Tulkintoja talouden itsetuhoisuudesta
- 1. Tulkintoja talouden itsetuhoisuudesta TEPPO ESKELINEN KESTÄVÄ TALOUS, ROVANIEMI 29.5.2015
- 2. Itsetuhon dystopia Pelko: itsetuhoisuus Talous ”tuhoaa itse itsensä” Esim ilmastonmuutos: ”kaikki” vastustavat sitä, mutta se ei ole ”meidän” hallittavissamme (Ellei se ole ”jonkun” vika: kiinalaiset, öljy-yhtiöt, jne) (Tai: toimimme kaikki väärin -> kuitenkin kyse elinkeinoista jne, ei vain kulutuksesta) Tai: hinnoiteltavat ulkoisvaikutukset ”Ei kenenkään hallinnassa” = perinteinen dystopia
- 3. ”Kestävän” synty ”Kestävä kehitys” -> poliittinen kamppailu kasvumallin hylkäämisestä tai jatkamisesta Eloonjäämisnäkökulma, vaurauden kasvu eloonjäämisen miniminä Poliittisen huomion siirtäminen reunaehtojen manipulointiin (saasteet, sääntelyjärjestelmät) ”Kestävä” = ominaisuus, ”sustainable” = jatkettavissa oleva, viittaa enemmän toimintaan. Mutta edelleen pelkona: entä jos nimenomaan kasvumalli, eikä sen väärin manipuloidut reunaehdot, on itsetuhon ydin? Joka tapauksessa ”rakenteellinen ongelma”
- 4. Mitä tarkoittaa rakenteellisesti kestämätön? 1 Universaalisuus: Ei yleistettävissä oleva 2 Moraalisuus: Epäoikeudenmukainen (onko ”kestämätön”: voi jatkua vaikka olisi väärin, pelko: vallankumous; kestävä voi merkitä myös sietämättömien olosuhteiden jatkuvuutta) 3 Kontrolli: Toimijoidensa hallitsemattomissa 4 Uusklassinen käyttö: markkinoita häiritsevä (kestävyyden rakenteellisena esteenä väärinhinnoittelu)
- 5. Sosiaalinen ontologia (1) Jos ”talousjärjestelmä” on itsetuhoinen, on määriteltävä ”järjestelmä”. Liberaali tulkinta: kompleksisten markkinatransaktioiden joukko ja sen toimintakehys (->kehyksen muutokset, kannustimet jne). Muut tulkinnat: sisältää ”rakenteellisia” tekijöitä Ydinkysymys: missä mielessä talousjärjestelmä on enemmän kuin siihen osallistuvien yksilöiden (intentioiden, toimien) summa? Esim. Durkheim: ihmiset toteuttavat jotakin kollektiivista tavoitetta mieltämättä itse tavoittelevansa sitä Itsetuhoinen yksilö vs itsetuhoinen yhteisö
- 6. Kaksi kritiikkiä 1 Ekologinen taloustiede: toimimme markkinoilla oikein, mutta väärinhinnoittelu johtaa itsetuhoon ->ulkoisvaikutusten hinnoittelu, cap-and-trade jne 2 Heterodoksinen taloustiede: talousjärjestelmä on rakenteellisesti epävakaa ja tuhoutuu markkinatoimijoiden toimiessa ”oikein” (finanssikriisit, luokkasuhteiden kärjistyminen) ->finanssimarkkinoiden regulaatio, funktionaalisen tulonjaon korjaaminen ->osittain päinvastaisia johtopäätöksiä, yhteinen ajatus: yksilöiden rationaalinen toiminta johtaa kollektiiviseen tuhoon, jossain mielessä siis rakenteella omat lainalaisuutensa
- 7. Rakenteellinen (1) 1) ei poliittinen päätös, joka voidaan perua 2) institutionaalinen kitka, myös markkinoiden konservatismi: ei välitä suoraan toimijoiden intentioita 3) markkinatransaktioiden itsensä ylittävä lopputulema, esim ”näkymätön käsi” (moraalinen käännös)
- 8. Rakenteellinen (2) Aikaväli – kaikki järjestelmät tuhoutuvat joskus Makrososiologia ja syklit – kaikki järjestelmän ajautuvat korruptoituneeseen vaiheeseen Jatkuvuuden tuottamat pakot (”kapitalismi ei jatku ilman laajenemista”, pääoma ”olentona”) Liian hitaat käänteet (”väestö kasvaa joka tapauksessa 9 miljardiin”) Koordinaation puute (vangin dilemmat jne, esim beggar thy neighbour, säästämisen paradoksi, osaoptimointi jne)
- 9. ”Johtopäätös” Itsetuhoisuus voi olla ongelma vain rakenteellisessa mielessä ”Rakenteellinen” ei tarkoita mitään ilman lisämääreitä