBook PDF install
download
https://ebooksecure.com/download/complete-solutions-manual-for-
calculus-of-a-single-variable-early-transcendental-functions-
ebook-pdf/

Download more ebook instantly today at https://ebooksecure.com

We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit ebooksecure.com
to discover even more!

(eBook PDF) Calculus: Early Transcendental Functions

7th Edition

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-calculus-early-
transcendental-functions-7th-edition/

Calculus: Early Transcendental Functions 7th Edition -

eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/calculus-early-transcendental-
functions-7e-2019-ebook-pdf/

(eBook PDF) Single Variable Calculus: Early

Transcendentals 9th Edition

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-single-variable-
calculus-early-transcendentals-9th-edition/

Single Variable Calculus: Early Transcendentals 9th

Edition - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/single-variable-calculus-early-
transcendentals-9th-ebook-pdf/
Calculus Single Variable 7th Edition (eBook PDF)

http://ebooksecure.com/product/calculus-single-variable-7th-
edition-ebook-pdf/

(eBook PDF) Single Variable Calculus: Early

Transcendentals, Volume II 8th Edition

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-single-variable-
calculus-early-transcendentals-volume-ii-8th-edition/

Single Variable Calculus: Early Transcendentals 9th

Edition James Stewart - eBook PDF

https://ebooksecure.com/download/single-variable-calculus-early-
transcendentals-ebook-pdf/

(eBook PDF) Study Guide for Stewart's Single Variable

Calculus: Early Transcendentals, 8th 8th Edition

http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-study-guide-for-
stewarts-single-variable-calculus-early-transcendentals-8th-8th-
edition/

(Solutions Manual) Thomas' Calculus Early

Transcendentals 13th Edition

http://ebooksecure.com/product/solutions-manual-thomas-calculus-
early-transcendentals-13th-edition/
 Complete Solutions Manual for Calculus of a
Single Variable, Early Transcendental Functions

SEVENTH EDITION

Ron Larson
The Pennsylvania University,
The Behrend College

Bruce Edwards
University of Florida
© Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.

Australia • Brazil • Mexico • Singapore • United Kingdom • United States

 © 2019 Cengage Learning ISBN-13: 978-1-337-55264-6
ISBN-10: 1-337-55264-X
ALL RIGHTS RESERVED. No part of this work covered by the
copyright herein may be reproduced, transmitted, stored, or
used in any form or by any means graphic, electronic, or Cengage Learning
mechanical, including but not limited to photocopying, 20 Channel Center Street
recording, scanning, digitizing, taping, Web distribution, Boston, MA 02210
information networks, or information storage and retrieval USA
systems, except as permitted under Section 107 or 108 of the
1976 United States Copyright Act, without the prior written Cengage Learning is a leading provider of customized
permission of the publisher. learning solutions with office locations around the globe,
including Singapore, the United Kingdom, Australia,
Mexico, Brazil, and Japan. Locate your local office at:
www.cengage.com/global.
For product information and technology assistance, contact us at
Cengage Learning Customer & Sales Support, Cengage Learning products are represented in
1-800-354-9706. Canada by Nelson Education, Ltd.

For permission to use material from this text or product, submit To learn more about Cengage Learning Solutions,
all requests online at www.cengage.com/permissions visit www.cengage.com.
Further permissions questions can be emailed to
[email protected].
Purchase any of our products at your local college store or
at our preferred online store www.cengagebrain.com.

Printed in the United States of America

Print Number: 01 Print Year: 2017
 C H A P T E R 1
Preparation for Calculus

Section 1.1 Graphs and Models................................................................................. 2

Section 1.2 Linear Models and Rates of Change.................................................... 10

Section 1.3 Functions and Their Graphs .................................................................21

Section 1.4 Review of Trigonometric Functions ....................................................32

Section 1.5 Inverse Functions..................................................................................41

Section 1.6 Exponential and Logarithmic Functions .............................................57

Review Exercises ..........................................................................................................66

Problem Solving ...........................................................................................................78

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
C H A P T E R 1
Preparation for Calculus
Section 1.1 Graphs and Models
1. To find the x-intercepts of the graph of an equation, 8. y = 5 − 2 x
let y be zero and solve the equation for x. To find the
−1 5
y-intercepts of the graph of an equation, let x be zero x 0 1 2 2
3 4
and solve the equation for y.
y 7 5 3 1 0 −1 −3
2. Substitute the x- and y-values of the ordered pair into
y
both equations. If the ordered pair satisfies both
equations, then the ordered pair is a point of intersection. (− 1, 7)
8

(0, 5)
3. y = − 32 x + 3 4
(1, 3)
2

x-intercept: ( 2, 0)
(2, 1)
x
−6 −4 −2 (3, − 1)
−2
y-intercept: (0, 3) −4
( 0(5
2
, (4, − 3)

Matches graph (b).

9. y = 4 − x 2
4. y = 9 − x2
x −3 −2 0 2 3
x-intercepts: ( −3, 0), (3, 0)
y −5 0 4 0 −5
y-intercept: (0, 3)
y
Matches graph (d).
6
(0, 4)
5. y = 3 − x 2
2

( )( )
(−2, 0) (2, 0)
x-intercepts: 3, 0 , − 3, 0 −6 −4 4 6
x

−2
y-intercept: (0, 3) (−3, −5) −4 (3, −5)
−6
Matches graph (a).

6. y = x3 − x 10. y = ( x − 3)
2

x-intercepts: (0, 0), ( −1, 0), (1, 0)

x 0 1 2 3 4 5 6
y-intercept: (0, 0)
y 9 4 1 0 1 4 9
Matches graph (c).
y

7. y = 1x +2
2 10
(0, 9) (6, 9)
8
x −4 −2 0 2 4 6

4 (1, 4) (5, 4)
y 0 1 2 3 4 2
(2, 1)
(4, 1)
x
y −6 −4 −2 2 4 6
−2 (3, 0)
6
(4, 4)
4 (2, 3)
(0, 2)
(− 2, 1)

x
−4 −2 2 4
(− 4, 0) −2

2 © 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.1 Graphs and Models 3

11. y = x + 1 3
15. y =
x
x −4 −3 −2 −1 0 1 2
x −3 −2 −1 0 1 2 3
y 3 2 1 0 1 2 3
y −1 − 32 −3 Undef. 3 3
2
1
y

6
5 y
4
3
(1, 3)
(−1, 0) 3
(− 4, 3)
2
(2, 3)
(1, 2)
2 (2, 32 (
(− 3, 2) (3, 1)
1 1
(− 2, 1) (0, 1) (− 3, − 1)
x
−5 −4 −3 −2 −1 1 2 3 x
−1 −3 −2 −1 1 2 3
−1
−2
−2 (− 2, − 32 (
(− 1, − 3)
12. y = x − 1

x −3 −2 −1 0 1 2 3 1
16. y =
x + 2
y 2 1 0 −1 0 1 2
y
x −6 −4 −3 −2 −1 0 2

4 y − 14 − 12 −1 Undef. 1 1
2
1
4
3
(−3, 2) y
2 (3, 2)
(− 2, 1) 5
(2, 1)

−3 − 2 1 2 3
x
4
3 (0, 12 )
−1 (− 1, 1) 2
(−1, 0) (1, 0) (2, 14 )
−2 (0, −1) x
−1 1 2 3
(− 6, − 14 ) −2

13. y = x −6 (− 4, − 12 ) −3
−4
(− 3, − 1)
−5

x 0 1 4 9 16
y −6 −5 −4 −3 −2 17. y = 5− x
5
y
(− 4.00, 3)
2
(2, 1.73)

x −6 6
−4 4 8 12 16
−2 (9, − 3)
(16, − 2)
−3
−4 (4, − 4)
(1, − 5)
−6

−8
(0, − 6) (a) (2, y) = ( 2, 1.73) (y = 5−2 = 3 ≈ 1.73 )
(b) ( x, 3) = ( −4, 3) (3 = 5 − ( −4) )
14. y = x+2
18. y = x5 − 5 x
x −2 −1 0 2 7 14
6

y 0 1 2 2 3 4 (− 0.5, 2.47)

−9 9
y
(1, − 4)
5
−6
4 (14, 4)

(−1, 1)
3 (7, 3) (a) (−0.5, y) = ( −0.5, 2.47)
2 (2, 2)
(0, 2) (b) ( x, − 4) = ( −1.65, − 4) and ( x, − 4) = (1, − 4)
x
(−2, 0) 5 10 15 20

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
4 Chapter 1 Preparation for Calculus

19. y = 2 x − 5 2− x
25. y =
y-intercept: y = 2(0) − 5 = −5; (0, − 5) 5x + 1

x-intercept: 0 = 2 x − 5 2− 0
y -intercept: y = = 2; (0, 2)
5 = 2x 5(0) + 1

x = 5;
2 ( 52 , 0) x-intercept: 0 =
2− x
5x + 1
20. y = 4 x 2 + 3 0 = 2− x
x = 4; (4, 0)
y-intercept: y = 4(0) + 3 = 3; (0, 3)
2

x-intercept: 0 = 4 x 2 + 3 x 2 + 3x
26. y =
(3 x + 1)
2
−3 = 4 x 2
None. y cannot equal 0. 02 + 3(0)
y-intercept: y = 2
3(0) + 1
21. y = x 2 + x − 2
y = 0; (0, 0)
y-intercept: y = 02 + 0 − 2
y = −2; (0, − 2) x 2 + 3x
x-intercepts: 0 =
(3x + 1)
2
2
x-intercepts: 0 = x + x − 2
x( x + 3)
0 = ( x + 2)( x − 1) 0 =
(3x + 1)
2

x = −2, 1; ( −2, 0), (1, 0)

x = 0, − 3; (0, 0), ( −3, 0)

22. y 2 = x3 − 4 x
27. x 2 y − x 2 + 4 y = 0
y-intercept: y = 0 − 4(0)
2 3
y-intercept: 02 ( y ) − 02 + 4 y = 0
y = 0; (0, 0)
y = 0; (0, 0)
3
x-intercepts: 0 = x − 4 x
x-intercept: x 2 (0) − x 2 + 4(0) = 0
0 = x( x − 2)( x + 2)
x = 0; (0, 0)
x = 0, ± 2; (0, 0), ( ± 2, 0)

28. y = 2 x − x2 + 1
23. y = x 16 − x 2
y-intercept: y = 2(0) − 02 + 1
y-intercept: y = 0 16 − 02 = 0; (0, 0)
y = −1; (0, −1)
x-intercepts: 0 = x 16 − x 2
x-intercept: 0 = 2x − x2 + 1
0 = x (4 − x)(4 + x)
2x = x2 + 1
x = 0, 4, − 4; (0, 0), ( 4, 0), ( − 4, 0)
4 x2 = x2 + 1

24. y = ( x − 1) x2 + 1 3x2 = 1
1
x2 =
y-intercept: y = (0 − 1) 02 + 1 3
y = −1; (0, −1) 3
x = ±
3
x-intercept: 0 = ( x − 1) x2 + 1
3  3 
x = 1; (1, 0) x = ;  , 0 
3  3 
Note: x = − 3 3 is an extraneous solution.

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.1 Graphs and Models 5

29. Symmetric with respect to the y-axis because 41. y = 2 − 3 x

y = ( − x) − 6 = x − 6.
2 2
y = 2 − 3(0) = 2, y -intercept

30. y = 9 x − x 2 0 = 2 − 3( x)  3 x = 2  x = 2,
3
x-intercept

No symmetry with respect to either axis or the origin. Intercepts: (0, 2), ( 23 , 0)
y

31. Symmetric with respect to the x-axis because Symmetry: none

(0, 2)
( − y)2
2
= y 2 = x3 − 8 x.
1
( 23 , 0(
32. Symmetric with respect to the origin because x
−1 2 3

(− y) = ( − x ) + ( − x)
3
−1

− y = − x3 − x
42. y = 2x +1
y = x3 + x. 3

33. Symmetric with respect to the origin because y = 2

3 (0) + 1 = 1, y -intercept
(− x)(− y) = xy = 4. 0 = 2x + 1  − 23 x = 1  x = − 32 , x-intercept
3

34. Symmetric with respect to the x-axis because

( )
y
Intercepts: (0, 1), − 32 , 0
x( − y ) = xy 2 = −10.
2
2
Symmetry: none
(0, 1)
35. y = 4 − x+3 (− 32 , 0)
x
−1 1 2
No symmetry with respect to either axis or the origin. −1

−2
36. Symmetric with respect to the origin because

(− x)(− y ) − 4 − (− x)
2
= 0
43. y = 9 − x 2
2
xy − 4− x = 0.
y = 9 − (0) = 9, y -intercept
2

37. Symmetric with respect to the origin because 0 = 9 − x 2  x 2 = 9  x = ± 3, x-intercepts

−x
Intercepts: (0, 9), (3, 0), ( −3, 0)
y
−y =
( − x) 2
+1 10 (0, 9)
y = 9 − ( − x) = 9 − x 2
2
x
y = . 6
x2 + 1 Symmetry: y-axis 4

2
38. Symmetric with respect to the origin because (− 3, 0) (3, 0)
x
−6 −4 −2 2 4 6

−y =
( − x) 5
−2

− ( − x)
2
4
− x5 44. y = 2 x 2 + x = x( 2 x + 1)
−y =
4 − x2 y = 0( 2(0) + 1) = 0, y -intercept
x5
y = . 0 = x( 2 x + 1)  x = 0, − 12 , x-intercepts
4 − x2

(
Intercepts: (0, 0), − 12 , 0 )
y

39. y = x3 + x is symmetric with respect to the y-axis 5

Symmetry: none
because y = ( − x) + ( − x) = − x3 + x = x3 + x .
3
( )
4

40. y − x = 3 is symmetric with respect to the x-axis (− 12 , 0) 1

(0, 0)
x
because −3 −2 −1 1 2 3

−y − x = 3
y − x = 3.

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
6 Chapter 1 Preparation for Calculus

45. y = x3 + 2 48. y = 25 − x 2
y = 03 + 2 = 2, y -intercept y = 25 − 02 = 25 = 5, y-intercept
3
0 = x + 2  x = −2  x = −
3 3
2, x-intercept
25 − x 2 = 0
Intercepts: − ( 3
2, 0 , (0, 2)) 25 − x 2 = 0
Symmetry: none (5 + x)(5 − x) = 0
y
x = ± 5, x-intercept
Intercepts: (0, 5), (5, 0), ( −5, 0)
5

3
25 − ( − x)
2
y = = 25 − x 2
(0, 2)
1
(− 3 2, 0)
x
Symmetry: y-axis
−3 −2 1 2 3 y
−1
7
6 (0, 5)

46. y = x3 − 4 x 4
3
2
y = 03 − 4(0) = 0, y-intercept (− 5, 0) 1 (5, 0)
x
−4 −3 −2 −1 1 2 3 4 5
x3 − 4 x = 0 −2
−3
x( x 2 − 4) = 0
x( x + 2)( x − 2) = 0 49. x = y 3 y

x = 0, ± 2, x-intercepts y 3 = 0  y = 0, y -intercept
4
3

Intercepts: (0, 0), ( 2, 0), ( −2, 0)

2
x = 0, x-intercept
(0, 0)
x
y = ( − x) − 4( − x) = − x 3 + 4 x = −( x 3 − 4 x ) Intercept: (0, 0)
3 −4 −3 −2 −1 1 2 3 4

− x = (− y)  − x = − y3
3 −2

Symmetry: origin −3
−4
y Symmetry: origin
3

50. x = y 4 − 16
(− 2, 0) (0, 0) (2, 0)
x y 4 − 16 = 0
−3 −1
( y2 − 4)( y 2 + 4) = 0
1 3
−1

−2

−3 (y − 2)( y + 2)( y 2 + 4) = 0
y = ± 2, y -intercepts
47. y = x x+5 x = 04 − 16 = −16, x-intercept
y = 0 0 + 5 = 0, y -intercept Intercepts: (0, 2), (0, − 2), ( −16, 0)
x x + 5 = 0  x = 0, − 5, x-intercepts
Symmetry: x-axis because x = ( − y ) − 16 = y 4 − 16
4

Intercepts: (0, 0), ( −5, 0)

y

Symmetry: none 4

y (0, 2)

3 1
(− 16, 0)
2 x
−14 −12 −10 − 8 − 6 − 4 − 2
(− 5, 0) (0, 0)
x (0, − 2)
−4 −3 −2 −1 1 2
−4

−3
−4

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.1 Graphs and Models 7

8 54. y = 6 − x
51. y =
x
y = 6 − 0 = 6 = 6, y -intercept
8
y =  Undefined  no y -intercept
6− x = 0
y
0
8 6− x = 0 8
= 0  No solution  no x-intercept
x 6 = x, x-intercept
(0, 6)
y
Intercepts: none 4
8 Intercepts: (0, 6), (6, 0)
8 8 6
 y = Symmetry: none 2
−y = 4 (6, 0)
−x x 2 x
x 2 4 6 8
Symmetry: origin −2 2 4 6 8

55. 3 y 2 − x = 9
3y2 = x + 9
10 1x
52. y = y2 = 3
+3
x2 + 1
y = ± 1x +3
10 3
y = = 10, y -intercept
02 + 1 y = ± 0 +3 = ± 3, y -intercepts
10
2
= 0  No solution  no x -intercepts ± 1x +3 = 0
x +1 3
y

Intercept: (0, 10) 1

12 3
x +3 = 0
10 10 10 (0, 10)
x = − 9, x-intercept
y = =
( − x) + 1
2
x2 + 1

Symmetry: y-axis
Intercepts: 0, ( )(
3 , 0, − )
3 , ( − 9, 0)
y

3( − y ) − x = 3 y 2 − x = 9
2 2
8
x 6
−6 −4 −2 2 4 6
Symmetry: x-axis 4
(0, 3)
(−9, 0)
x
53. y = 6 − x −10 −8 2 4 6

−4 (0, − 3)
y = 6 − 0 = 6, y -intercept −6
−8

6− x = 0
6 = x 4 − x2
56. x 2 + 4 y 2 = 4  y = ±
x = ± 6, x-intercepts 2

Intercepts: (0, 6), ( −6, 0), (6, 0) 4 − 02 4

y = ± = ± = ±1, y -intercepts
2 2
y = 6 − −x = 6 − x
x 2 + 4(0) = 4
2

Symmetry: y-axis
x2 = 4
y

8
x = ± 2, x-intercepts
(0, 6)
Intercepts: ( −2, 0), ( 2, 0), (0, −1), (0, 1)
6
4
(− 6, 0) 2
(6, 0)
−8 −4 −2 2 4 6 8
x
( − x)2 + 4( − y ) = 4  x 2 + 4 y 2 = 4
2

−2
−4
Symmetry: origin and both axes
−6
y
−8
3

2
(0, 1)
(− 2, 0) (2, 0)
x
−3 −1 1 3
(0, − 1)
−2

−3

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
8 Chapter 1 Preparation for Calculus

57. x + y = 8  y = 8− x 61. x 2 + y 2 = 5  y 2 = 5 − x 2
4x − y = 7  y = 4x − 7 x − y = 1  y = x −1
8 − x = 4x − 7 5 − x 2 = ( x − 1)
2

15 = 5 x 5 − x2 = x2 − 2x + 1
3 = x
0 = 2 x 2 − 2 x − 4 = 2( x + 1)( x − 2)
The corresponding y-value is y = 5.
x = −1 or x = 2
Point of intersection: (3, 5)
The corresponding y-values are y = − 2 (for x = −1)
3x + 4 and y = 1 (for x = 2).
58. 3x − 2 y = − 4  y =
2
− 4 x − 10 Points of intersection: ( −1, − 2), ( 2, 1)
4 x + 2 y = −10  y =
2
62. x 2 + y 2 = 16
3x + 4 − 4 x − 10
= x + 2y = 4  x = 4 − 2y
2 2
3x + 4 = − 4 x − 10 (4 − 2 y ) + y 2 = 16
2

7 x = −14 5 y 2 − 16 y + 16 = 16
x = −2 y(5 y − 16) = 0  y = 0, 16
5
The corresponding y-value is y = − 1.
x = 4 − 2(0)  x = 4
Point of intersection: ( −2, −1)
x = 4− 2 (165 )  x = − 12
5
59. x 2 + y = 15  y = − x 2 + 15
− 3x + y = 11  y = 3 x + 11
Points of intersection: ( 4, 0), − 12
5 (
, 16
5 )
− x 2 + 15 = 3 x + 11
63. y = x3 − 2 x 2 + x − 1 y = x 3 − 2x 2 + x − 1
0 = x 2 + 3x − 4 4
y = − x 2 + 3x − 1
0 = ( x + 4)( x − 1) −4
(2, 1)
6
Points of intersection: (0, −1)
x = − 4, 1 (−1, −5)
(−1, − 5), (0, −1), (2, 1)
The corresponding y-values are y = −1 (for x = − 4)
Analytically, −8
y = −x 2 + 3x − 1
and y = 14 (for x = 1).
x3 − 2 x 2 + x − 1 = − x 2 + 3x − 1
Points of intersection: ( − 4, −1), (1, 14) x3 − x 2 − 2 x = 0
x( x − 2)( x + 1) = 0
60. x = 3 − y2  y2 = 3 − x
x = −1, 0, 2.
y = x −1
3 − x = ( x − 1)
2
64. y = x 4 − 2 x 2 + 1 y = x 4 − 2x 2 + 1
3 − x = x2 − 2 x + 1 y = 1 − x2
2

(0, 1)
0 = x 2 − x − 2 = ( x + 1)( x − 2) Points of intersection:
−3 3
x = −1 or x = 2 (−1, 0), (0, 1), (1, 0) (− 1, 0) (1, 0)

The corresponding y-values are y = −2 (for x = −1) Analytically, −2

y = 1 − x2
and y = 1 (for x = 2). 1 − x2 = x4 − 2x2 + 1
0 = x4 − x2
Points of intersection: ( −1, − 2), ( 2, 1)
0 = x 2 ( x + 1)( x − 1)
x = −1, 0, 1.

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.1 Graphs and Models 9

65. y = x+6 68. (a) Using a graphing utility, you obtain

y = − x2 − 4x y = − 0.35t 2 + 22.9t + 103.

4 (b) 400

y= x+6 (3, 3)

(− 2, 2)
−7 2
y= − x2 − 4x
0 16
−2 0

The model is a good fit for the data.

Points of intersection: ( −2, 2), −3, ( )
3 ≈ ( −3, 1.732)
(c) For 2024, t = 24:
Analytically, x +6 = − x2 − 4 x y = − 0.35( 24) + 22.9( 24) + 103 ≈ 451
2

2
x + 6 = −x − 4x
There will be approximately 451 million cell phone
2
x + 5x + 6 = 0 subscribers in 2024.
(x + 3)( x + 2) = 0
C = R
69.
x = −3, − 2.
2.04 x + 5600 = 3.29 x

66. y = − 2 x − 3 + 6 5600 = 3.29 x − 2.04 x

5600 = 1.25 x
y = 6− x
5600
7 x = = 4480
1.25
y=6−x
(1, 5) To break even, 4480 units must be sold.
(3, 3)
−4 8 70. y 2 = 4kx
−1
y = −⎮2x − 3⎮ + 6 (a) (1, 1) : 12 = 4k (1)
Points of intersection: (3, 3), (1, 5) 1 = 4k
Analytically, − 2 x − 3 + 6 = 6 − x k = 1
4
2x − 3 = x
(b) (2, 4): (4)2 = 4k ( 2)
2 x − 3 = x or 2 x − 3 = − x
16 = 8k
x = 3 or x = 1.
k = 2
67. (a) Using a graphing utility, you obtain (c) (0, 0): 0 = 4k (0)
2

y = 0.58t + 9.2. k can be any real number.

(b) 20
(3, 3): (3) = 4k (3)
2
(d)
9 = 12k
9 3
k = 12
= 4
8 15
0
71. Answers may vary. Sample answer:
The model is a good fit for the data.
(c) For 2024, t = 24: y = x + ( 3
2 )( x − 4)( x − 52 ) has intercepts at
y = 0.58( 24) + 9.2 ≈ 23.1 x = − 32 , x = 4, and x = 52 .

The GDP in 2024 will be approximately

$23.1 trillion.

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
10 Chapter 1 Preparation for Calculus

72. Yes. If (x, y) is on the graph, then so is ( − x, y ) by 73. Yes. Assume that the graph has x-axis and origin
symmetry. If (x, y) is on the graph, so is ( x, − y ) by
y-axis symmetry. Because ( − x, y ) is on the graph, then
x-axis symmetry. Because ( x, − y ) is on the graph,
so is ( − x, − y ) by x-axis symmetry. So, the graph is
symmetric with respect to the origin. The converse is then so is ( − x, − ( − y)) = ( − x, y) by origin symmetry.
not true. For example, y = x3 has origin symmetry Therefore, the graph is symmetric with respect to the
but is not symmetric with respect to either the x-axis y-axis. The argument is similar for y-axis and origin
or the y-axis. symmetry.

74. (a) Intercepts for y = x3 − x :

y -intercept: y = 03 − 0 = 0 ; (0, 0)
x-intercepts: 0 = x3 − x = x( x 2 − 1) = x( x − 1)( x + 1) ;
(0, 0), (1, 0) (−1, 0)
Intercepts for y = x 2 + 2:
y -intercept: y = 0 + 2 = 2 ; (0, 2)
x-intercepts: 0 = x 2 + 2
None. y cannot equal 0.

(b) Symmetry with respect to the origin for y = x3 − x because

− y = ( − x) − ( − x) = − x3 + x.
3

Symmetry with respect to the y-axis for y = x 2 + 2 because

y = ( − x) + 2 = x 2 + 2.
2

(c) x3 − x = x 2 + 2
x3 − x 2 − x − 2 = 0
(x − 2)( x 2 + x + 1) = 0
x = 2  y = 6
Point of intersection : (2, 6)
Note: The polynomial x 2 + x + 1 has no real roots.

75. False. x-axis symmetry means that if ( − 4, − 5) is on the  −b ± b 2 − 4ac 

77. True. The x-intercepts are  , 0 .
graph, then ( − 4, 5) is also on the graph. For example,  2a 
 
(4, − 5) is not on the graph of x = y 2 − 29, whereas
 b 
(− 4, − 5) is on the graph. 78. True. The x-intercept is  − , 0 .
 2a 

76. True. f ( 4) = f ( −4).

Section 1.2 Linear Models and Rates of Change

1. In the form y = mx + b, m is the slope and b is the 3. m = 2
y-intercept.
4. m = 0
2. No. Perpendicular lines have slopes that are negative
reciprocals of each other. So, one line has a positive 5. m = −1
slope and the other line has a negative slope.
6. m = −12

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.2 Linear Models and Rates of Change 11

2 − ( −4 ) 6 2 1 1
7. m = = = 3 −
5−3 2 11. m = 3 6 = 2 = 2
1  3 1
y
− − − 
2  4 4
3
2 (5, 2) y
1
x 3
−1 1 2 3 5 6 7
2
−2
−3
(− 12 , 23 ) (− 34 , 16 )
x
−4 (3, − 4) −3 −2 1 2 3
−5 −1

−2

3−0 3 −3
8. m = = −
−2 − 0 2
 3  1
  − − 
y

1 8
12. m =     =
4 4
5
= −
4 7 5 3 3
3  −  −
(− 2, 3)
2    
8 4 8
(0, 0) y
x
−4 −3 −2 −1 1 2 3 4
−1 3
−2
−3 2

1
( 78 , 34 )
1−6 −5
9. m = = , undefined. x
4− 4 0 −2 −1 1
−1
( 54 , − 14 )
The line is vertical.
y

7 13. m = −2
y

6 (4, 6) m is undefined.
5
4 m=−3
2
3 8 m=1
2 6
1 (4, 1) 4 (3, 4)
x 2
−2 −1 1 2 3 5 6 x
−6 −4 2 4 8 10
−2

−5 − ( −5) 0
10. m = = = 0 14. y
5−3 2
m = −3 m=3
1
The line is horizontal.
(− 2, 5) 6
y
4 m=0
1
x
−1 1 2 3 4 5 6
m=3
−1 x
−6 −2 2 4
−2 −2
−3
−4

(3, − 5) (5, − 5) 15. Because the slope is 0, the line is horizontal and its
−6
equation is y = 2. Therefore, three additional points are
(0, 2), (1, 2), (5, 2).
16. Because the slope is undefined, the line is vertical and its
equation is x = − 4. Therefore, three additional points
are ( − 4, 0), ( − 4, 1), ( − 4, 2).

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
12 Chapter 1 Preparation for Calculus

17. The equation of this line is 23. y + 2 = 3( x − 3)

y − 7 = −3( x − 1) y + 2 = 3x − 9
y = −3 x + 10. y = 3x − 11
Therefore, three additional points are (0, 10), (2, 4), and 0 = 3x − y − 11
(3, 1). y

3
18. The equation of this line is 2

y + 2 = 2( x + 2) 1
x
−2 −1 1 2 3 4 5 6
y = 2 x + 2. −1
−2 (3, − 2)

Therefore, three additional points are ( −3, − 4), ( −1, 0),

−3
−4

and (0, 2). −5

y
y = 3x +3
19. 4 24. y − 4 = − 53 ( x + 2)
5
4 y = 3x + 12 4 5 y − 20 = −3 x − 6
0 = 3x − 4 y + 12 (0, 3)
3 x + 5 y − 14 = 0
2
y
1
x 5
−4 −3 −2 −1 1
4
(−2, 4)

20. y − ( − 2) = 6
5
x − ( − 5)
y
2
5
y + 2 = 6
5 (x + 5) 4
1

x
6 −3 −2 −1
y + 2 = + 6
1 2
5
x 2
1
6 x
y = 5
x + 4 −6 −5 −3 −2 −1 1 2 6 x
−1
25. =
0 = 6 x − 5 y + 20 (− 5, − 2) −2 100 200
−3
100 x = 1200

21. Because the slope is undefined, the line is vertical and its x = 12
equation is x = 1. 6
Since the grade of the road is , if you drive 200 feet,
y 100
3 the vertical rise in the road will be 12 feet.
2 (1, 2)
Δy 1
1
26. (a) Slope = =
x Δx 3
−3 −2 −1 2 3
−1
(b)
−2 x
−3 10 ft

30 ft

22. y = 4 By the Pythagorean Theorem,

y −4 = 0
x 2 = 302 + 102 = 1000
y
x = 10 10 ≈ 31.623 feet.
5

(0, 4)
3

x
−3 −2 −1 1 2

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.2 Linear Models and Rates of Change 13

27. (a) y
29. y = 4 x − 3

Population (in millions)

The slope is m = 4 and the y-intercept is (0, − 3).
320

315

310

305 30. − x + y = 1
300
y = x +1
t
9 10 11 12 13 14 15
The slope is m = 1 and the y-intercept is (0, 1).
Year (9 ↔ 2009)

309.3 − 307.0 31. 5 x + y = 20

Slopes: = 2.3
10 − 9 y = − 5 x + 20
311.7 − 309.3
= 2.4 The slope is m = − 5 and the y-intercept is (0, 20).
11 − 10
314.1 − 311.7 32. 6 x − 5 y = 15
= 2.4
12 − 11 6x
y = −3
316.5 − 314.1 5
= 2.4
13 − 12 The slope is m = 6
and the y-intercept is (0, − 3).
5
318.9 − 316.5
= 2.4
14 − 13 33. x = 4
The population increased least rapidly from 2009 to The line is vertical. Therefore, the slope is undefined and
2010. there is no y-intercept.
318.9 − 307.0
(b) = 2.38 million people per year 34. y = − 1
14 − 9
(c) For 2025, t = 25: The line is horizontal. Therefore, the slope is m = 0 and
the y-intercept is (0, −1).
P − 307.0
= 2.38  P = 2.38(16) + 307.0
25 − 9 35. y = − 3
≈ 345.1
y
The population of the United States in 2025 will be 2
about 345.1 million people. 1
x
−3 −2 −1 1 2 3 4 5
28. (a) y
(thousands of barrels per day)

−2
70
Biodiesel production

60
−4
50
−5
40 −6
30
20
t
7 8 9 10 11 12 36. x = 4
Year (7 ↔ 2007) y

44 − 32
Slopes: = 12 3
8−7 2
34 − 44
= −10 1

9−8 x

22 − 34 1 2 3 5

= −12 −1

10 − 9 −2
63 − 22
= 41
11 − 10 37. y = − 2 x + 1
64 − 63
=1 y

12 − 11
3
The production increased most rapidly from 2010 to
2011.
64 − 32 32 1
(b) = = 6.4 thousand barrels per day
12 − 7 5 −2 −1 1 2
x

(c) No. The production seems to randomly increase and −1

decrease.

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
14 Chapter 1 Preparation for Calculus

38. y = 1x −1 7 − ( −2) 9 y
3 44. m = = = 3
y
1 − ( −2) 3 8
(1, 7)
6
2
y − ( −2) = 3( x − ( −2)) 4
1

x y + 2 = 3( x + 2) x
−3 −2 −1 3
−6 −4 2 4 6
(0, −1) y = 3x + 4 (− 2, − 2)
−2
−4
−3
0 = 3x − y + 4
−4
8− 0 8 y
45. m = = −
2−5 3 9

(x − 1)
3 y (2, 8)
39. y − 2 =
8
2 7
8
y − 0 = − ( x − 5)
4 6
y = 3x + 1 3 5
2 2 2
3 4
3
1 8 40
y = − x +
2
x 1 (5, 0)
−4 −3 −2 1 2 3 4 3 3 x
−1 1 2 3 4 6 7 8 9
−2 8 x + 3 y − 40 = 0 −2
−3
−4 y
6− 2 4
46. m = = = −1
−3 − 1 −4 7

40. y − 1 = 3( x + 4)
y
6
16 y − 2 = −1( x − 1) (− 3, 6)
5
y = 3 x + 13 12
y − 2 = −x + 1 3
(1, 2)
x + y −3 = 0 2
1
x
−16 −12 −8 4 8 x
−4 −4 −3 −2 −1 1 2 3

−8
8−3 5 y
47. m = = , undefined
41. 3 x − 3 y + 1 = 0 y 6−6 0 8 (6, 8)

3 y = 3x + 1
4
The line is vertical. 6
3
4
y = x + 1 2 x = 6 or x − 6 = 0 (6, 3)
3 1 2
x
−4 −3 −2 1 2 3 4 x
−1 −2 2 4 8
−2 −2
−3
−4

−2 − ( −2 ) 0 y
48. m = = = 0
3−1 2 1
42. x + 2 y + 6 = 0 y
y = −2 −1 1 2 3 4
x

y = − 12 x − 3 4
y + 2 = 0
−1

2
(1, − 2) (3, − 2)
x −3
− 10 −8 −6 −2
−4

−4

−6
1−1 y
49. m = = 0
5 −3 4
−5 − 3 −8 3
43. m = = = 2 The line is horizontal.
0− 4 −4 y
2
(3, 1) (5, 1)
y = 1 or y − 1 = 0
y − ( − 5) = 2( x − 0) 6 x
−1 1 2 3 4 5 6
4 −1
y + 5 = 2x 2
(4, 3)
−2

0 = 2x − y − 5
x
−3
−2 −1 1 3 4 5 6
−2
−4
(0, − 5)
−8
− 10

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.2 Linear Models and Rates of Change 15

7 − 5 2 y
x y
50. m = = , undefined 56. + =1
2 − 2 0 8
a −a
7 (2, 7)
The line is vertical. 6
5 (2, 5) (− 23 ) + (− 2) =1
x = 2 or x − 2 = 0 4
3 a −a
2
1 2
x − + 2 = a
−3 −2 −1 1 3 4 5 6 7
3
−2
4
a =
1−b 1−b 3
51. The slope is = .
3− 0 3 x y
+ =1
The y-intercept is (0, b). Hence, ( ) (− 43 )
4
3

1 − b  4
y = mx + b =  x − y =
 x + b. 3
 3 
3x − 3 y − 4 = 0
b
52. m = − y
57. The given line is vertical.
a
−b (0, b)
(a) x = −7, or x + 7 = 0
y = x+b
a (b) y = −2, or y + 2 = 0
b
x+ y = b 58. The given line is horizontal.
a
x y (a, 0) (a) y = 0
+ =1 x
a b (b) x = −1, or x + 1 = 0

x y 59. x + y = 7
53. + =1
2 3 y = −x + 7
3x + 2 y − 6 = 0
m = −1
x y (a) y − 2 = −1( x + 3)
54. + =1
2 −2 y − 2 = −x − 3
−
3 x + y +1 = 0
− 3x y
− =1 (b) y − 2 = 1( x + 3)
2 2
y −2 = x +3
3x + y = −2
0 = x − y +5
3x + y + 2 = 0
60. x − y = − 2
x y
55. + =1 y = x+2
2a a
9 −2 m =1
+ =1
2a a (a) y − 5 = 1( x − 2)
9− 4 y −5 = x − 2
=1
2a x − y +3 = 0
5 = 2a
(b) y − 5 = −1( x − 2)
5
a = y − 5 = −x + 2
2
x y x + y − 7 = 0
+ =1
2( 52 ) ( 52 )
x 2y
+ =1
5 5
x + 2y = 5
x + 2y − 5 = 0

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
16 Chapter 1 Preparation for Calculus

61. 5 x − 3 y = 0 −6 − 4 10
66. m1 = = −
y = 5x 7−0 7
3
11 − 4 7
m = 5 m2 = = −
3 −5 − 0 5
(a) y − 7
8
= 5
3 ( x − 43 ) m1 ≠ m2

24 y − 21 = 40 x − 30 The points are not collinear.

0 = 40 x − 24 y − 9 67. y

(b) y − 7
8 (
= − 53 x − 3
4 ) 3

2
B (1, 2)

40 y − 35 = −24 x + 18 1
(− 1, 0) (3, 0)
24 x + 40 y − 53 = 0 −2 A 1 2 C 4
x

−1

−2
D (1, − 2)
62. 7 x + 4 y = 8 −3

4 y = −7x + 8
The four sides are of equal length: 8 = 2 2.
−7
y = x + 2 For example, the length of segment AB is
4
(1 − (−1))
2
7 + ( 2 − 0)
2
= 4+ 4
m = −
4
= 8
1 −7 5
(a) y + = x −  = 2 2 units.
2 4 6
1 −7 35 Furthermore, the adjacent sides are perpendicular
y + = x +
2 4 24 2−0 2
because the slope of AB is = = 1, whereas
24 y + 12 = − 42 x + 35 1 − ( −1) 2
42 x + 24 y − 23 = 0 2 − 0
the slope of BC is = −1.
1−3
1 4 5
(b) y + = x − 
2 7 6 68. ax + by = 4
42 y + 21 = 24 x − 20
(a) The line is parallel to the x-axis if a = 0 and
24 x − 42 y − 41 = 0 b ≠ 0.
(b) The line is parallel to the y-axis if b = 0 and
63. The slope is 250.
a ≠ 0.
V = 1850 when t = 6.
(c) Answers will vary. Sample answer: a = −5 and
V = 250(t − 6) + 1850 b = 8.
= 250t + 250 −5 x + 8 y = 4
64. The slope is −1600. y = 1
8 (5 x + 4) = 5x
8
+ 1
2

V = 17,200 when t = 6. (d) The slope must be − 52 .

V = −1600(t − 6) + 17,200
Answers will vary. Sample answer: a = 5 and
= −1600t + 26,800 b = 2.
5x + 2 y = 4
1−0
65. m1 = = −1
−2 − ( −1) y = 1
2 (−5 x + 4) = − 52 x + 2
−2 − 0 2 (e) a = 5 and b = 3.
m2 = = − 2
2 − ( −1) 3
5x + 3y = 4
m1 ≠ m2 2
5x + 6 y = 8
The points are not collinear.

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.2 Linear Models and Rates of Change 17

69. The tangent line is perpendicular to the line joining the 70. The tangent line is perpendicular to the line joining the
point (5, 12) and the center (0, 0). point ( 4, − 3) and the center of the circle, (1, 1).
y y

(5, 12)
8 4

4 2 (1, 1)
x x
−8 −4 (0, 0) 8 16 −6 −2 2 4
−2
−8
(4, − 3)
− 16 −6

12 Slope of the line joining (1, 1) and ( 4, − 3) is

Slope of the line joining (5, 12) and (0, 0) is .
5
1+ 3 −4
The equation of the tangent line is = .
1− 4 3
−5
y − 12 = ( x − 5) Tangent line:
12
−5 169 3
y = x + y +3 = ( x − 4)
12 12 4
5 x + 12 y − 169 = 0. 3
y = x−6
4
0 = 3 x − 4 y − 24

c
71. (a) The slope of the segment joining (b, c) and ( a, 0) is . The slope of the perpendicular bisector
(b − a)

of this segment is
(a − b) a + b c
. The midpoint of this segment is  , .
c  2 2
So, the equation of the perpendicular bisector to this segment is
c a − b a + b
y − = x − .
2 c  2 
Similarly, the equation of the perpendicular bisector of the segment joining ( − a, 0) and ( a, 0) is

c a − b b − a
y − = x − .
2 −c  2  y

Equating the right-hand sides of each equation, you obtain x = 0. (b, c)

Letting x = 0 in either equation yields the point of intersection:

(b −2 a , 2c ) (a +2 b , 2c )
c a − b a + b c2 b2 − a 2 c2 + b2 − a 2
y = + 0 −  = + = .
2 c  2  2c 2c 2c x
(− a, 0) (a, 0)
 − a2 + b2 + c2 
The point of intersection is  0, .
 2c 
(b) The equations of the medians are:
c
y = x
b y

c2 c (b, c)
y = ( x − a) = ( x − a)
b − a b − 3a
  − a
 2  (b −2 a , 2c ) (a +2 b , 2c )
c2 c
y = ( x + a) = ( x + a). x
a + b  3a + b (−a, 0) (0, 0) (a, 0)
 + a
 2 
b c
Solving these equation simultaneously for ( x, y), you obtain the point of intersection  , .
 3 3

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
18 Chapter 1 Preparation for Calculus

72. (a) Lines c, d, e and f have positive slopes. 73. Find the equation of the line through the points (0, 32)
(b) Lines a and b have negative slopes. and (100, 212).
m = 180 = 9
(c) Lines c and e appear parallel. 100 5
Lines d and f appear parallel. F − 32 = 5(
9 C − 0
)
(d) Lines b and f appear perpendicular. F = 9 C + 32
5
Lines b and d appear perpendicular.
or
C = 1
9 (5 F − 160)
5F − 9C − 160 = 0
For F = 72°, C ≈ 22.2°.

74. (a) Current job: W1 = 0.07 s + 2000

New job offer: W2 = 0.05s + 2300
(b) 3500

(15,000, 3050)

0 20,000
1500

Using a graphing utility, the point of intersection is (15,000, 3050).

Analytically, W1 = W2
0.07 s + 2000 = 0.05s + 2300
0.02 s = 300
s = 15,000
So, W1 = W2 = 0.07(15,000) + 2000 = 3050.
When sales exceed $15,000, the current job pays more.
(c) No, if you can sell $20,000 worth of goods, then W1 > W2 .
(Note: W1 = 3400 and W2 = 3300 when s = 20,000.)

75. (a) Two points are (50, 780) and (47, 825). 76. (a) y = 18.91 + 3.97 x
The slope is
(x = quiz score, y = test score)
825 − 780 45
m = = = −15.
47 − 50 −3 (b) 100

p − 780 = −15( x − 50)

p = −15 x + 750 + 780 = −15 x + 1530
or
0 20
1 0
x = (1530 − p)
15 (c) If x = 17, y = 18.91 + 3.97(17) = 86.4.
(b) 50
(d) The slope shows the average increase in exam score
for each unit increase in quiz score.
(e) The points would shift vertically upward 4 units.
The new regression line would have a y-intercept
0
0
1600
4 greater than before: y = 22.91 + 3.97 x.

If p = 855, then x = 45 units.

1
(c) If p = 795, then x = (1530 − 795) = 49 units
15

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.2 Linear Models and Rates of Change 19

77. If A = 0, then By + C = 0 is the horizontal line y = −C B. The distance to ( x1 , y1 ) is

 −C  By1 + C Ax1 + By1 + C

d = y1 −   = = .
 B  B A2 + B 2
If B = 0, then Ax + C = 0 is the vertical line x = −C A. The distance to ( x1 , y1 ) is
 −C  Ax1 + C Ax1 + By1 + C
d = x1 −   = = .
 A  A A2 + B 2
(Note that A and B cannot both be zero.) The slope of the line Ax + By + C = 0 is − A B.
The equation of the line through ( x1 , y1 ) perpendicular to Ax + By + C = 0 is:
B
y − y1 = ( x − x1 )
A
Ay − Ay1 = Bx − Bx1
Bx1 − Ay1 = Bx − Ay
The point of intersection of these two lines is:
Ax + By = −C  A2 x + ABy = − AC (1)
Bx − Ay = Bx1 − Ay1  B 2 x − ABy = B 2 x1 − ABy1 ( 2)
( A2 + B 2 ) x = − AC + B 2 x1 − ABy1 (By adding equations (1) and (2))
2
− AC + B x1 − ABy1
x =
A2 + B 2
Ax + By = −C 
ABx + B 2 y = − BC (3)
Bx − Ay = Bx1 − Ay1  − ABx + A2 y = − ABx1 + A2 y1 ( 4)
( A2 + B 2 ) y = − BC − ABx1 + A2 y1 ( By adding equations (3) and ( 4))
− BC − ABx1 + A2 y1
y =
A2 + B 2
 − AC + B 2 x1 − ABy1 − BC − ABx1 + A2 y1 
 ,  point of intersection
 A2 + B 2 A2 + B 2 
The distance between ( x1 , y1 ) and this point gives you the distance between ( x1 , y1 ) and the line Ax + By + C = 0.
2 2
 − AC + B 2 x1 − ABy1   − BC − ABx1 + A2 y1 
d =  2 2
− x1  +  2 2
− y1 
 A + B   A + B 
2 2
 − AC − ABy1 − A2 x1   − BC − ABx1 − B 2 y1 
=  2 2  +  
 A + B   A2 + B 2 

=
− A(C + By1 + Ax1 ) 
2
− B(C + Ax1 + By1 ) 
2
( A2 + B 2 )(C + Ax1 + By1 )2 Ax1 + By1 + C
  +   = =
( A2 + B 2 )
2 2 2
 A + B   A2 + B 2  A2 + B 2

78. y = mx + 4  mx + ( −1) y + 4 = 0

Ax1 + By1 + C m3 + ( −1)(1) + 4 3m + 3

d = = =
m + ( −1)
2 2 2
A + B 2 m2 + 1

The distance is 0 when m = −1. In this case, the line y = − x + 4 contains the point (3, 1).
8

−9 9
(− 1, 0)

−4

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
20 Chapter 1 Preparation for Calculus

1( −2) + ( −1)(1) − 2 5 5 2
79. x − y − 2 = 0  d = = =
2
1 +1 2 2 2

4( 2) + 3(3) − 10 7
80. 4 x + 3 y − 10 = 0  d = =
2
4 +3 2 5

81. For simplicity, let the vertices of the rhombus be (0, 0), 82. For simplicity, let the vertices of the quadrilateral be
(a, 0), (b, c), and ( a + b, c), as shown in the figure. (0, 0), (a, 0), (b, c), and (d, e), as shown in the figure.
The midpoints of the sides are
c
The slopes of the diagonals are then m1 = and
a +b a  a + b c b + d c + e d e
 , 0 ,  , ,  , , and  , .
c 2   2 2  2 2   2 2
m2 = . Because the sides of the rhombus are
b−a The slope of the opposite sides are equal:
equal, a 2 = b 2 + c 2 , and you have c c +e e
−0 −
c c c c 2 2 2 = 2 2 = c
m1m2 = ⋅ = 2 = = −1. a +b a b+ d d b
a +b b−a b − a2 −c 2 − −
2 2 2 2
Therefore, the diagonals are perpendicular. e c c+e
0− −
y
2 = 2 2 e
= −
a d a +b b+ d a −d
− −
2 2 2 2
(b, c) (a + b, c)
Therefore, the figure is a parallelogram.
y

(d, e)
(0, 0) (a , 0)
x
( b +2 d , c 2+ e )
(b, c)

( )
d e
,
2 2
(a +2 b , 2c )
x
(0, 0)
( a2 , 0) (a, 0)

83. Consider the figure below in which the four points are collinear. Because the triangles are similar,
the result immediately follows.
y2* − y1* y − y1
* *
= 2
x2 − x1 x2 − x1
y

(x 2 , y2 ) (x 2* , y2* )
(x1, y1 )

(x 1*, y1* )

84. If m1 = −1 m2 , then m1m2 = −1. Let L3 be a line with 85. True.

slope m3 that is perpendicular to L1. Then m1m3 = −1. a c a
ax + by = c1  y = − x + 1  m1 = −
b b b
So, m2 = m3  L 2 and L3 are parallel. Therefore, L 2
b c b
and L1 are also perpendicular. bx − ay = c2  y = x − 2  m2 =
a a a
1
m2 = −
m1

86. True. The slope must be positive.

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.3 Functions and Their Graphs 21

Section 1.3 Functions and Their Graphs

1. A relation between two sets X and Y is a set of ordered 6. (a) f (0) = 7(0) − 4 = −4
pairs of the form ( x, y ), where x is a member of X and
(b) f ( −3) = 7( −3) − 4 = −25
y is at member of Y.
A function from X to Y is a relation between X and Y that (c) f (b) = 7(b) − 4 = 7b − 4
has the property that any two ordered pairs with the same
x-value also have the same y-value. (d) f ( x − 1) = 7( x − 1) − 4 = 7 x − 11

2. For a function f from X to Y, the domain is the set X. 7. (a) f ( − 2) = ( − 2)

2
+ 4 = 4 + 4 = 8 = 2 2
If y is the image of x, then the range is a subset of Y
consisting of all images of numbers in X. (b) f (3) = 32 + 4 = 9+ 4 = 13
3. The three basic types are vertical shifts, horizontal shifts, (c) f ( 2) = 22 + 4 = 4+ 4 = 8 = 2 2
and reflections.
(d) f ( x + bx) = (x + bx) + 4
2
4. Consider the nonconstant polynomial
f ( x) = an x n + an −1 x n −1 +  + a1 x + a0 . = x 2 + 2bx 2 + b 2 x 2 + 4

If n is even and an > 0, then the graph of f moves up to 8. (a) f ( −4) = −4 + 5 = 1 =1

the left and up to the right.
If n is even and an < 0, then the graph of f moves down (b) f (11) = 11 + 5 = 16 = 4
to the left and down to the right. (c) f ( 4) = 4+5 = 9 = 3
If n is odd and an > 0, then the graph of f moves down
to the left and up to the right. (d) f ( x + Δ x) = x + Δx + 5
If n is odd and an < 0, then the graph of f moves up to
the left and down to the right. 9. (a) g (0) = 5 − 02 = 5

( 5) = 5 − ( 5)
2
(b) g = 5−5 = 0
5. f ( x) = 3x − 2
(c) g ( −2) = 5 − ( −2) = 5 − 4 = 1
2
(a) f (0) = 3(0) − 2 = − 2

(b) f (5) = 3(5) − 2 = 13 (d) g (t − 1) = 5 − (t − 1) 2 = 5 − (t 2 − 2t + 1)

= 4 + 2t − t 2
(c) f (b) = 3(b) − 2 = 3b − 2

(d) f ( x − 1) = 3( x − 1) − 2 = 3 x − 5 10. (a) g ( 4) = 42 ( 4 − 4) = 0

( 32 ) = ( 32 ) ( 32 − 4) = 94 (− 52 ) = − 458
2
(b) g

(c) g (c) = c 2 (c − 4) = c3 − 4c 2

(d) g (t + 4) = (t + 4) (t + 4 − 4)
2

= (t + 4) t = t 3 + 8t 2 + 16t
2

f ( x + Δx) − f ( x) (x + Δx) − x3 x3 + 3 x 2 Δx + 3 x 2 ( Δx) + ( Δx) − x3

3 2 3

= 3x 2 + 3 xΔx + ( Δx) , Δx ≠ 0
2
11. = =
Δx Δx Δx

f ( x ) − f (1) 3 x − 1 − (3 − 1) 3( x − 1)
12. = = = 3, x ≠ 1
x −1 x −1 x −1

13. f ( x) = 4 x 2 14. g ( x) = x 2 − 5

Domain: ( −∞, ∞) Domain: ( −∞, ∞)

Range: [0, ∞) Range: [−5, ∞ )

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
22 Chapter 1 Preparation for Calculus

15. f ( x ) = x 3 24. f ( x) = x 2 − 3x + 2
Domain: ( − ∞, ∞ ) x 2 − 3x + 2 ≥ 0
Range: ( − ∞, ∞ ) (x − 2)( x − 1) ≥ 0
Domain: x ≥ 2 or x ≤ 1
16. h( x ) = 4 − x 2
Domain: ( −∞, 1] ∪ [2, ∞)
Domain: ( − ∞, ∞ )
Range: ( − ∞, 4] 1
25. f ( x) =
x+3
17. g ( x) = 6x
x +3 ≠ 0
Domain: 6 x ≥ 0 x +3 ≠ 0
x ≥ 0  [0, ∞) Domain: all x ≠ −3
Range: [0, ∞) Domain: ( −∞, − 3) ∪ ( −3, ∞)

18. h( x) = − x +3 1
26. g ( x) = 2
x −4
Domain: x + 3 ≥ 0  [−3, ∞)
x2 − 4 ≠ 0
Range: ( −∞, 0]
(x − 2)( x + 2) ≠ 0
19. f ( x) = 16 − x 2 Domain: all x ≠ ± 2
16 − x ≥ 0  x ≤ 16 Domain: ( −∞, − 2) ∪ ( − 2, 2) ∪ ( 2, ∞)
2 2

Domain: [− 4, 4]
2 x + 1, x < 0
Range: [0, 4] 27. f ( x) = 
2 x + 2, x ≥ 0
Note: y = 16 − x 2 is a semicircle of radius 4.
(a) f ( −1) = 2( −1) + 1 = −1
20. f ( x) = x − 3 (b) f (0) = 2(0) + 2 = 2
Domain: ( − ∞, ∞ ) (c) f ( 2) = 2( 2) + 2 = 6
Range: [0, ∞ )
(d) f (t 2 + 1) = 2(t 2 + 1) + 2 = 2t 2 + 4
3 (Note: t 2 + 1 ≥ 0 for all t.)
21. f ( x) =
x
Domain: ( −∞, ∞)
Domain: all x ≠ 0  ( −∞, 0) ∪ (0, ∞)
Range: ( −∞, 1) ∪ [2, ∞)
Range: ( −∞, 0) ∪ (0, ∞)

 x + 2, x ≤ 1
2
x − 2 28. f ( x) =  2
22. f ( x) = 2 x + 2, x > 1
x + 4
Domain: all x ≠ − 4 (a) f ( −2) = ( −2) + 2 = 6
2

Range: all y ≠ 1
(b) f (0) = 02 + 2 = 2
[Note: You can see that the range is all y ≠ 1 by
graphing f.] (c) f (1) = 12 + 2 = 3

(d) f ( s 2 + 2) = 2( s 2 + 2) + 2 = 2 s 4 + 8s 2 + 10
2
23. f ( x) = x + 1− x

x ≥ 0 and 1 − x ≥ 0 (Note: s 2 + 2 > 1 for all s.)

x ≥ 0 and x ≤ 1 Domain: ( −∞, ∞)
Domain: 0 ≤ x ≤ 1  [0, 1] Range: [2, ∞)

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.3 Functions and Their Graphs 23

 x + 1, x < 1 33. g ( x) =
1
29. f ( x) =  2
− x + 1, x ≥ 1 x + 2
Domain: ( −∞, ∞)
(a) f ( −3) = − 3 + 1 = 4

(b) f (1) = −1 + 1 = 0 Range: 0, 12  (

y
(c) f (3) = −3 + 1 = −2

(d) f (b 2 + 1) = − (b 2 + 1) + 1 = − b 2
1

Domain: ( −∞, ∞) −3 −2 −1 1 2 3
x

Range: ( − ∞, 0] ∪ [1, ∞) −1

 x + 4, x ≤ 5
30. f ( x) =  2
( x − 5) , x > 5
2 34. f (t ) =
7 +t
(a) f ( −3) = −3 + 4 = 1 =1 Domain: ( −∞, − 7) ∪ ( − 7, ∞)

(b) f (0) = 0+ 4 = 2 Range: ( −∞, 0) ∪ (0, ∞)

(c) f (5) =
y
5+ 4 = 3
8

(d) f (10) = (10 − 5) = 25

2 6
4

Domain: [−4, ∞)
2
t
− 12 −4 −2 2

Range: [0, ∞) −4
−6
−8

31. f ( x) = 4 − x

Domain: ( −∞, ∞) 35. h( x) = x −6

Range: ( −∞, ∞) Domain: x − 6 ≥ 0

y x ≥ 6  [6, ∞)
8 Range: [0, ∞)
6
y

4
3

2
2
x
−4 −2 2 4 1

x
3 6 9 12
32. f ( x) = x 2 + 5

Domain: ( −∞, ∞)
36. f ( x) = 1 x3 +3
Range: [5, ∞) 4

y Domain: ( −∞, ∞)
10
Range: ( −∞, ∞)
8
y

4 5
2 4
x
−6 −4 −2 2 4 6
−2 2

x
−3 −1 1 2 3
−1

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
24 Chapter 1 Preparation for Calculus

37. f ( x) = 9 − x2 44. x 2 + y = 16  y = 16 − x 2

Domain: [−3, 3] y is a function of x because there is one value of y for

each x.
Range: [0, 3]
45. y 2 = x 2 − 1  y = ± x2 − 1
y

5 y is not a function of x because there are two values of y

4 for some x.
2
x2
1
46. x 2 y − x 2 + 4 y = 0  y = 2
−4 −3 −2 −1 1 2 3 4
x
x + 4
−2 y is a function of x because there is one value of y for
−3
each x.

38. f ( x) = x + 4 − x2 47. The transformation is a horizontal shift two units to the

right of the function f ( x) = x .
Domain: [−2, 2]
Shifted function: y = x −2
Range: −2, 2 2  ≈ [−2, 2.83]
48. The transformation is a vertical shift 2 units upward of
y-intercept: (0, 2) the function f ( x) = x .

x-intercept: − ( 2, 0 ) Shifted function: y = x + 2

y

4
49. The transformation is a horizontal shift 2 units to the
3 right and a vertical shift 1 unit downward of the function
(− 2, 0(
(0, 2)
f ( x) = x 2 .

Shifted function: y = ( x − 2) − 1
x 2
− 4 −3 − 2 1 2 3 4
−1
−2
−3
50. The transformation is a horizontal shift 1 unit to the left
−4
and a vertical shift 2 units upward of the function
f ( x) = x3 .
39. x − y 2 = 0  y = ± x
Shifted function: y = ( x + 1) + 2
3

y is not a function of x. Some vertical lines intersect the

graph twice.
51. y = f ( x + 5) is a horizontal shift 5 units to the left.
40. x2 − 4 − y = 0  y = x2 − 4 Matches d.

y is a function of x. Vertical lines intersect the graph at 52. y = f ( x) − 5 is a vertical shift 5 units downward.
most once.
Matches b.
41. y is a function of x. Vertical lines intersect the graph at
most once. 53. y = − f ( − x) − 2 is a reflection in the y-axis, a
reflection in the x-axis, and a vertical shift downward
42. x 2 + y 2 = 4 2 units. Matches c.
y = ± 4 − x2 54. y = − f ( x − 4) is a horizontal shift 4 units to the right,
y is not a function of x. Some vertical lines intersect the followed by a reflection in the x-axis. Matches a.
graph twice.
55. y = f ( x + 6) + 2 is a horizontal shift to the left
43. x 2 + y 2 = 16  y = ± 16 − x 2
6 units, and a vertical shift upward 2 units. Matches e.
y is not a function of x because there are two values of y
for some x. 56. y = f ( x − 1) + 3 is a horizontal shift to the right 1 unit,
and a vertical shift upward 3 units. Matches g.

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.3 Functions and Their Graphs 25

57. (a) The graph is shifted 3 units to the left. (f ) The graph is stretched vertically by a factor of 14 .
y
y
4
4

2
x
−6 −4 −2 2 4 x
−2 −4 −2 2 4 6

−4

−6
−6

(b) The graph is shifted 1 unit to the right.

(g) The graph is a reflection in the x-axis.
y
y
4

x
−2 2 4 6 8 2
−2
x
−4 −2 2 4 6
−4
−2
−6
−4

(c) The graph is shifted 2 units upward. (h) The graph is a reflection about the origin.
y y

6 6

4 4

x x
−4 −2 2 4 6 −6 −4 2 4
−2 −2

−4

(d) The graph is shifted 4 units downward.

y

x
−4 −2 2 4 6
−2

−4

−6

−8

(e) The graph is stretched vertically by a factor of 3.

y

x
−4 −2 4 6
−2

−4

−6

−8

−10

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
26 Chapter 1 Preparation for Calculus

58. (a) g ( x) = f ( x − 4) (e) g ( x) = 2 f ( x)

g (6) = f ( 2) = 1 g ( 2) = 2 f ( 2) = 2
g (0) = f ( −4) = −3 g ( −4) = 2 f ( −4) = −6
The graph is shifted 4 units to the right. The graph is stretched vertically by a factor of 2.
y
y
(2, 2)
2
4
3 1
x
2
−5 −4 −3 −2 −1 1 2 3
1
(6, 1)
x
−1 1 2 3 5 6 7 −3
−4
−2
−5
(0, − 3)
−4 (−4, −6)

(b) g ( x) = f ( x + 2) (f ) g ( x) = 1
2
f ( x)
g (0) = f ( 2) = 1 g ( 2) = 1 f ( 2) = 1
2 2
g ( − 6) = f ( − 4) = − 3 g ( −4) = 1 f ( −4) = − 32
2
The graph is shifted 2 units to the left.
The graph is stretched vertically by a factor of 12 .
y
y
4
3 2
2 1
(2, 12 )
(0, 1)
x
−5 −4 −3 1 2 3
x −1
−7 −6 −5 −4 −3 −1 1
−2
−2
(−4, − 32 ) −3

(−6, −3) −3 −4
−4 −5
−6

(c) g ( x) = f ( x) + 4
(g) g ( x) = f ( − x)
g ( 2) = f ( 2) + 4 = 5
g ( − 2) = f ( 2) = 1
g ( − 4) = f ( − 4) + 4 = 1
g ( 4) = f ( − 4) = − 3
The graph is shifted 4 units upward.
y The graph is a reflection in the y-axis.
y
6
(2, 5)
5 3
4 (− 2, 1) 2
1
x
2
−3 −2 −1 1 2 3 4 5
−1
(−4, 1) 1
x −2
−5 −4 −3 −2 −1 1 2 3 −3
−4
(4, − 3)
−2
−5

(d) g ( x) = f ( x) − 1 (h) g ( x ) = − f ( x)
g ( 2) = f ( 2) − 1 = 0 g ( 2) = f ( 2) = −1
g ( − 4) = f ( − 4) − 1 = − 4 g ( − 4) = f ( − 4) = 3
The graph is shifted 1 unit downward. The graph is a reflection in the x-axis.
y
y
2
5
1
(2, 0) (− 4, 3) 4
x 3
−5 −4 −3 −2 −1 2 3
2

−3 x
−5 −4 −3 −2 −1 3
−4
(−4, −4) (2, − 1)
−5 −2
−6 −3

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.3 Functions and Their Graphs 27

59. f ( x) = 2 x − 5, g ( x) = 4 − 3x

(a) f ( x) + g ( x) = ( 2 x − 5) + ( 4 − 3 x) = − x − 1

(b) f ( x) − g ( x) = ( 2 x − 5) − ( 4 − 3 x) = 5 x − 9

(c) f ( x) ⋅ g ( x) = ( 2 x − 5)( 4 − 3 x) = − 6 x 2 + 8 x + 15 x − 20 = − 6 x 2 + 23x − 20

f ( x) 2x − 5
(d) =
g ( x) 4 − 3x

60. f ( x) = x 2 + 5 x + 4, g ( x) = x + 1

(a) f ( x) + g ( x) = ( x 2 + 5 x + 4) + ( x + 1) = x 2 + 6 x + 5

(b) f ( x) − g ( x) = ( x 2 + 5 x + 4) − ( x + 1) = x 2 + 4 x + 3

(c) f ( x) ⋅ g ( x) = ( x 2 + 5 x + 4)( x + 1) = x3 + 5 x 2 + 4 x + x 2 + 5 x + 4 = x3 + 6 x 2 + 9 x + 4

(d) f ( x ) g ( x ) =
x2 + 5x + 4
=
( x + 4)( x + 1) = x + 4, x ≠ −1
x +1 x +1

61. (a) f ( g (1)) = f (0) = 0

(b) g ( f (1)) = g (1) = 0

(c) g ( f (0)) = g (0) = −1

(d) f ( g ( −4)) = f (15) = 15

(e) f ( g ( x )) = f ( x 2 − 1) = x2 − 1

( x) = ( x)
2
(f ) g ( f ( x)) = g − 1 = x − 1, ( x ≥ 0)

62. f ( x) = 2 x3 , g ( x) = 4 x + 3

(a) f ( g (0)) = f (3) = 2(3) = 54

3

(b) f g ( ( )) = f (4( ) + 3) =
1
2
1
2 ( )
f (5) = 2 53 = 250

(c) g ( f (0)) = g (0) = 3

( ( )) = g  2(− )  = g (− ) = 4(− ) + 3 =

3
23
(d) g f − 14 1
4
1
32
1
32 8

(e) f ( g ( x)) = f ( 4 x + 3) = 2( 4 x + 3) = 2(64 x3 + 144 x 2 + 108 x + 27) = 128 x3 + 288 x 2 + 216 x + 54

3

(f ) g ( f ( x)) = g ( 2 x3 ) = 4( 2 x3 ) + 3 = 8 x3 + 3

63. f ( x) = x 2 , g ( x) = x

( x) = ( x)
2
(f  g )( x) = f ( g ( x)) = f = x, x ≥ 0

Domain: [0, ∞)

(g  f )( x) = g ( f ( x)) = g ( x 2 ) = x2 = x

Domain: ( −∞, ∞)
No. Their domains are different. ( f  g ) = ( g  f ) for x ≥ 0.

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
28 Chapter 1 Preparation for Calculus

64. f ( x) = x 2 − 1, g ( x) = − x

(f  g )( x) = f ( g ( x)) = f ( − x) = ( − x) − 1 = x 2 − 1
2

Domain: ( −∞, ∞)

(g  f )( x) = g ( x 2 − 1) = − ( x 2 − 1) = 1 − x 2

Domain: ( −∞, ∞)

f  g ≠ g  f

3
65. f ( x) = , g ( x) = x 2 − 1
x
3
(f  g )( x) = f ( g ( x)) = f ( x 2 − 1) =
x2 − 1
Domain: all x ≠ ±1  ( −∞, −1) ∪ ( −1, 1) ∪ (1, ∞)
2
 3  3 9 9 − x2
(g  f )( x) = g ( f ( x)) = g   =   − 1 = 2 − 1 =
 x  x x x2
Domain: all x ≠ 0  ( −∞, 0) ∪ (0, ∞)

f  g ≠ g  f

1 (f  g )(3) = f ( g (3)) = f ( −1) = 4

66. (f  g )( x) = f ( x + 2 = ) x + 2
67. (a)

(b) g ( f ( 2)) = g (1) = −2

Domain: ( −2, ∞)
1 1 1 + 2x (c) g ( f (5)) = g ( −5), which is undefined
(g  f )( x) = g   = + 2 =
 x x x
 g )( −3) = f ( g ( −3)) = f ( −2) = 3
(d) (f
You can find the domain of g  f by determining the
(e) (g  f )( −1) = g ( f ( −1)) = g ( 4) = 2
intervals where (1 + 2x) and x are both positive, or
both negative. (f) f ( g ( −1)) = f ( −4), which is undefined
+ + + − − + + + +
x

= A( r (t )) = A(0.6t ) = π (0.6t ) = 0.36π t 2

−2 −1 − 1
( A  r )(t ) 2
0 1 2
2 68.
(
Domain: −∞, − 12  , (0, ∞)
( A  r )(t ) represents the area of the circle at time t.

69. F ( x) = 2x − 2

Let h( x) = 2 x, g ( x) = x − 2 and f ( x) = x.

Then ( f  g  h)( x) = f ( g ( 2 x)) = f (( 2 x) − 2) = ( 2 x) − 2 = 2 x − 2 = F ( x).

(Other answers possible.)

70. F ( x) =
1 71. (a) If f is even, then ( 32 , 4) is on the graph.
4 x6
(b) If f is odd, then ( 32 , − 4) is on the graph.
1
Let f ( x) = , g ( x ) = 4 x, and h( x) = x 6 .
x
72. (a) If f is even, then ( −4, 9) is on the graph.
Then ( f  g  h)( x) = f g ( x 6 ) = f ( 4 x 6 ) = ( ) 1
4 x6
. (b) If f is odd, then ( −4, − 9) is on the graph.

(Other answers possible.) 73. f is even because the graph is symmetric about the
y-axis. g is neither even nor odd. h is odd because
the graph is symmetric about the origin.

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.3 Functions and Their Graphs 29

74. (a) If f is even, then the graph is symmetric about the 4 − ( −6) 10
y-axis. 79. Slope = = = −5
−2 − 0 −2
y
y − 4 = −5( x − ( −2))
6
f
4 y − 4 = −5 x − 10
y = −5 x − 6
2

x
−6 −4 −2 2 4 6
−2 For the line segment, you must restrict the domain.
f ( x) = −5 x − 6, −2 ≤ x ≤ 0
−4

−6
y

(b) If f is odd, then the graph is symmetric about the 6

origin. (− 2, 4) 4

2
y
x
6 −6 −4 −2 2 4 6
f
4
−4
2
−6 (0, − 6)
x
−6 −4 −2 2 4 6
−2

−4
8−1 7
−6 80. Slope = =
5−3 2
7
75. f ( x) = x 2 ( 4 − x 2 ) y − 1 = ( x − 3)
2
f ( − x) = ( − x) 4 − ( − x)
2
( 2
) = x (4 − x ) =
2 2
f ( x) y −1 = x −
7
2
21
2
f is even. 7 19
y = x −
f ( x) = x 2 ( 4 − x 2 ) = 0 2 2
For the line segment, you must restrict the domain.
x 2 ( 2 − x)( 2 + x) = 0
7 19
Zeros: x = 0, − 2, 2 f ( x) = x − , 3 ≤ x ≤ 5
2 2
y

76. f ( x) = 3
x
8 (5, 8)

f ( − x) = 3 ( − x) = − 3
x = − f ( x) 6

f is odd. 4

2
f ( x) = 3
x = 0  x = 0 is the zero. (3, 1)
x
−2 2 4 6 8
−2
77. f ( x) = 2 6 x
The domain of f is x ≥ 0 and the range is y ≥ 0. 81. x + y 2 = 0
Hence, the function is neither even nor odd. The only
y2 = −x
zero is x = 0.
y = − −x
78. f ( x) = 4 x 4 − 3x 2
f ( x) = − −x, x ≤ 0
f ( − x) = 4( − x) − 3( − x) = 4 x − 3 x = f ( x)
4 2 4 2
y

f is even. 3

4 x − 3 x = x ( 4 x − 3) = 0
2
4 2 2 2
1

x
3 −5 −4 −3 −2 −1 1
Zeros: x = 0, ±
2 −2

−3

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
30 Chapter 1 Preparation for Calculus

82. x 2 + y 2 = 36 86. Answers will vary. Sample answer:

y 2 = 36 − x 2 The graph begins at time 0, then decreases until year 4.
The graph then increases slightly for a few years and
y = − 36 − x 2 , − 6 ≤ x ≤ 6 then decreases again.
y y

(in thousands of dollars)

18
15
4
12

Value
2
9
x
6
−4 −2 2 4
−2 3

−4 t
1 2 3 4 5 6
Time (in years)

83. Answers will vary. Sample answer: Speed begins and

ends at 0. The speed might be constant in the middle: 87. y = c − x2
y
y 2 = c − x2
Speed (in miles per hour)

x 2 + y 2 = c, a circle.
For the domain to be [−5, 5], c = 25.

88. For the domain to be the set of all real numbers, you
x must require that x 2 + 3cx + 6 ≠ 0. So, the
Time (in hours)
discriminant must be less than zero:
84. Answers will vary. Sample answer: Height begins a few (3c)2 − 4(6) < 0
feet above 0, and ends at 0.
9c 2 < 24
y

c2 < 8
3

− 8 < c < 8
3 3
Height

− 23 6 < c < 2
3
6
x
89. No. If a horizontal line intersects the graph more than
Distance once, then there is more than one x-value corresponding
to the same y-value.
85. Answers will vary. Sample answer: 90. Answers will vary. Sample answer:
Distance begins at 0, then the graph has a sharp turn after
1 1
a few minutes and goes back to 0. Then the graph goes f ( x) = and g ( x) = 2
back upward steeply. x x

( f  g )( x) = f  2  = x 2
y
1
15
 
x
Distance from home

1 1
(g  f )( x) = g   =
12
= x2
(in miles)

2
9
 x 1
6  
3
 x
t

91. No. For example, y = x3 + x + 2 is not odd

4 8 12 16 20 24 28
Time (in minutes)
since f ( − x) ≠ − f ( x).

92. f ( x) = 0 is even and odd.

f ( − x) = 0 = f ( x) = − f ( x)

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.3 Functions and Their Graphs 31

93. (a) T ( 4) = 16°, T (15) ≈ 23° 95. (a) 60

(b) If H (t ) = T (t − 1), then the changes in temperature

will occur 1 hour later.
(c) If H (t ) = T (t ) − 1, then the overall temperature 0
0
100

would be 1 degree lower. 3

 x   x 
(b) H   = 0.00004636  ≈ 0.00001132 x3
94. (a) For each time t, there corresponds a depth d.  
1.6  1.6 
(b) Domain: 0 ≤ t ≤ 5
96. p1 ( x) = x3 − x + 1 has one zero. p2 ( x) = x3 − x has
Range: 0 ≤ d ≤ 30
three zeros. Every cubic polynomial has at least one
(c) d
zero. Given p( x) = Ax3 + Bx 2 + Cx + D, you have
30

25 p → −∞ as x → −∞ and p → ∞ as x → ∞ if
20
A > 0. Furthermore, p → ∞ as x → −∞ and
15

10
p → −∞ as x → ∞ if A < 0. Because the graph has
5 no breaks, the graph must cross the x-axis at least one time.
t
2 n +1
97. f ( − x) = a2 n +1 ( − x) +  + a3 ( − x) + a1 ( − x)
1 2 3 4 5 6 3

(d) d ( 4) ≈ 18. At time 4 seconds, the depth is

= − a2 n +1 x 2 n +1 +  + a3 x3 + a1 x
approximately 18 cm.
= − f ( x)
Odd

2n − 2
98. f ( − x ) = a2 n ( − x)
2n
+ a2 n − 2 ( − x ) +  + a2 ( − x) + a0
2

= a2 n x 2 n + a2 n − 2 x 2 n − 2 +  + a2 x 2 + a0
= f ( x)
Even

99. Let F ( x) = f ( x) g ( x ) where f and g are even. Then F ( − x) = f ( − x) g ( − x) = f ( x) g ( x) = F ( x).

So, F ( x ) is even. Let F ( x) = f ( x) g ( x ) where f and g are odd. Then
F ( − x) = f ( − x) g ( − x) = − f ( x)−
 g ( x) = f ( x) g ( x) = F ( x).
So, F ( x) is even.

100. Let F ( x) = f ( x) g ( x ) where f is even and g is odd. Then

F ( − x) = f ( − x) g ( − x) = f ( x) −
 g ( x) = − f ( x) g ( x) = − F ( x).
So, F ( x) is odd.

y −2 0−2
101. By equating slopes, =
0−3 x −3
6
y −2 =
x−3
6 2x
y = + 2 = ,
x−3 x−3
2
 2x 
L = x2 + y2 = x2 +   .
 x − 3

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
32 Chapter 1 Preparation for Calculus

102. (a) V = x( 24 − 2 x)
2 109. First consider the portion of R in the first quadrant:
x ≥ 0, 0 ≤ y ≤ 1 and x − y ≤ 1; shown below.
Domain: 0 < x < 12 y

(b) 1100
2

(0, 1) (2, 1)
1

−1 12 x
−1 (0, 0) (1, 0) 2
− 100
−1
Maximum volume occurs at x = 4. So, the
dimensions of the box would be 4 × 16 × 16 cm. The area of this region is 1 + 1 = 32 .
2

103. False. If f ( x) = x 2 , then f ( −3) = f (3) = 9, but By symmetry, you obtain the entire region R:
y
−3 ≠ 3.
2
104. True (− 2, 1) (2, 1)

105. True. The function is even. x

−2 1 2

106. False. If f ( x) = x 2 then, f (3 x) = (3x) = 9 x 2 and

2 (− 2, − 1) (2, − 1)
−2

3 f ( x) = 3 x 2 . So, 3 f ( x) ≠ f (3 x).
The area of R is 4 ( 32 ) = 6.
107. False. The constant function f ( x) = 0 has symmetry
with respect to the x-axis. 110. Let g ( x) = c be constant polynomial.

Then f ( g ( x)) = f (c) and g ( f ( x)) = c.

108. True. If the domain is {a}, then the range is { f ( a )}.
So, f (c) = c. Because this is true for all real numbers c,
f is the identity function: f ( x) = x.

Section 1.4 Review of Trigonometric Functions

1. In general, if θ is any angle measured in degrees, then 4. The amplitude of the graph of y = a sin bx or
the angle θ + n(360°), n a nonzero integer, is y = a cos bx is a . This value is the maximum value
coterminal with θ . of the function, and − a is the minimum value.

2. If the degree measure of angle θ is x, then the radian A function is periodic if there exists a positive real
 π  number p such that f ( x + p) = f ( x) for all x in the
measure of θ is x .
 180°  domain of f. The period of f is the least positive value
of p.
opp 7
3. sin θ = = 5. (a) θ + 360° = 36° + 360° = 396°
hyp 25
adj 24 θ − 360° = 36° − 360° = − 324°
cos θ = =
hyp 25 (b) θ + 360° = −120° + 360° = 240°
opp 7 θ − 360° = −120° − 360° = − 480°
tan θ = =
adj 24

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.4 Review of Trigonometric Functions 33

6. (a) θ + 360° = 300° + 360° = 660° 3π  180° 

11. (a)   = 270°
θ − 360° = 300° − 360° = − 60° 2 π 
(b) θ + 2(360°) = − 420° + 720° = 300° 7π  180° 
(b)   = 210°
θ + 360° = − 420° + 360° = − 60° 6  π 
7π  180° 
π 19π (c) −   = −105°
7. (a) θ + 2π = + 2π = 12  π 
9 9
π 17π  180° 
θ − 2π = − 2π = − (d) −2.367  ≈ −135.62°
9 9  π 
4π 10π
(b) θ + 2π = + 2π = 7π  180° 
3 3 12. (a)   = 420°
3 π 
4π 2π
θ − 2π = − 2π = − 11π  180° 
3 3 (b) −   = − 66°
30  π 
9π π
8. (a) θ + 2π = − + 2π = − 11π  180° 
4 4 (c)   = 330°
6  π 
9π 7π
θ + 4π = − + 4π =
4 4  180° 
(d) 0.438  ≈ 25.1°
8π 26π  π 
(b) θ + 2π = + 2π =
9 9
13.
8π 10π 12,963
θ − 2π = − 2π = − r 8 ft 15 in. 85 cm 24 in. mi
9 9 π
s 12 ft 24 in. 63.75π cm 96 in. 8642 mi
 π  π
9. (a) 30°  = ≈ 0.524
 180°  6 3π 2π
θ 1.5 1.6 4
4 3
 π  5π
(b) 150°  = ≈ 2.618
 180°  6
50(5280)
14. (a) 50 mi h = = 4400 ft min
 π  7π 60
(c) 315°  = ≈ 5.498
 180°  4 Circumference of tire: C = 2.5π feet
 π  2π 4400
(d) 120°  = ≈ 2.094 Revolutions per minute: ≈ 560.2
 180°  3 2.5π
4400
 π  π (b) θ = (2π ) = 3520 radians
10. (a) −20°  = − ≈ − 0.349 2.5π
 180°  9
Angular speed:
 π  4π θ 3520 radians
(b) −240°  = − ≈ − 4.189 = = 3520 rad min
 180°  3 t 1 minute
 π  3π
(c) −270°  = − ≈ − 4.712 15. (a) x = 3, y = 4, r = 5
 180°  2
sin θ = 4 csc θ = 5
5 4
 π  4π
(d) 144°  = − ≈ 2.513 cos θ = 3 sec θ = 5
 180°  5 5 3
tan θ = 4 cot θ = 3
3 4

(b) x = −12, y = −5, r = 13

5
sin θ = − 13 csc θ = − 13
5
cos θ = − 12 13
sec θ = − 12
13
tan θ = 5 cot θ = 12
12 5

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
34 Chapter 1 Preparation for Calculus

16. (a) x = 8, y = −15, r = 17 3

21. (a) sin 60° =
15 17 2
sin θ = − csc θ = −
17 15 1
cos 60° =
8 17 2
cos θ = sec θ =
17 8 tan 60° = 3
15 8 3
tan θ = − cot θ = − (b) sin 120° = sin 60° =
8 15 2
(b) x = 1, y = −1, r = 2 1
cos 120° = − cos 60° = −
2
2
sin θ = − csc θ = − 2 tan 120° = − tan 60° = − 3
2
2 π 2
cos θ = sec θ = 2 (c) sin =
2 4 2
tan θ = −1 cot θ = −1 π 2
cos =
4 2
17. x 2 + 12 = 22  x = 3 π
tan =1
x 3 4
cos θ = =
2 2 5π π 2
(d) sin − sin = −
4 4 2
5π π 2
2
1 cos = cos = −
4 4 2
θ
5π π
3 tan = tan =1
4 4

18. x 2 + 12 = 32  x = 8 = 2 2 1
22. (a) sin ( −30°) = − sin 30° = −
2
1 1 2 3
tan θ =
1
= = 3
x 4 θ
2 2 x cos( −30°) = cos 30° =
2
19. 42 + y 2 = 52  y = 3 3
tan ( −30°) = − tan 30° = −
3
4 4
cot θ = = 1
y 3 (b) sin 150° = sin 30° =
2
3
cos 150° = − cos 30° = −
5
3
2
3
tan 150° = − tan 30° = −
θ 3
4
 π π 1
(c) sin  −  = − sin = −
20. 5 + y = 13  y = 12
2 2 2  6 6 2

13 13  π π 3
csc θ = = cos −  = cos =
y 12  6 6 2
 π π 3
tan  −  = − tan = −
 6  6 3
π
13 (d) sin =1
y
2
π
cos = 0
2
θ
π
5 tan is undefined.
2

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.4 Review of Trigonometric Functions 35

2 25. (a) sin 10° ≈ 0.1736

23. (a) sin 225° = − sin 45° = −
2 (b) csc 10° ≈ 5.759
2
cos 225° = − cos 45° = − 26. (a) sec 225° ≈ −1.414
2
tan 225° = tan 45° = 1 (b) sec 135° ≈ −1.414

2
(b) sin ( −225°) = sin 45° = 27. (a) tan
π
≈ 0.3640
2
9
2
cos( −225°) = − cos 45° = − 10π
2 (b) tan ≈ 0.3640
9
tan ( −225°) = − tan 45° = −1
28. (a) cot 1.35 ≈ 0.2245
5π π 3
(c) sin = − sin = − (b) tan 1.35 ≈ 4.455
3 3 2
5π π 1
cos = cos = 29. (a) sin θ < 0  θ is in Quadrant III or IV.
3 3 2
cos θ < 0  θ is in Quadrant II or III.
5π π
tan = − tan = − 3 sin θ < 0 and cos θ < 0  θ is in Quadrant III.
3 3
11π π 1 (b) sec θ > 0  θ is in Quadrant I or IV.
(d) sin = − sin = −
6 6 2 cot θ < 0  θ is in Quadrant II or IV.
11π π 3 sec θ > 0 and cot θ < 0  θ is in Quadrant IV.
cos = cos =
6 6 2
30. (a) sin θ > 0  θ is in Quadrant I or II.
11π π 3
tan = − tan = − cos θ < 0  θ is in Quadrant II or III.
6 6 3
sin θ > 0 and cos θ < 0  θ is in Quadrant II.
1 (b) csc θ < 0  θ is in Quadrant III or IV.
24. (a) sin 750° = sin 30° =
2 tan θ > 0  θ is in Quadrant I or III.
3 csc θ < 0 and tan θ > 0  θ is in Quadrant III.
cos 750° = cos 30° =
2
3 2
tan 750° = tan 30° = 31. (a) cos θ =
3 2
1 π 7π
(b) sin 510° = sin 30° = θ = ,
2 4 4
3 2
cos 510° = − cos 30° = − (b) cos θ = −
2 2
3 3π 5π
tan 510° = − tan 30° = − θ = ,
3 4 4

10π π 3 32. (a) sec θ = 2

(c) sin = − sin = −
3 3 2 π 5π
10π π 1 θ = ,
cos = − cos = − 3 3
3 3 2
(b) sec θ = − 2
10π π
tan = tan = 3 2π 4π
3 3 θ = ,
3 3
17π π 3
(d) sin = − sin = −
3 3 2 33. (a) tan θ = 1
17π π 1 π 5π
cos = cos = θ = ,
3 3 2 4 4
17π π
tan = − tan = 3 (b) cot θ = − 3
3 3
5π 11π
θ = ,
6 6

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
36 Chapter 1 Preparation for Calculus

3 41. cos 2 θ + sin θ = 1

34. (a) sin θ =
2 1 − sin 2 θ + sin θ = 1
π 2π
θ = , sin 2 θ − sin θ = 0
3 3
sin θ (sin θ − 1) = 0
3
(b) sin θ = − sin θ = 0 sin θ = 1
2
4π 5π π
θ = , θ = 0, π , 2π θ =
3 3 2

35. 2 sin 2 θ = 1 θ 
42. cos  − cos θ = 1
 2
2
sin θ = ± θ 
2 cos  = cos θ + 1
π 3π 5π 7π 2
θ = , , ,
4 4 4 4 1
 (1 + cos θ ) = cos θ + 1
 2
36. tan 2 θ = 3
1
 (1 + cos θ ) = cos θ + 2 cos θ + 1
2
tan θ = ± 3  2
π 2π 4π 5π  3 1
θ = , , , 0 = cos 2 θ +  cos θ +  
3 3 3 3  
2  2
1
37. tan 2 θ − tan θ = 0 0 =  ( 2 cos 2 θ + 3 cos θ + 1)
 2
tan θ ( tan θ − 1) = 0
1
0 =  ( 2 cos θ + 1)(cos θ + 1)
tan θ = 0 tan θ = 1  2
π 5π 1
θ = 0, π , 2π θ = , cos θ = − cos θ = −1
4 4 2
2π
38. 2 cos 2 θ − cos θ − 1 = 0 θ = θ = π
3
(2 cos θ + 1)(cos θ − 1) = 0
(0 = 4π 3 is extraneous)
1
cos θ = − cos θ = 1
2 43. ( 275 ft sec)(60 sec) = 16,500 feet
2π 4π a
θ = , θ = 0, 2π sin 18° =
3 3 16,500
39. sec θ csc θ − 2 csc θ = 0 a = 16,500 sin 18° ≈ 5099 feet

csc θ (sec θ − 2) = 0 16,500 ft

x
(csc θ =/ 0 for any value of θ ) 18°

sec θ = 2
π 5π h h
θ = , 44. tan 3.5° = and tan 9° =
3 3 13 + x x
(13 + x) tan 3.5° = h x tan 9° = h
40. sin θ = cos θ
tan θ = 1 13 tan 3.5° + x tan 3.5° = x tan 9°

π 5π 13 tan 3.5° = x( tan 9° − tan 3.5°)

θ = ,
4 4 13 tan 3.5°
= x
tan 9° − tan 3.5°
13 tan 3.5° tan 9°
h = x tan 9° =
tan 9° − tan 3.5°
≈ 1.295 mi or 6839.307 ft

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.4 Review of Trigonometric Functions 37

45. y = 2 sin 2x 2 πx
48. y = cos
2π 3 10
Period = = π 2π
2 Period = = 20
Amplitude = 2 = 2
(π 10)
2 2
Amplitude = =
3 x 3 3
46. y = cos
2 2
49. y = 5 tan 2 x
2π
Period = = 4π π
(1 2) Period =
2
3 3
Amplitude = = 50. y = 7 tan 2π x
2 2
π 1
Period = =
47. y = − 3 sin 4π x 2π 2
2π 1
Period = = 51. y = sec 5 x
4π 2
2π
Amplitude = − 3 = 3 Period =
5

52. y = csc 4x
2π π
Period = =
4 2

53. (a) f ( x) = c sin x ; changing c changes the amplitude.

2.5
When c = −2: f ( x) = − 2 sin x. c = −2

When c = −1: f ( x) = − sin x. −π

c = −1
π
c=1

When c = 1: f ( x) = sin x. c=2

− 2.5
When c = 2: f ( x) = 2 sin x.

(b) f ( x) = cos(cx) ; changing c changes the period.

1
When c = −2: f ( x) = cos( −2 x) = cos 2x. c = ±2 c = ±1

When c = −1: f ( x) = cos( − x) = cos x. −π π

When c = 1: f ( x) = cos x.
−1

When c = 2: f ( x) = cos 2x.

(c) f ( x) = cos(π x − c) ; changing c causes a horizontal shift.

When c = −2: f ( x) = cos(π x + 2). 1.5

c=2 c = −2

When c = −1: f ( x) = cos(π x + 1).

−π π
2 2

When c = 1: f ( x) = cos(π x − 1).

c = −1 c=1
When c = 2: f ( x) = cos(π x − 2). − 1.5

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
38 Chapter 1 Preparation for Calculus

54. (a) f ( x) = sin x + c ; changing c causes a vertical shift. 4

When c = −2: f ( x) = sin x − 2. c=2

c=1
− 3.14 3.14
c = −1
When c = −1: f ( x) = sin x − 1. c = −2

When c = 1: f ( x) = sin x + 1. −4

When c = 2: f ( x) = sin x + 2.

(b) f ( x) = − sin ( 2π x − c) ; changing c causes a horizontal shift. 1.5

c = −2 c=2

When c = −2: f ( x) = − sin( 2π x + 2).

0 1.57

When c = −1: f ( x ) = − sin (2π x + 1).

c = −1 c=1

When c = 1: f ( x ) = − sin (2π x − 1). − 1.5

When c = 2: f ( x) = − sin ( 2π x − 2).

(c) f ( x) = c cos x ; changing c changes the amplitude. 3

c = −1 c = −2

When c = −2: f ( x) = − 2 cos x.

−1.57 4.71
c=1
When c = −1: f ( x) = − cos x.
c=2

When c = 1: f ( x) = cos x. −3

When c = 2: f ( x) = 2 cos x.

x 2π x
55. y = sin 57. y = − sin
2 3
Period: 4π Period: 3
Amplitude: 1 Amplitude: 1
y y

1
1

x
π 3π x
3 3
2
−1 −1

56. y = 2 cos 2 x
58. y = 2 tan x
Period: π
Period: π
Amplitude: 2
y
y
3
3
2
2
1
1
x
−π π
x
π π
−
2 2

−2

−3

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.4 Review of Trigonometric Functions 39

x 63. y = sin ( x + π )
59. y = csc
2
Period: 2π
Period: 4 π
Amplitude: 1
y
y

2
1
1
x
π 3π
−1 x
π π
−
2 2

−1

60. y = tan 2 x
π  π
Period: 64. y = cos  x − 
2  3
y
Period: 2π
3
Amplitude: 1
2
y
1

x 3
π π
− 2
2 2
1

x
3π π
−
2 2
−2
61. y = 2 sec 2 x
−3
Period: π
y
 π
65. y = 1 + cos  x − 
 2
Period: 2π
1

x
Amplitude: 1
π π 3π y
2 2

62. y = csc 2π x
Period: 1
x
y π π π 3π
−
2 2 2
4
3
2
 π
1 66. y = 1 + sin  x + 
x  2
−3 1
4
−2
4
Period: 2π
−3
−4
Amplitude: 1
y

x
− 2π −π π 2π

−2

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
40 Chapter 1 Preparation for Calculus

67. y = a cos(bx − c) 73. f ( x) = sin x

From the graph, we see that the amplitude is 3, the g ( x) = sin x
period is 4π , and the horizontal shift is π . Thus, h( x) = sin x
a = 3 y

2π 1
= 4π  b = 2 f(x) = sin x
b 2
1
c π
= π  c = . x
b 2 −π π 2π

Therefore, y = 3 cos (1 2) x − (π 2) .

−2

68. y = a sin (bx − c) y

From the graph, we see that the amplitude is 12 , the 2 g(x) = ⎪sin x⎪
period is π , and the horizontal shift is 0. Also, the graph
is reflected about the x-axis. Thus, x
− 2π −π π 2π
1
a = − −1

2 −2
2π
= π  b = 2
b y

c
= 0  c = 0. 2
h(x) = sin (⎪x⎪)
b
Therefore, y = − 12 sin 2 x. x
π 2π
−1
69. Yes. Use the right-triangle definitions of the
−2
trigonometric functions.

70. The sine function is one-to-one on the interval The graph of f ( x) will reflect any parts of the graph of
 π π f ( x) below the x-axis about the y-axis.
− 2 , 2  . Other intervals are possible.
 
The graph of f ( x ) will reflect the part of the graph of
71. The range of the cosine function is [−1, 1]. The range of
f ( x) to the right of the y-axis about the y-axis.
the secant function is ( −∞, −1] ∪ [1, ∞).
 π
74. If h = 51 + 50 sin  8π t − , then h = 1 when
72. As θ increases from 0° to 90° with r = 12 centimeters,  2
x decreases from 12 to 0 centimeters, t = 0.
y increases from 0 to 12 centimeters,
πt
sin θ increases from 0 to 1, 75. S = 58.3 + 32.5 cos
6
cos θ decreases from 1 to 0, and 100

tan θ increases from 0 to (positive) infinity.

0 12
0

Sales exceed 75,000 during the months of January,

November, and December.

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.5 Inverse Functions 41

4 1  2
76. f ( x) = sin π x + sin 3π x 
π  3 
3
4 1 1  −1
g ( x) =  sin π x + sin 3π x + sin 5π x 
π 3 5 
−2

4 1 1 1 
Pattern: f ( x) =  sin π x + sin 3π x + sin 5π x +  + sin ( 2n − 1)π x , n = 1, 2, 3
π 3 5 2n − 1 

77. False. 4π radians (not 4 radians) corresponds to two 79. False. The amplitude of the function y = 1 sin 2x is
2
complete revolutions from the initial side to the terminal
one-half the amplitude of the function y = sin x.
side of an angle.

78. True 80. True

Section 1.5 Inverse Functions

1. The graphs of f and f −1

are mirror images with respect 10. (a) f ( x) = 3 − 4 x
to the line y = x. 3− x
g ( x) =
4
−1
2. No. The domain of f is the range of f. 3 − x 3 − x
f ( g ( x )) = f  = 3 − 4  = x
 4   4 
3. arccos x is the angle θ whose cosine is x, where
0 ≤ θ ≤ π. 3 − (3 − 4 x )
g ( f ( x )) = g (3 − 4 x ) = = x
4
4. A restricted domain is a subset of the entire domain of (b) y
a function. One must restrict the domain of the six
8
trigonometric functions in order for them to be one-to-
f
one on that restricted domain.
4

5. Matches (c) 2

x
6. Matches (b) −2 2 4
g
8
−2

7. Matches (a)

8. Matches (d) 11. (a) f ( x) = x 3

9. (a) f ( x) = 5 x + 1 g ( x) = 3
x

( x) = ( x)
3
g ( x) =
x −1 f ( g ( x)) = f 3 3
= x
5
g ( f ( x)) = g ( x3 ) = 3
x3 = x
 x − 1  x − 1
f ( g ( x )) = f  = 5 +1 = x
 5   5  (b) y

g ( f ( x)) = g (5 x + 1) =
(5 x + 1) − 1
= x
3
f
2
5 g
1
(b) y
x
−3 −2 1 2 3
3
f
2 −2
1 g −3
x
−3 1 2 3

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
42 Chapter 1 Preparation for Calculus

12. (a) f ( x) = 3
x −3 15. (a)
1
f ( x) = (b)
y

x
g ( x) = 3 + x3 3

1 f=g
g ( x) =
2

f ( g ( x )) = f (3 + x 3 ) x 1

x
1
= 3
(3 + x 3 ) − 3 = 3
x3 = x f ( g ( x)) =
1x
= x
−1 1 2 3

g ( f ( x )) = g ( 3
x −3 ) g ( f ( x)) =
1
= x
1x
( )
3
= 3+ 3
x −3 = 3 + ( x − 3) = x

(b) y 1
16. (a) f ( x) = , x≥0
8 g 1+ x
1− x
g ( x) = 0 < x ≤1
6
,
4 x
f
1 − x  1 1
f ( g ( x)) = f  = = = x
−2 4 6 8
x  x  1+ 1− x 1
−2 x x
1
1−
 1 
g ( f ( x)) = g  1 + x = x ⋅1+ x = x
13. (a) f ( x) = x −4 = 1
1 + x  1+ x 1
g ( x) = x + 4, 2
x ≥ 0 1+ x
f ( g ( x)) = f ( x 2 + 4) (b) y

( x 2 + 4) − 4
3 g
= = x2 = x

( )
2
g ( f ( x )) = g x −4
1

( )
2
= x −4 + 4 = x −4+ 4 = x f
x
1 2 3
(b) y

12
g
10
17. f (θ ) = sin θ
8

6 Not one-to-one; does not have an inverse

4
f
2 18. f ( x) = 5 x − 3
x
2 4 6 8 10 12
One-to-one; has an inverse

19. f ( x) = 2 − x − x3
14. (a) f ( x) = 16 − x 2 , x ≥ 0
One-to-one; has an inverse
g ( x) = 16 − x

( ) ( )
2
f ( g ( x)) = f 16 − x = 16 − 16 − x x4
20. f ( x ) = − 2 x2
4
= 16 − (16 − x) = x
Not one-to-one; does not have an inverse
g ( f ( x)) = g (16 − x 2 ) = 16 − (16 − x 2 )
1
21. f ( x ) =
= x2 = x 3x + 1
(b) y
One-to-one; has an inverse
20

16 22. f ( x) = 3
x +1
12
f
One-to-one; has an inverse
8

g 23. f ( x ) = tan 2π x
x
8 12 16 20
Not one-to-one; does not have an inverse

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
 Section 1.5 Inverse Functions 43

3x 30. h( x) = x + 4 − x − 4
24. f ( x) = sin
2 9

Not one-to-one; does not have an inverse

−9 9
1
25. h( s ) = −3
s − 2
1 −9
−4 8
Not one-to-one; does not have an inverse

31. (a) f ( x) = 2 x − 3 = y
−7 y +3
x =
2
One-to-one; has an inverse
x +3
y =
6x 2
26. f ( x) = x + 3
x2 + 4 f −1 ( x ) =
5
2
(b) y

4
−7 8
2
f −1
−5 x
−2 2 4

Not one-to-one; does not have an inverse −2

f

1
27. g (t ) =
t2 + 1 (c) The graphs of f and f −1 are reflections of each other
3 in the line y = x.
(d) Domain of f : all real numbers
Range of f : all real numbers
−3 3
Domain of f −1 : all real numbers
−1
Range of f −1 : all real numbers
Not one-to-one; does not have an inverse
f ( x) = 9 − 5 x = y (b)
y
32. (a)
28. f ( x) = 5 x x −1 10
9− y
x = 8
f
12 5 −1
6
f 4
9− x
y = x
5 −6 −4 −2 4 6 8 10

1
f −1 ( x) = (9 − x)
−4
0 6 −6
0 5

One-to-one; has an inverse (c) The graphs of f and f −1 are reflections of each other
across the line y = x.
29. g ( x) = ( x + 5)
3
(d) Domain of f: all real numbers
200 Range of f: all real numbers
Domain of f −1 : all real numbers

Range of f −1 : all real numbers

− 10 2

− 50

One-to-one; has an inverse

© 2019 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content
 — Niin, me odotimme häntä aamusta saakka linnan valleilla. Satoi
kuin saavista kaataen ja vaatteemme olivat likomärät. Ei ollut tullut
mitään varmaa tietoa, millä hetkellä madame la dauphine saapuisi.
Majuri lähetti minut tiedusteluretkelle hänen saattuettaan vastaan.
Minä ratsastin noin puolen peninkulman matkan. Yhtäkkiä näin
eräässä tienmutkassa edessäni saattojoukon ensimäiset ratsastajat.
Minä vaihdoin pari sanaa heidän kanssaan; he ratsastivat juuri hänen
kuninkaallisen Korkeutensa vaunujen edessä. Hän pisti päänsä ulos
vaununovesta ja kysyi, kuka minä olin.

— Minä olin kuulevinani, että minua kutsuttiin takaa

saattojoukosta; mutta silloin minä jo olin lähtenyt laskettamaan
täyttä laukkaa takaisin, sillä minulla oli kiire viedä lopullinen tieto
henkilölle, joka oli minut tiedustelemaan lähettänyt. Kuusituntisesta
vartioimisesta johtunut väsymys oli hävinnyt minusta kuin taialla.

— Entä madame la dauphine? — kysyi Andrée.

— Hän on nuori niinkuin sinä, hän on kaunis kuin Luojan enkeli, —

vastasi ritari.

— Kuulehan, Filip?… — virkkoi parooni epäröiden.

— Mitä, isäni?

— Eikö madame la dauphine muistuta näöltään jotakin henkilöä,

jonka sinä tunnet?

— Jonka minä muka tunnen?

— Niin.
 — Kukaan ei voi muistuttaa madame la dauphinea, — huudahti
nuorukainen haltioituneena.

— Muistelepas. Filip ajatteli.

— Ei, — väitti hän.

— Mutta… esimerkiksi Nicole?

— Ah, se on merkillisen totta! — huudahti Filip hämmästyneenä.

— Niin, Nicolessa on jotakin samannäköistä kuin korkeassa
matkustajassamme. Oh, mutta kuitenkin on se näköisyys niin
vähäistä, niin paljon halvempaa laatua. Mutta mistä tämän olette
saanut tietää, isäni?

— Ma foi, sen tiedon sain noidalta.

— Noidalta? — kysyi Filip kummastellen.

— Niin, samalta, joka minulle ennusti sinunkin tulosi.

— Tuolta muukalaiseltako? — kysyi Andrée arasti.

— Tuolta muukalaiselta? Oliko se tuo herra, joka oli seurassanne

minun tullessani ja vetäytyi hienotuntoisesti syrjään saapuessani?

— Juuri hän; mutta kerrohan loppuun, Filip, kerro.

— Ehkäpä olisi parempi valmistaa jo vastaanottoa? — huomautti

Andrée.

Mutta parooni otti häntä kädestä ja esti hänet lähtemästä.

 — Kuta enempi valmistamme, sitä naurettavampia olemme, —
sanoi hän.
— Jatka vaan, Filip, jatka!

— Sen teen, isä. Minä siis ratsastin takaisin Strassburgiin ja

ilmoitin tiedustelun tulokset. Asiasta lähetettiin sana kuvernöörille,
hän on nimeltään de Stainville, ja hän riensi kohta linnoitukseen. Kun
kuvernööri tiedon saatuaan saapui valleille, pärisivät jo rummut
korkean vieraan kunniaksi ja hänen saattueensa tuli näkyviin, ja me
kiiruhdimme Kehlin portille. Minä seisoin kuvernöörin väen joukossa.

— Hra de Stainvillen? — kysyi parooni; — maltapas, minä olen

aikoinani tuntenut erään Stainvillen…

— Ministeri de Choiseulin lanko!

— Aivan niin; jatka, jatka — kehoitti parooni.

— Madame la dauphine, joka on nuori, pitää luultavasti nuorista

ympärillään, sillä hän kuunteli vain hajamielisesti kuvernöörin
kohteliaisuuksia. Ja sitten loi hän silmänsä minuun, joka olin
vetäytynyt kunnioittavasti syrjään, ja kysyi osoittaen minua:

"Eikö tämä herra ollut lähetetty minua vastaan?"

"Juuri hän, madame", vastasi de Stainville.

"Tulkaa tänne, pyydän, monsieur", sanoi dauphine.

— Minä lähestyin häntä.

"Mikä on nimenne?" kysyi madame la dauphine hurmaavalla

äänellä.
 — "Ritari Taverney de Maison-Rouge", vastasin minä sammaltaen.

"Merkitkää tämä nimi taulukkoihinne, ystäväni", sanoi madame la

dauphine kääntyen erään vanhan rouvan puoleen, jonka kuulin
sittemmin hänen ylimmäksi seuranaisekseen; hän oli nimittäin
kreivitär von Langershausen. Ja tämä kirjoitti tosiaan nimeni
muistikirjaansa.

— Sitten kääntyi madame la dauphine jälleen minun puoleeni:

"Ah, monsieur, millaiseen kuntoon tämä kauhea ilma on teidät

saattanut! Minulla on tosiaan tunnonvaivoja, kun ajattelen, että te
olette saanut sietää tuollaista minun tähteni."

— Kuinka madame la dauphine on kiltti! Ja kuinka hienosti

sanottu! — huudahti Andrée pannen kätensä vastatusten.

— Ja minä painoin ne sanat pilkulleen mieleeni, — sanoi Filip, — ja

dauphinen äänen, kasvojen ilmeen, kun hän ne lausui, kaikki, kaikki!

— Sangen kaunista, sangen hyvä alku! — murahti parooni,

huulillaan omituinen hymy, josta voi arvata, että hänen sisällinen
turhamaisuutensa oli herännyt, mutta myöskin, että hänellä oli
huono käsitys yleensä kaikista naisista, yksinpä kuningattaristakin. —
Hyvä, jatka, Filip!

— Mitä sinä vastasit? — kysyi Andrée.

— En vastannut mitään; minä kumarsin maahan saakka, ja

madame la dauphine ajoi ohitse.

— Mitä? Sinä et vastannut mitään? — huudahti parooni.

 — En saanut ääntä suustani, isä. Koko henkeni pakkasi
sydämeeni, joka sykki kiivaasti.

— Peijakas vie, jos minulla sinun iässäsi ei ollut mitään sanomista,

kun minut esiteltiin prinsessa Leczinskalle!

— Te olette sukkelaälyinen mies, isä, — vastasi Filip ja kumarsi.

Andrée puristi hänen kättään.

— Minä käytin hyväkseni hänen Korkeutensa poistumista, — jatkoi

Filip, — ja palasin asuntooni, jossa muutin pukua, sillä minä olin
tosiaan niin likomärkä ja loan tahraama, että hirvitti.

— Veikko-parkani! — virkkoi Andrée hiljaa.

— Sillävälin, — jatkoi Filip, — oli madame la dauphine saapunut

raatihuoneelle, jossa hän otti vastaan väestön onnittelut. Kun
onnittelut olivat loppuneet, tultiin hänelle ilmoittamaan, että ateria
oli valmis, ja hän lähti ja asettui pöytään.

— Eräs ystäväni, rykmentin majuri, sama, joka oli lähettänyt minut

hänen kuninkaallista Korkeuttaan vastaan, vakuutti minulle, että
prinsessa oli monta kertaa pöydässä katsellut ympärilleen, etsien
jotakuta upseerien parvesta, jotka olivat hänen aterioidessaan läsnä.

"Minä en näe", sanoi hänen Korkeutensa, tehtyään moisen

tarkastuksen turhaan pari kolme kertaa, "minä en näe täällä sitä
nuorta upseeria, joka oli tänä aamuna lähetetty minua vastaan. Eikö
hänelle ole sanottu, että halusin häntä kiittää?"

— Majuri astui esille.

 "Madame", vastasi hän, "herra luutnantti de Taverneyn oli pakko
poiketa kotiinsa vaihtamaan pukua, tullakseen sitten soveliaammassa
asussa teidän kuninkaallisen Korkeutenne luo."

— Tuokion päästä minä tulinkin sisään. En ehtinyt olla salissa vielä

viitta minuuttia, kun madame la dauphine huomasi minut. Hän
viittasi minua lähestymään, ja minä astuin hänen eteensä.

"Monsieur", sanoi hän minulle, "olisiko teistä jollakin tavalla

vastenmielistä seurata minua Pariisiin?"

"Oh, madame", huudahdin minä, "päinvastoin se olisi minulle mitä

suurin onni; mutta minä olen palveluksessa täällä Strassburgin
varusväessä, ja…"

"Ja…?"

"Nimittäin, madame, että ainoastaan haluni on minun omaani."

"Kenen käskettävänä te olette?"

"Sotilaskuvernöörin."

"Hyvä, minä selvitän sen asian hänen kanssaan."

— Hän teki minulle merkin, että saisin poistua, ja minä vetäydyin

takaisin.

— Iltasella hän lähestyi kuvernööriä.

"Monsieur", sanoi hän, "tahtoisin toteuttaa erään oikkuni".

"Ilmoittakaa se oikku, ja se on minulle käsky, madame."

 "Nimitin väärin sitä oikuksi; se on lupaus, joka minun on
täytettävä."

"Asia on minulle sitä pyhempi… Suvaitkaa se ilmoittaa, madame."

"No hyvä, olen luvannut itselleni ottaa palvelukseeni ensimäisen

ranskalaisen, jonka kohtaisin Ranskan rajojen sisällä, olipa hän kuka
tahansa, ja valmistaa hänelle ja hänen perheelleen onnen, jos
yleensä ruhtinaallisten henkilöiden vallassa on tehdä ketään
onnelliseksi."

"Ruhtinaalliset ovat Jumalan edustajia maan päällä. Ja kuka on se

onnellinen, jonka teidän Korkeutenne ensimäiseksi kohtasi?"

"Ritari de Taverney-Maison-Rouge, nuori luutnantti, joka toi teille

sanan tulostani."

"Me saamme kaikki syyn kadehtia herra de Taverneytä", vastasi

kuvernööri: "mutta älkäämme häiritkö onnea, joka hänelle on
sallittu. Virkamääräys pidättää häntä täällä, mutta me vapautamme
hänet siitä; velvollisuus sitoo häntä tänne, mutta me peruutamme
sen. Hän lähtee täältä Pariisiin yhtaikaa kuin teidän kuninkaallinen
Korkeutenne."

— Ja samana päivänä, jolloin hänen Korkeutensa vaunut vierivät

pois Strassburgista, sain käskyn nousta satulaan ja liittyä dauphinen
saattueeseen. Siitä hetkestä asti en ole poistunut hänen vaunujensa
vierestä.

— Ehee! — äännähti parooni hymyillen äskeiseen tapaansa. —

Ehee, sepä olisi merkillistä! Mutta se ei ole mahdotonta.

— Mikä, isäni? — kysyi nuorukainen viattomasti.

 — Oh, kyllä minä metkut tiedän, — vastasi parooni, — he he he!

— Mutta, rakas veli, — kysyi Andrée, — minä en ymmärrä vielä,

miten madame la dauphine johtui lähtemään tänne Taverneyhin.

— Maltahan. Se tapahtui eilis-iltana. Noin yhdentoista aikaan

tultiin Nancyyn ja ajettiin kaupungin läpi tulisoihtujen valossa.
Dauphine huusi minut puheilleen.

"Monsieur de Taverney", sanoi hän, "jouduttakaa matkaa".

— Minä annoin merkin, että dauphine halusi ajaa kovemmin,

"Tahdon lähteä varhain liikkeelle huomisaamuna", lisäsi dauphine.

"Teidän Korkeutenne tahtoo siis suorittaa pitkän päivämatkan?"

kysyin.

"Ei, mutta minä aion pysähtyä matkan varrella."

— Jonkinlainen aavistus teki minut nämä sanat kuullessani sangen

rauhattomaksi.

"Matkan varrella?" kysyin minä.

"Niin", vahvisti hänen kuninkaallinen Korkeutensa. "Ettekö arvaa,

missä minä haluan poiketa?" kysyi hän hymyillen.

"En, madame."

"Haluan poiketa Taverneyssä."

"Oh, miksikä, hyvä Jumala?" huudahdin minä.

"Nähdäkseni teidän isänne ja siskonne."

 "Minun isäni ja siskoni… kuinka teidän kuninkaallinen Korkeutenne
tietää…?"

"Minä otin asiasta selvän", vastasi hän, "ja sain kuulla, että he
asuvat ainoastaan parin sadan askeleen päässä valtatiestä, jota
matkustamme. Te annatte määräyksen, että pysähdytään
Taverneyssä."

— Minulla nousi hiki otsalle, ja kiiruhdin lausumaan hänen

kuninkaalliselle Korkeudelleen, vavisten kuten ymmärrätte:

"Madame, isäni talo ei ole kyllin arvokas vastaanottamaan niin

loistavaa prinsessaa."

"Miksi ei?" kysyi hänen kuninkaallinen Korkeutensa.

"Me olemme köyhiä, madame."

"Sitä parempi", sanoi hän, "vastaanotto on silloin sitä

sydämellisempi ja koruttomampi, olen varma siitä. Lieneehän tuolla
Taverneyssä, vaikka se olkoonkin köyhä, kuppi maitoa ystävälle, joka
tahtoo hetkeksi unohtaa, että hän on Itävallan arkkiherttuatar ja
Ranskan dauphine."

"Oh, madame", vastasin minä vaan kumartaen. Muuta en voinut

virkkaa, nöyryys kielsi minua sanomasta enempää.

— Toivoin, että hänen kuninkaallinen Korkeutensa unohtaisi tämän

aikeensa, tai että hänen päähänpistonsa haihtuisi matkalla tänä
aamuna, raittiin tuulen henkäyksissä, mutta se oli turhaa. Pont-à-
Moussonissa hevosten muuttopaikassa kysyi hänen Korkeutensa
minulta, joko me olimme lähellä Taverneytä, ja minun täytyi vastata,
ettemme olleet sieltä enää kuin puolentoista peninkulman päässä.
 — Tyhmyri! — huudahti parooni.

— Jumala paratkoon; dauphine mahtoi aavistaa tukalan asemani,

sillä hän sanoi minulle: "Älkää peljätkö mitään, minä en viivy kauan
siellä. Mutta koska te uhkaatte minua vastaanotolla, joka tuottaa
minulle kärsimyksiä, niin olemmehan vaan kuitit, sillä tuotinhan
minäkin teille hankaluutta Strassburgiin saapuessani." Kuinka voin
vastustaa noin viehättävää puhetta? Sanokaapas se, isä.

— Oi, sehän oli aivan mahdotonta, — virkkoi Andrée. — Ja hänen

kuninkaallinen Korkeutensa tyytyy varmaan kukkiini ja kuppiin
maitoa, jonka hänelle tuon, kuten hän on luvannut, sillä niin hyvältä
hän tuntuu.

— Kyllä, — myönsi parooni; — mutta hän ei tyydy nojatuoleihini,

jotka ruhjovat hänen luunsa, eikä seiniini, joita hänen on surkea
katsella. Hiiteen tuollaiset päähänpistot! Kyllä Ranska kerran saa
hyvän hallitsijattaren tuollaisesta naisesta, joka näin seuraa
oikkujaan. Peijakas! Se on merkillisen hallitusajan auringonnousua.

— Oi, isä-kulta, kuinka te voitte puhua noin ruhtinattaresta, joka

osoittaa meille tällaista kunnioitusta?

— Tai paremminkin vie kunniani, — huusi vanhus. — Kuka enää

Taverneyn sukua muistaakaan? Ei kukaan. Suvun nimi lepää
haudattuna Maison-Rougen raunioissa, ja minä toivoin, ettei se
astuisi sieltä esiin muuta kuin jollakin toisella tavalla ja silloin kuin
sen oikea hetki olisi tullut. Mutta minä toivoin turhaan, ja nyt
herättää sen kuolleista lapsellinen oikku, vetää näkyviin
himmentyneenä, tomuisena, köyhänä, surkeana. Nyt saavat
sanomalehdet, jotka nuuskivat kaikkea naurettavaa, siitäkin aiheen
skandaalin tekoon, jollaisilla ne elävät, ja kertovat saastaisissa
uutisissaan ylhäisen prinsessan käynnin hökkeli Taverneyssä.
Cordieu! Minä keksin nyt keinon!

Nämä viimeiset sanat lausui parooni sillä tavoin, että hänen

lapsensa oikein säpsähtivät.

— Mitä te tarkoitatte, isä? — kysyi Filip.

— Minä tarkoitan, — mutisi parooni hampaittensa takaa, — että

minä tiedän tempun, ja koska Medinan kreivi hennoi polttaa
palatsinsa saadakseen erästä kuningatarta hyväillä, niin totta kai
minä osaan polttaa kurjan hökkelin päästäkseni vastaanottamasta
Ranskan dauphinea. Antaa prinsessan tulla vaan!

Veli ja sisar eivät tarkoin kuulleet muuta kuin viime sanat, mutta
he katsahtivat rauhattomina toisiinsa.

— Antaa hänen tulla vaan, — hoki parooni de Taverney.

— Hän ei voikaan viipyä kauan enää, — sanoi Filip. — Minä

ratsastin suoraan Pierrefitten metsän läpi joutuakseni edes
muutamaa minuuttia ennen saattuetta, joten se ei voi olla etäällä.

— Siis ei ole aikaa hukata, — huudahti parooni.

Ja sukkelasti kuin kaksikymmen-vuotias poika poistui parooni

salista, juoksi keittiöön, tempaisi liedestä palavan kekäleen ja ryntäsi
rehuvajaan, joka oli täynnä kuivia olkia, apilasta ja rehupapua. Hän
lähestyi jo kekäle kädessä heinäkasaa, kun Balsamo ilmestyi hänen
taakseen ja tarttui häntä käsivarteen.

— Mitä te teette, monsieur? — sanoi hän riistäen kekäleen pois

vanhuksen käsistä; — Itävallan arkkiherttuatar ei ole toki mikään
Bourbonin konnetaabeli, jonka tulo saastuttaisi talon niin, että sen
polttaa mieluummin kuin antaa hänen astua sisälle.

Vanhus seisahtui paikalleen kalpeana ja vavisten, eikä hymyillyt

niinkuin tavallisesti. Hänen oli täytynyt ponnistaa kaikki voimansa
tehdäkseen äskeisen päätöksensä, kunniansa puolesta, ainakin sillä
tavoin kuin hän sen käsitti, päätöksen, joka olisi muuttanut vielä
siedettävän köyhyyden suorastaan kurjuudeksi.

— Kiiruhtakaa, monsieur, — virkkoi Balsamo, — te ette ennätä

muuta kuin riisua tuon aamunuttunne ja pukeutua soveliaammin.
Siihen aikaan kuin minä Filipsburgin piirityksen päivinä tunsin
parooni de Taverneyn, oli hänen rinnassaan Ludvig Pyhän suur-risti.
Ja minä en tiedä takkia, joka ei olisi komea ja hieno, kun sitä se
kunniamerkki kaunistaa.

— Mutta, monsieur — sanoi de Taverney, — nyt saa dauphine

nähdä seikan, jota minä en tahtonut näyttää edes teillekään, sen,
että minä olen onneton.

— Olkaa huoletta, parooni; hän saa muuta ajattelemista, niin ettei

hän huomaa, onko teidän talonne uusi vai vanha, köyhä vai rikas.
Olkaa ystävällinen vieraille, monsieur, se on ylimysvelvollisuutenne.
Mitä hänen kuninkaallisen Korkeutensa viholliset ajattelisivatkaan, ja
niitä hänellä on paljon, jos hänen ystävänsä polttavat linnansa
päästäkseen ottamasta häntä kattonsa alle? Älkäämme jo etukäteen
hankkiko itsellemme tulevia vihoja, monsieur; kullakin päivällä on
oma surunsa.

Hra de Taverney totteli alistuvaisena, jollaisena olemme jo ennen

hänet nähneet, ja meni taas lastensa luokse, jotka häntä kaikkialta
haeskelivat.
 Balsamo jälleen lähti hiljaa omille teilleen, ikäänkuin
viimeistelemään jotain alettua tehtävää.

14.

Marie-Antoinette-Josephe, Itävallan arkkiherttuatar.

Ei tosiaan ollut aikaa hukata, niinkuin Balsamo oli äsken sanonut.

Kovaa ajoneuvojen, hevosten ja ihmisäänten hälinää kuului jo
oikotieltä, joka toi suuremmalta parooni de Taverneyn linnaan ja oli
tavallisesti hyvin hiljainen.

Sitten näkyivät kolmet vaunut, joista yhdet olivat koristetut

kultauksilla ja jumalaistaruja esittävillä kohokuvilla eivätkä
komeudestaan huolimatta muuten olleet vähemmän tomun ja lian
säästämät kuin toisetkaan. Nuo kolmet vaunut pysähtyivät portin
luona, jota Gilbert piti auki, silmät suurina ja aivan kuin kuumeesta
vavisten, mikä seikka osoitti, että mielensä oli syvästi järkkynyt, kun
hän näki tällaisen lauman suuruuksia.

Kaksikymmentä aatelisherraa, kaikki nuoria ja komeita, riensi nyt

asettumaan riviin parhaitten vaunujen viereen. Ja niistä laskeutui
sitten maahan noin viisi-, kuusitoista-vuotias tyttö, nojautuen erään
mustiin puetun miehen käsivarteen, herran, jolla oli liiviensä päällä
Pyhän Hengen ritariston nauha. Tuon nuoren tytön hiukset oli
järjestetty ilman jauhetta, mutta varsin yksinkertaisesti, mikä ei
kuitenkaan estänyt hänen tukkalaitettaan kohoamasta jalan verran
otsaa korkeammalle.
 Marie-Antoinette, sillä hän tuo nuori tyttö oli, saapui Ranskaan
kauneuden maineen ympäröimänä, ja sitä eivät prinsessat, joiden
kohtalo on ollut nousta kuninkaittemme viereen valtaistuimelle, ole
aina tuoneet myötäjäisinään.

Oli vaikea saada varmaa käsitystä, millaiset hänen silmänsä oikein

olivat, sillä olematta juuri kauniit, saivat ne omistajansa tahtoa
noudattaen ilmeensä aina tilaisuuden mukaan, ja varsinkin
lempeyden tai halveksumisen ilmeen, jotka ovat toisilleen niin
vastakkaiset. Hänen nenänsä oli siromuotoinen, hänen ylähuulensa
oli kaunis. Mutta alahuuli, tuo seitsemäntoista Caesarin
ylimyksellinen perintö, oli liian paksu ja liiaksi eteenpäin puskeva ja
joskus riippuvakin[33] eikä näyttänyt oikein sointuvan hänen sieviin
kasvoihinsa, paitsi silloin, kun ne tahtoivat ilmaista vihaa tai
suuttumusta. Hänen ihonsa oli ihailtava; näki melkein veren
virtaavan hänen hienon hipiänsä kudoksissa. Povi, kaula ja olkapäät
olivat valio-kauniit ja kädet olivat suorastaan kuninkaalliset.

Hänellä oli kaksi täysin erilaista käyntitapaa: toinen, jota hän käytti
juhlallisissa tilaisuuksissa, oli lujaa, ylhäistä ja hiukan kiiruhtavaa; ja
toinen, jolloin hän antoi itsensä kulkea, miten halutti, oli pehmeää,
keinuvaa ja niin sanoaksemme hyväilevää.

Kukaan nainen ei ole kumartanut sirommin kuin hän; ei koskaan

kuningatar ole tervehtinyt niin taiteen sääntöjen mukaan kuin hän.
Kumartaen päätään yhden ainoan kerran kymmenkunnalle hengelle,
antoi hän tällä yhdellä ainoalla nyökäyksellä kullekin heistä arvon,
jonka he kukin erikseen ansaitsivat.

Tänä päivänä oli Marie-Antoinettella hänen naisellinen katseensa

ja naisellinen hymynsä, jopa lisäksi onnellisen naisen katse ja hymy.
Hän oli päättänyt koko päivän unohtaa olevansa dauphine, jos
suinkin mahdollista. Mitä suurin rauha loisti hänen kasvoillaan, mitä
viehkein hyväntahtoisuus hohti hänen silmistään. Hänen pukunaan
oli valkea silkkihame ja hänen paljaitten käsivarsiensa peittona pieni,
tiheä pitsivaippa.

Tuskin oli hän laskenut jalkaansa vaunuista maahan, kun hän

kääntyi takaisin niihin päin ja auttoi niistä alas erään hovinaisensa,
jota jo melkoinen ikä rasitti. Sitten kieltäytyi hän liittymästä tuon
mustiin puetun ja sinisellä ritarinauhalla koristetun herran
käsivarteen ja läksi kulkemaan vapaana ja erillään, hengittäen
syvästi raitista maaseudun ilmaa ja katsellen ympärilleen tähystellen,
ikäänkuin aikoen nauttia viimeiseen rahtuun saakka harvinaisesta
vapaudesta, jonka hän oli itselleen nyt sallinut.

— Oi, miten kaunis paikka, miten kauniita puita, miten kaunis

pieni talo! — sanoi hän. — Kuinka onnellista täällä mahtaakaan olla,
täällä puhtaassa ilmassa ja siimestäväin puitten kätkössä!

Tällä hetkellä saapui Filip de Taverney paikalle, ja häntä seurasi

Andrée, puettuna punasinertävään silkkipukuun ja pitkät hiukset
palmikoilla; hän tuli isänsä käsipuolessa, jolla oli yllään tumman
sininen samettipuku, jäännös entisiltä loistoajoilta. On itsestään
selvää, ettei vanha parooni ollut unohtanut Ludvig Pyhän suur-ristiä,
jota Balsamo oli hänelle suositellut.

Dauphine pysähtyi heti, kun näki näiden hänelle uusien

henkilöiden tulevan luokseen.

Nuoren prinsessan ympärille ryhmittyi silloin hänen hovijoukkonsa:

upseereita, pitäen hevosiaan suitsista, hoviherroja hattu kädessä ja
nojaillen toistensa käsipuoleen ja supatellen hiljaa keskenään.
 Filip de Taverney lähestyi dauphinea; hän oli liikutuksesta kalpea,
mutta hänen ryhtinsä oli ylimyksen, vaikka hän samalla olikin
surunvoittoinen.

— Madame, — sanoi hän, — jos teidän kuninkaallinen

Korkeutenne suvaitsee, saan kunnian teille esitellä isäni, parooni de
Taverney-Maison-Rougen, ja sisareni, neiti Claire-Andrée de
Taverneyn.

Parooni kumarsi syvään ja kokeneen lailla, joka tietää tervehtiä

kuningattaria. Andréessa ilmeni koko hänen viehättävä nöyryytensä
ja koko hänen vilpittömän kunnioituksensa imarteleva kohteliaisuus.

Marie-Antoinette katseli sisaruksia, ja kun hänen mieleensä johtui,

mitä Filip oli maininnut isänsä köyhyydestä, niin hän arvasi hyvin,
kuinka he nyt mahtoivat kärsiä.

— Madame, — sanoi parooni syvästi arvokkaalla äänellä, — teidän

kuninkaallinen Korkeutenne tuo liian suuren kunnian Taverneyn
linnalle; näin vähäpätöinen maja ei ansaitse kattonsa alle niin paljon
ylhäisyyttä ja kauneutta.

— Minä tiedän, että olen tullut vanhan ranskalaisen soturin luo, —

vastasi dauphine, — ja äitini, keisarinna Maria Teresia, joka on
käynyt paljon sotia, on kertonut minulle, että teidän maassanne ovat
kunniasta rikkaimmat miehet melkein aina köyhiä rahan puolesta.

Ja kuvaamattoman sirosti ojensi hän kätensä Andréelle, joka

polvistui maahan ja suuteli sitä.

Mutta vanha parooni ajatteli vain yhtä seikkaa: hän suorastaan

kauhistui tuota suurta vieraslaumaa, joka oli nyt täyttävä hänen
talonsa saamatta edes istuimia tarpeeksi.

Dauphine pelasti hänet siitä huolesta yhtäkkiä.

— Messieurs, — sanoi hän kääntyen herrain puoleen, jotka olivat

hänen seurajoukkonaan, — teidän ei tarvitse kärsiä päähänpistojeni
tuottamaa rasitusta, mutta ette saa myöskään nauttia dauphinen
etuoikeuksia. Pyydän siis teitä odottamaan minua täällä; puolen
tunnin kuluttua tulen takaisin. Tulkaa te kanssani, hyvä
Langershausen, — sanoi hän sitten saksaksi sille seuranaisistaan,
jota hän oli äsken auttanut laskeumaan vaunuista. — Seuratkaa
meitä, monsieur, — virkkoi hän myöskin mustiinpuetulle herralle.

Tämä mies, joka näytti sangen yksinkertaisessa asussaankin

aistikkaalta ja hienolta, oli tuskin kolmekymmen-vuotias, kasvoiltaan
kaunis ja sieväkäytöksinen. Hän siirtyi nyt syrjään, antaen prinsessan
mennä edeltä.

Marie-Antoinette otti rinnalleen Andréen ja viittasi Filipille, että

tämä tulisi sisarensa viereen.

Vanha parooni jälleen kulki tuon varmaankin hyvin ylhäisen herran

vieressä, jolle dauphine oli suonut kunnian tulla kanssaan.

— Te olette siis Taverney-Maison-Rouge-sukua? — kysyi mainittu

herrasmies paroonilta, järjestellen huolettomasti kuin ylimyksen
tapaan sopii hienoa, Englannin pitseistä valmistettua
kaularöyhelöään.

— Onko minun omaksuttava vastaukseeni monsieur vai

monseigneur? — kysyi parooni, ei pienimmässäkään määrin
vähemmän pisteliäästi kuin mustapukuinen herrasmies.
 — Sanokaa yksinkertaisesti herttua, — vastasi herra, — tai teidän
Ylhäisyytenne, jos niin haluatte.

— No niin, teidän Ylhäisyytenne, minä olen

Taverney-Maison-Rouge-sukua, aivan puhdasta, — vastasi parooni.

Kuten näemme, ei hän nytkään täysin luopunut alinomaa

kujeilevasta äänilajistaan.

Hänen Ylhäisyydellään oli suurten herrain hienostunut vaisto, ja

hän näki kohta-joutuneensa tekemisiin paremman kuin tavallisen
maalais-aatelisen kanssa.

— Tämä talo on teidän kesäasuntonne? — jatkoi hän.

— Sekä kesä- että talvi-asuntoni, — vastasi Taverneyn parooni,

joka jo toivoi pääsevänsä noista epämiellyttävistä kyselyistä, mutta
kaunisti kuitenkin jokaista vastausta syvällä kumarruksella.

Filip puolestaan kääntyi vähän väliä ja vilkaisi huolestuneena

isäänsä. Talo näytti tosiaankin lähestyvän uhaten ja pilkallisena ja
aikoen paljastaa vieraille säälimättömästi koko köyhyytensä.

Nyt nosti parooni jo alistuvaisin ilmein kätensä oveaan kohti, joka

oli peräti tottumaton näkemään vieraita tulevan taloon. Mutta silloin
kääntyi dauphine yhtäkkiä hänen puoleensa ja sanoi:

— Anteeksi, monsieur, etten minä tule sisään; mutta tämä varjoisa

puutarha miellyttää minua niin, että viettäisin täällä vaikka koko
ikäni. Minä olen hiukan kyllästynyt huoneissa oloon, sillä minua on
otettu vastaan huoneissa kokonaista kaksi viikkoa, minua, joka en
rakasta mitään niinkuin luontoa, puitten siimestä ja kukkien tuoksua.
 Sitten kääntyi hän Andréen puoleen:

— Mademoiselle, olettehan hyvä ja tuotte minulle tänne näitten

kauniiden puitten alle kupin maitoa, eikö niin?

— Teidän Korkeutenne, — sanoi parooni kalveten, — kuinka

uskaltaa tarjota teille niin huonoa aamuateriaa?

— Siitä minä juuri erikoisesti pidän, maidosta ja tuoreista

kananmunista. Kananmunat ja annos maitoa olivat minun
herkkuruokiani Schönbrunnissa.

Silloin ilmestyi äkkiä la Brie, yllään komea livrea ja ylpeydestä

paisuen, ruokaliina käsivarrella, erään jasmiineista laaditun
lehtimajan ovelle, jonka varjoon dauphine näytti jo hetken
kaipaavasti katselleen.

— Hänen kuninkaallisen Korkeutensa pöytä on katettu, — ilmoitti

vanha palvelija samalla tyynesti ja kunnioittavasti, joiden tunteiden
sekoitusta on mahdoton kuvata.

— Oh, mutta olenko joutunut aivan taikurin taloon? — huudahti

prinsessa nauraen.

Ja hän paremminkin juoksi kuin asteli tuoksuvaa lehtimajaa kohti.

Parooni oli niin rauhaton, että unohti jäykät seuratavat ja lähti

mustiinpuetun herran luota kiiruhtamaan dauphinen perästä.

Filip ja Andrée katsahtivat toisiinsa, ja heidän katseistaan puhui

sekä kummastus että pelko; pelko kuitenkin selvästi
voimakkaampana.
 Vihreän lehväholvin alle saavuttuaan dauphine huudahti
hämmästyksestä.

Vanha parooni, joka tuli sisään hänen perästään, huoahti sensijaan

tyytyväisyydestä.

Andréen kädet hervahtivat alas ja hänen kasvoillaan heijastui

ajatus:
"Hyvä Jumala, mitä tämä merkitsee?"

Nuori dauphine huomasi syrjäsilmällä seuralaistensa kaikki

vaihtelevat kasvonilmeet, ja ellei jo hänen sydämensä olisi selittänyt
hänelle näitten ilmeiden syytä, olisi hän sen piankin terävällä älyllään
käsittänyt.

Kukkivain köynnösten, jasmiinien ja kuusamain alla, joiden

kiemuraiset rungot levittivät ympärille seiniksi satoja tuuheita oksia,
seisoi valmiiksi katettuna soikea pöytä, joka oikein huikaisi
komeuttaan, sillä sitä peitti lumivalkea, damastinen liina ja liinan
päälle asetetut pöytäastiat olivat käsintaottua ja kullattua hopeaa.

Pöytä oli katettu kymmentä henkeä varten.

Dauphinen katsetta veti ensin puoleensa harvinaisen hieno, mutta

ruokalajeiltaan epätavallinen ateria.

Siinä oli ulkomaalaisia hedelmiä, sokeroituna hillona, kaikkien

mahdollisten maitten makeisia, Alepossa tehtyjä bisquit-leivoksia,
Maltan appelsiineja, tavattoman suuria sitruunoita ja sedraattipuun
hedelmiä, kaikki laajoissa maljoissa. Sitäpaitsi säkenöivät siinä
kaikkein kalleimmat viinit, syntyperältään mitä jaloimmat, kaikissa
rubiinin ja topaasin värivivahduksissa, neljässä persialaiseen kuosiin
hiotussa ja kaiverruksin koristetussa kristallikarahvissa.

Maito, jota dauphine oli pyytänyt, oli kullatussa hopeakannussa.

Dauphine katsahti ympärilleen ja näki, että hänen isäntäväkensä

kasvot olivat kalpeat ja kauhistuneet.

Prinsessaa seuranneet kaksi hovihenkilöä ihailivat pöytää ja

nauttivat sen näöstä, ymmärtämättä mitään, mutta koettamattakaan
ymmärtää.

— Te siis odotitte minua, monsieur? — kysyi dauphine paroonilta.

— Minäkö, madame? — änkytti parooni.

— Varmaan. Kymmenessä minuutissa ei saada tällaista aikaan, ja

minä olen ollut talossanne tuskin kymmentä minuuttia.

Ja sen sanottuaan dauphine katsahti la Briehen kuin lisätäkseen:

"Varsinkin, kun on vaan yksi palvelija."

— Madame, — vastasi parooni, — minä odotin teitä tosiaan, teidän

kuninkaallista Korkeuttanne, tai paremminkin, minulle ilmoitettiin
tulostanne.

Dauphine kääntyi Filipin puoleen.

— Monsieur, — sanoi hän, — kirjoititteko te sitten tänne?

— En, madame.
 — Kukaan ei tiennyt, että minä poikkeaisin tänne, monsieur, en
melkeinpä itsekään, voisin sanoa, sillä minä salasin haluni, etten
tuottaisi täällä teille hankaluuksia, joita nyt sittenkin olen tuottanut.
Enkä minä ole puhunut asiasta kenellekään muulle kuin teidän
pojallenne viime yönä, ja hän oli vielä tunti sitten matkalla
seurassani, joten hän ei ole voinut joutua tänne kuin muutamaa
minuuttia ennen minua.

— Niin, madame, tuskin neljännestunti sitten.

— Siispä on jokin haltiatar nostanut pöydän taikasauvallaan

maasta; ehkäpä neidin kummihaltiatar, — lisäsi dauphine hymyillen
ja Andréehen katsoen.

— Madame, — vastasi parooni tarjoten prinsessalle tuolia, —

mikään haltiatar ei ilmoittanut minulle tästä suuresta onnesta,
vaan…

— Vaan? — toisti prinsessa, kun näki paroonin epäröivän puhua

enempää.

— Vaan, toden totta, noita.

— Noita? Millä tavoin?

— Sitä en ymmärrä, sillä minä en sekaannu taikuuteen. Hänelle

minä vaan olen kiitollisuuden velassa siitä, että voin ottaa jotakuinkin
säädyllisesti vastaan teidän kuninkaallisen Korkeutenne, — vastasi
parooni.

— Niin ollen me emme siis uskallakaan koskea mihinkään näistä

herkuista, — huomautti dauphine, — kun aamiainen edessämme on
noituuden tuotetta.
 Ja kääntyen mustapukuisen herran puoleen lisäsi hän:

— Ja hänen Ylhäisyytensä piti liikaa kiirettä ryhtyessään

leikkaamaan tuota strassburgilaista piirakkaa, josta tosiaan emme
nyt maista palaakaan. Ja te, rakas ystävättäreni, — sanoi hän
vanhalle seuranaiselleen, — peljätkää tuota Kypron viiniä ja
seuratkaa vaan minun esimerkkiäni.

Ja niin sanoen dauphine kaatoi kultaiseen maljaan vettä pyöreästä

karahvista, joka oli kuin pallo ja jossa oli ohut kaula.

— Voi, todellakin, — virkkoi Andrée peljästyneenä, — hänen

Korkeutensa saattaa olla oikeassa.

Filip vapisi ja oli aivan ymmällä. Ja kun hän ei tiennyt mistään,

mitä eilis-iltana oli tapahtunut, katseli hän nyt vuoroin isäänsä ja
sisartaan, koettaen saada heidän silmistään selvää asiasta, jonka he
nyt yksin aavistivat.

— Se olisi uskonnonvastaista, — jatkoi dauphine, — ja herra

kardinaali tekisi synnin, jos söisi sellaista.

— Madame, — sanoi hengenmies, — me olemme liian

maallismielisiä, me kirkon ruhtinaat, uskoaksemme taivaan vihan
kohdistuvan sellaiseenkin kuin ruokatavarat ovat, ja ennen kaikkea
liian inhimillisiä, polttaaksemme roviolla niin kunnon noitaa, joka
ravitsee meitä moisella hyvällä.

— Älkää laskeko leikkiä, monseigneur, — sanoi parooni. — Minä

vannon teidän Ylhäisyydellenne, että tämän kaiken on tehnyt noita,
oikea noita, joka ennusti minulle tuskin tunti sitten, että teidän
Korkeutenne ja poikani tulisitte tänne.
 — Ainoastaan tunti sittenkö? — kysyi dauphine.

— Niin, enintään.

— Ja tunnissa te olette ennättänyt järjestää tällaisen aterian,

laskea veron alaisiksi kaikki neljä maanosaa, kootaksenne pöydälle
moiset hedelmät, ehtinyt tuottaa viinit Tokajista, Konstanzista,
Kyprosta ja Malagasta? Siinä tapauksessa te olette vielä suurempi
noita kuin noitanne.

— Ei, madame, se on hänen työtään, yhä vaan hänen!

— Kuinka, yhä hänen?

— Niin, hän on nostattanut maasta tämän katetun pöydän

kaikkine hyvyyksineen.

— Puhutteko te totta? — kysyi prinsessa.

— Kautta aateliskunniani, — vastasi parooni.

— Mitä kummaa, — huudahti kardinaali aivan totisella äänellä ja

hylkäsi lautasensa; — minä luulin, että te laskitte leikkiä.

— En, teidän Ylhäisyytenne.

— Teillä on siis täällä oikea taikuri?

— Oikea taikuri. Ja minä en kummastelisi, vaikka tuo kulta noissa

pöytäkaluissa olisi hänen tekemäänsä.

— Ettäkö hän siis tuntisi viisaiden kiven? — huudahti kardinaali

silmät ahneesti kiiltäen.
Welcome to Our Bookstore - The Ultimate Destination for Book Lovers
Are you passionate about testbank and eager to explore new worlds of
knowledge? At our website, we offer a vast collection of books that
cater to every interest and age group. From classic literature to
specialized publications, self-help books, and children’s stories, we
have it all! Each book is a gateway to new adventures, helping you
expand your knowledge and nourish your soul
Experience Convenient and Enjoyable Book Shopping Our website is more
than just an online bookstore—it’s a bridge connecting readers to the
timeless values of culture and wisdom. With a sleek and user-friendly
interface and a smart search system, you can find your favorite books
quickly and easily. Enjoy special promotions, fast home delivery, and
a seamless shopping experience that saves you time and enhances your
love for reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!

ebooksecure.com